Merkel, Orbán ja muu EU-oikeisto saapuu Helsinkiin – he päättävät, onko Stubbilla mahdollisuudet komission johtoon

Euroopan oikeisto kokoontuu keskiviikkona ja torstaina Helsingissä valitsemaan keihäänkärkensä ensi kevään EU-vaaleihin. He päättävät, onko se Alexander Stubb.

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP)
Alexander Stubb ja Manfred Weber.
Euroopan oikeistopuolueiden kokous äänestää torstaina, onko heidän ehdokkaansa EU-komission johtoon Alexander Stubb vai Manfred Weber.AOP

Joka viides vuosi Euroopan oikeistopuolueiden vuosittaisella kokouksella on paljon merkitystä. Tuollainen tavallista tärkeämpi kokous alkaa keskiviikkona Helsingissä.

Helsingin Pasilan liikenne mennee tavallista enemmän sekaisin, kun Angela Merkel ja muut eurooppalaisten oikeistopuolueiden johtajat ajavat mustilla autoillaan kokoontumaan Messukeskukseen.

Tässä kokouksessa päätetään siitä, pääseekö Alexander Stubb puolueryhmän ehdokkaaksi EU-komission johtoon. EU-komission puheenjohtaja on EU:n korkein virkamies. Stubbin vastustaja, saksalainen Manfred Weber on kuitenkin selvä ennakkosuosikki.

Kokous on tärkeä, sillä kevään 2019 europarlamenttivaalit lähestyvät. Euroopan oikeistopuolueiden ryhmä EPP pitää Euroopassa valtaa mutta on joutunut puolustusasemiin.

Kannatus hiipuu, niin kuin kaikilla perinteisillä puolueilla. Tällä hetkellä EPP johtaa kolmea tärkeää EU-elintä: EU:n komissiota, jäsenmaista koostuvaa Eurooppa-neuvostoa sekä parlamenttia. EU:n 28:sta valtionjohtajasta 8 kuuluu EPP-ryhmään.

Ääniä valuu oikealle ja vasemmalle

EPP on voittanut neljät eurovaalit peräkkäin eli vuodesta 1999. Nyt kannatus on kutistumassa oleellisesti.

Viime vuosien parlamenttivaaleissa eri jäsenmaissa oikeisto- ja keskustaoikeistopuolueet ovat menettäneet kannatustaan lähinnä äärioikeistolle ja EU-kriittisille.

Suurin menetys ryhmälle oli Britannian konservatiivien ero ryhmästä vuoden 2014 vaaleissa. Brittien EU-kriittisyys johti lopulta päätökseen lähteä koko EU:sta.

Vaikka EPP säilyy tulevissakin vaaleissa kaikkien ennakkokyselyjen mukaan suurimpana ryhmänä, sen kannatusta nakertavat yhä useammat puolueet oikealta ja vasemmalta.

Ääniä valuu äärioikealle, vihreille ja liberaaleille, kuten Saksan kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa on nähty.

Puolueperheen perusteita ovat vavisuttaneet esimerkiksi finanssi- ja maahanmuuttokriisi sekä Britannian EU-ero.

Osassa oikeistopuolueista on siirrytty kohti liberaalimpaa ja globaalia ajattelua, jossa yksi merkittävä tekijä on ilmastonsuojelu. Osassa sydämet sykkivät kasvavalle nationalismille ja arvokonservatismille, kuten Unkarissa, Puolassa ja myös osin Saksassa.

Merkelin avoin vastaanotto miljoonalle pakolaiselle Saksaan vuonna 2015 on repinyt puolueita, puolueryhmiä ja jäsenmaita koko EU:ssa. Siten se on kaikilta osin testannut Euroopan unionin yhtenäisyyttä.

Euroopassa puhaltavat nyt muutoksen tuulet, mutta suunta ei ole kovin selvä.

Stubb vastaan Weber

EPP:n Helsingin-kongressin odotetuin ja näkyvin osuus on puolueryhmän puheenjohtajaehdokkaan valinta EU:n komissioon.

Vastakkain ovat kokoomuksen Alexander Stubb Suomesta ja Baijerin CSU:n Manfred Weber Saksasta. Stubb edustaa omien sanojensa mukaan puolueryhmässä keskustavasemmistolaista liberalismia, kun taas Weber edustaa Stubbin mukaan keskustaoikeistolaista konservatismia.

Luonnehdinta istuu EPP:n sisäisiin ja poliittisiin jakolinjoihin. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin johtama CDU sekä Baijerin sisarpuolue CSU ovat viime aikoina hävinneet vaaleissa ääniä kosolti vielä oikeistolaisemmille eli Vaihtoehto Saksalle -puolueelle (AfD).

Suomen kristillisdemokraatit eli KD on ilmoittanut äänestävänsä Messukeskuksessa saksalaista, ei suomalaista. Syy on selvä: Stubb on liian liberaali ja kristillisdemokraattien on syytä kirkastaa arvojaan ja poliittista viestiään.

Ennakkoasetelma torstain äänestykseen on murskaava Weberin puolesta. Hän on Merkelin tuella ja puoluekoneiston turvin hamunnut taakseen kaikki valtionjohtajat.

Vaikka äänioikeutettuja EPP:n kongressissa on 734, Stubbin mahdollisuudet voittoon ovat pienet. Salaisestakin lippuäänestyksestä on äänestyskantoja vuodettu julkisuudelle etukäteen.

Ehdokkaiden kaksintaistelu, niin sanottu debatti kokousväen edessä on ilmestynyt aikatauluun viime tingassa. Kello 19:30 keskiviikkona alkavaksi suunniteltu debatti on ajoitettu hetkeen, jolloin kokousväki siirtyy jo kutsuillallisille.

Nykyinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker juntattiin samaan tapaan voittajaksi EPP-kokouksessa Dublinissa vuonna 2014. Silloin haastaja oli nykyinen EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier.

Euroopan politiikassa tuulee sen verran puuskaisesti, että on vaikea sanoa, kantaako niin sanottu puolueryhmän kärkiehdokkuus komission ylimpään kerrokseen, vaikka puolueryhmä voittaisikin eurovaalit.

Jäsenmaat eivät ole edelleenkään innostuneita vuoden 2014 vaaleissa aloitetusta kärkiehdokasjärjestelystä, jossa puolueet valitsevat ehdokkaansa komission johtoon jo ennen vaaleja. Jäsenmaat pitäisivät monimutkaisen nimitysprosessin langat mieluummin itsellään.

Liikenteessä kannattaa varautua ruuhkiin

Kärkiehdokas-show’n lisäksi kokouksella on suhteellisen vähän tarjottavaa.

Keskiviikkona julkistetaan puolueryhmän kasvua ja työllisyyttä sekä maahanmuuttoa koskevat kannanotot. Mitään raflaavaa ei tiettävästi ole luvassa. EPP:n vaaliohjelmakin antaa vielä odottaa itseään.

Lähemmäs 2000 kokousvierasta sen sijaan saattaa hetkittäin saada Helsingin liikenteen sekaisin. Kahdeksan valtionjohtajaa ja EU:n johto kulkevat tummissa autoletkoissa tummennettujen ikkunoiden takana.

Pääministerin virka-asunnon Kesärannan portti käy keskiviikkona ja torstaina tiuhaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa jokaisen johtajan tuntiaikataulussa.

Vieraiden joukossa on muun muassa Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Orbán ja Fidesz -puolue ovat EPP:n ja unionin hampaissa esimerkiksi lehdistöön, vähemmistöihin ja sananvapauteen liittyvissä kysymyksissä.

Tapaamiset liittyvät pääosin Suomen ensi vuoden puheenjohtajuuskauden valmisteluihin.