Työssään paljon istuva nainen vaihtoi hissin kuuteen kerrokseen portaita – homma kävi jo viikossa helpommaksi, mutta onko siitä mitään hyötyä?

Viiden päivän testissä kävelystä tuli aiempaa kevyempää – ainakin henkisesti.

kävely
Eveliina Honkaharju käveli joka aamu työpaikalleen kuudenteen kerrokseen sykemittarin kanssa.
Eveliina Honkaharju käveli joka aamu työpaikalleen kuudenteen kerrokseen sykemittarin kanssa.Sari Vähäsarja / Yle

Maanantaiaamuna vähän jännittää. Syke on jo paikalla seistessä yli 80. Takana on viikonloppu pikkujouluineen ja edessä mikrofoni.

Niin ja kuusi kerrosta portaita. Kokkolalaisen Eveliina Honkaharjun työpaikka on sen verran korkealla, että useimmiten hänen tulee turvauduttua hissiin.

Ei sillä, kyllä Honkaharju liikkuu: kolme, neljä kertaa viikossa esimerkiksi lavis-tunteja vetäen. Mutta kunto ei ole silti erityisen hyvä, hän väittää.

Vs. palvelusihteerin työpäivä menee pitkälti istuen tai ainakin paikallaan oloa tulee paljon. Sähköpöydän ansiosta Honkaharju kyllä pyrkii seisomaan puolet päivästä. Omaa tulostinta hän välttelee ja ottaa lisäaskelet kävelemällä käytävän printterille.

Nelosessa nousu jo tuntuu.

– Tämä on se kohta, jossa aina hengästyttää, vaikka olisi mikä, sanoo Honkaharju.

Matka ei vie kuin puolisentoista minuuttia, mutta Honkaharjun syke ehtii nousta 149:ään.

Tiistaina tilanne on vähän rennompi, mutta silloinkin lähtösyke on selvästi korkeampi kuin kotona. Kuutosessa mittari tikuttaa lukemaa 144. Siis pieni pudotus maanantaista.

Hetikö porraskävely vaikuttaa?

Sykemittari kädessä näyttää lukemaa 144.
Tiistaina syke oli kuutosessa enää 144, maanantaina vastaava lukema oli ollut 149.Sari Vähäsarja / Yle

Kyllä, mutta tuskin pysyvästi syketasoon, sanoo ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta.

Sen paremmin suorituksen jälkeinen syke kuin ennen suoriusta mitattava leposykekään ei muutu muutaman päivän harjoituksella. Lepoverenpaineeseen jo pienikin porraskävely voi vaikuttaa, sillä tutkimusten mukaan siinä nähdään vasteita ensimmäiseksi. Lisäksi jokainen yksittäinenkin liikuntakerta vaikuttaa hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan ja lepoverenpaineeseen.

Lihasvoiman kehittyminen taas vaatii vaatii 2–4 viikkoa ja sykkeen painaminen pysyvästi alhaisemmaksi pidempiaikaista treeniä.

Lannistua ei silti pidä, sillä nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen, ettei ole mitään kynnysarvoa, joka pitäisi ylittää saadakseen terveyshyötyä.

– Kaikki liikkuminen on hyvästä ja kokonaisuus ratkaisee. Juuri siihen porraspäivätkin (siirryt toiseen palveluun)tempauksena iskee, muistuttaa Onatsu.

Nainen kävelee ylös portaita, vain jalat näkyvät.
Kävely portaissa vastaa MET-arvoltaan eli fyysiseltä rasittavuudeltaan reipasta hiihtoa, kuntouintia tai juoksua yli 7 kilometrin tuntivauhtia.Sari Vähäsarja / Yle

Kaikesta huolimatta Eveliina Honkaharjun syke jatkaa laskemistaan: keskiviikkona se on kuutoskerroksessa taas viisi yksikköä alempi kuin edellispäivänä eli 139.

Torstaiaamuna nainen varoittaa, että yö oli huono, ja syke nousee varmasti. Huippusyke jää kuitenkin 138:aan, vaikka koko matka kului rupatellen.

Perjantain lukema on epävarmempi, sillä entinen kello antaa periksi ja uusi mittari näyttää maksimisykkeeksi vain 108. Numerot ovat kuitenkin sivuseikka. Eveliina Honkaharju on huomannut, ettei kävely ole kauhistus. Hissi saa jäädä, jos ei mitään erityistä syytä sen käyttöön ole.

– Se ei vie kuin 1,5 minuuttia aamusta ja on hirveen hyvä teko omalle keholle. Aamu lähtee paremmin käyntiin, kun lähtee veret kiertämään ja lihakset vähän lämpenee.

Psykologiaa tai ei, kuusi kerrosta rappusia on myös käynyt muutamassa päivässä kevyemmäksi taipaleeksi – tai ainakin siltä se tuntuu.

– Nyt se menee vain huomaamatta, sanoo Honkaharju.

Ympäristö on rakennettu viestimään: mene hissiin! Portaat ovat usein piilossa ja näyttävät hätäuloskäynniltä.

Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta

Liikunnan vaikutus on tietysti yksilöllistä. Huonokuntoinen hyötyy portaiden kävelystä todella paljon, hyväkuntoiselle se on osa kokonaisliikuntaa.

Ja juuri siitä nykyään ollaan terveyspiireissä huolissaan: suomalaiset liikkuvat vapaa-ajalla enemmän kuin aiemmin. Silti kansan kunto heikkenee ja ylipaino lisääntyy. Tämä johtuu arvioiden mukaan siitä, että arjesta puuttuu luontainen liikunta.

Ihminen voi lähteä lenkille ja taittaa alkutaipaleen hissillä, nauraa Tanja Onatsu Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. Hän harmittelee myös arkkitehtien ratkaisuja: esimerkiksi julkisissa rakennuksissa hissit ovat usein paraatipaikalla, kun taas portaita saa pahimmillaan hakemalla hakea.

– Arjen liikkumattomuus syntyy siitäkin. Ympäristö on rakennettu viestimään: mene hissiin! Portaat ovat usein piilossa ja näyttävät hätäuloskäynniltä.

Silti liikunnan taika on juuri säännöllisyydessä ja kuormittavuudessa: keho ei muista kovin pitkään kokemaansa hyvää.

– Mitä enemmän tekee, sitä enemmän saa tuloksia, summaa Onatsu.