Täällä ei mietitä kumpaa kotimaista kieltä puhutaan – "Se avaa oven Tanskan, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille"

Suomussalmen ja Mustasaaren lukioiden yhteistyö on hälventänyt ennakkoluuloja ja lisännyt kiinnostusta kielten opiskeluun.

kaksikielisyys
Nuoret istuvat opettajan seurassa sohvalla koulun käytävällä.
Suomussalmen lukiolla suomen ja ruotsin kielet ovat sulassa sovussa sohvallakin. Historian lehtori Heikki Nilkku kannustaa nuoria käyttämään kumpaakin virallista kieltä.Tiia Korhonen / Yle

Suomussalmi– Man har bra nytta av att skriva finska, dom flesta gör nog det i Korsholm.

Mustasaaren ruotsinkielisen lukion abiturientti Julia Latva-Pirilä kertoo Suomussalmen lukiolaisille, miksi valtaosa Mustasaaren lukiolaisista kirjoittaa ylioppilaskokeessa myös suomen kielen. Siitä on selvästi hyötyä.

Koulun sali on täynnä lukiolaisia. Nuoret keskustelevat kahdella kielellä opiskelusta, harrastuksista, julkisuuden henkilöistä ja urheilutähdistä.

– Onhan se ihan erilaista. Ei täällä normaalisti ruotsia kuule, kertoo Suomussalmen lukiossa toista vuotta opiskeleva Vilma Anttonen.

Mustasaaren ruotsinkielisen lukion oppilaita vieraana Suomussalmen lukiossa.
Mustasaaren lukion oppilaat kertoivat Suomussalmen lukiolaisille ruotsin kielestä ja Mustasaaresta.Tiia Korhonen / Yle

Mustasaaren ja Suomussalmen lukiot ovat tehneet yhteistyötä yli kielirajojen vuodesta 2005. Koulut järjestävät vuorotellen erilaisia leirejä ja tapahtumia Svenska Kulturfondenin (siirryt toiseen palveluun) tuella.

Nuoret ovat käyneet muun muassa vaeltamassa Suomussalmen Hossassa ja melomassa Mustasaaren saaristossa.

– Mustasaaren lukio on täysin ruotsinkielinen, joten olen joskus kaivannut suomen kieltä. Se on minulle kuitenkin toinen kieli. Tämä on tuonut lisämaustetta lukion käyntiin, kertoo abiturientti Rasmus Kupi.

– Olen ollut aina kiinnostunut ruotsin kielestä, mutta nyt se on muuttunut vielä kiinnostavammaksi, jatkaa Hossassa vaeltamassa ollut Tiia Väisänen Suomussalmen lukiosta.

Ennakkoluulot ovat hälventyneet

Kaikki sai alkunsa sattumasta. Opettajat Heikki Nilkku ja Terho Jalkanen huomasivat pitävänsä samoista asioista: luonnossa ja kulttuurin parissa liikkumisesta yhdessä oppilaiden kanssa.

– Yhteistyö on hyvin moninaista. Meillä on esimerkiksi yhteinen ystävyyskoulu Venäjällä ja olemme käyneet Paanajärven ja Kalevalan kansallispuistoissa, suomussalmelainen historian lehtori Nilkku kertoo.

Päätehtävämme on levittää tietoa ja ymmärrystä kummastakin kulttuurista, kielestä ja identiteetistä.

Terho Jalkanen

Koko maassa innostus ruotsin kielen opiskeluun on romahtanut. Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta. Kymmenen vuotta sitten näin teki vain alle kolmannes.

Eniten ruotsin kielen ylioppilaskokeen suosio on laskenut Itä-Suomessa, jossa ruotsin kirjoittavien määrä on laskenut lähes 60 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös kaksikielisillä alueilla on laskua, mutta ei niin paljon.

Suomussalmella kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on sen sijaan lisääntynyt. Nilkun mukaan yleensä yli puolet lukiolaisista kirjoittaa ruotsin kielen.

– Suomenruotsalaisuus on kainuulaisille aika outoa ja puhutaan helposti ruotsalaisista. Kun olemme olleet yhdessä, huomaamme, että he ovat osa kansaamme. Ennakkoluulot ovat vähentyneet, Nilkku kertoo.

Nuoret istuvat pöydän ääressä keskustelemassa.
Suomussalmelaiset Tiia Väisänen ja Vilma Anttonen kertovat, että ystävien kanssa jutellessa ei ole väliä, kumpaa kieltä he käyttävät.Tiia Korhonen / Yle

Sama voidaan todeta Mustasaaressa – asenteet ja ennakkokäsitykset suomen kieltä kohtaan ovat muuttuneet.

– Päätehtävämme on levittää tietoa ja ymmärrystä kummastakin kulttuurista, kielestä ja identiteetistä, sanoo Mustasaaren lukion suomen kielen lehtori Terho Jalkanen.

Mustasaaren lukiossa suomea luetaan toisena kotimaisena kielenä. Osa lukion opiskelijoista kirjoittaa suomen kielen myös äidinkielenään, eli he tekevät saman äidinkielen kokeen kuin esimerkiksi Suomussalmella.

– Sen ansiosta heillä on mahdollisuus saada kielitodistus kahdesta äidinkielestä. Se on mielestäni kova juttu varsinkin työmarkkinoilla, Jalkanen sanoo.

Leirinuotion äärellä kieltä ei mietitä

Suomussalmelaisten Vilma Anttosen ja Tiia Väisäsen mielestä on tärkeää, että he oppivat kieliopin lisäksi puhumaan ruotsia. Siitä on hyötyä käytännön elämässä. Molemmat aikovat myös kirjoittaa ruotsin kielen ylioppilaskokeessa.

– Tarvitsen ruotsin kieltä jatko-opinnoissa. Se myös auttaa uusien ystävyyssuhteiden luomisessa, Väisänen perustelee.

Nuoret keskustelevat koulun käytävällä.
– Täällä on Pohjanmaata enemmän korkeuseroja, havumetsää ja järviä, mutta muuten eroja ei ole paljon. Suomussalmi tuntuu ihan kotoisalta. Tietysti täällä ei kuule ruotsia, mutta siihen on tottunut, jos kulkee muuallakin Suomessa, Rasmus Kupi kertoo.Tiia Korhonen / Yle

Rasmus Kupi on jo kirjoittanut suomen kielen Mustasaaren lukiossa. Se tuntui luontevalta, koska kieli on hallinnassa. Hän pitää kaksikielisyyttä suurena mahdollisuutena.

– Se avaa oven Tanskan, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille. Saksaankin, koska kieltä voi oppia helpommin, kun sanat kuulostavat samanlaisilta, Kupi sanoo.

Tarvitsen ruotsin kieltä jatko-opinnoissa. Se myös auttaa uusien ystävyyssuhteiden luomisessa.

Tiia Väisänen

Suomussalmelaiset ja mustasaarelaiset lukiolaiset ovat ystävystyneet yhteisten retkien aikana. Leirinuotion äärellä tai kotimajoituksessa ei pohdita, puhutaanko suomea vai ruotsia.

– Ei sitä silloin mieti. Kummallakin pärjää, Tiia Väisänen kertoo.

Vaikka välissä on satoja kilometrejä, nuoret aikovat pitää toisiinsa yhteyttä myös muulloin.

– Suomenkielisiä kavereita ei ole kuitenkaan yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä, joten on kiva, että on joku yhteys, Julia Latva-Pirilä sanoo.