Hautausala miettii nyt ympäristökysymyksiä – krematorioille haluttaisiin yhtenäiset päästörajat

Polttohautaus ei kaikkialla Suomessa ole välttämättä ympäristöystävällisin hautausvaihtoehto.

ympäristötietoisuus
uuni, uurnaus, krematorio
Polttohautaus kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Uusia krematoriohankkeitakin on. Muun muassa Rovaniemelle suunnitellaan omaa krematoriota.Ella Mikkola/ Yle

Hautausalan liitot kannattavat Suomessa yhtenäisten päästöraja-arvojen asettamista krematorioiden savukaasuille. Tällä hetkellä krematorion sijantipaikan ympäristöviranomaiset määrittävät sallitut arvot. Lainsäädännössä savukaasujen päästörajoihin ei puututa.

– Olemme puuhanneet suositusta jo pitkään eurooppalaisen yhteistyöverkoston kanssa, Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén sanoo.

Suomessa polttohaudataan jo yli puolet kuolleista.

Wilénin mukaan Euroopan krematorioverkosto ECN toivoo tulevaisuudessa saavansa suosituksensa läpi EU:n tasolla ja siten leviämään eri maihin.

Myös Suomen hautaustoiminnan keskusliitto haluaa viedä päästösuositusten käyttöönottoa eteenpäin, sanoo liiton pääsihteeri Matti Halme.

Savukaasun suodatusjärjestelmällä on varustettu vain murto-osa nykyisistä Suomen 22:sta krematoriosta. Wilénin mukaan järjestelmä löytyy krematorioista Helsingin Hietaniemessä, Hyvinkäällä, Espoossa, Karjaalla, Tampereella, Lahdessa ja Hämeenlinnassa.

Kierrätys on trendi myös krematorioissa

Ympäristöarvojen korostumisesta hautausalalla kertoo muun muassa se, että Suomen hautaustoiminnan keskusliitto sopi Kirkkohallituksen kanssa seurakunnille annettavat hauta-arkkujen laatukriteerit.

Vuonna 2017 voimaan tulleissa suosituksissa on kielletty muuan muassa keinokuituverhoilun ja maatumattoman muovin käyttö arkuissa ja uurnissa.

– Suositusten noudattaminen on myös työturvallisuuskysymys, Halme sanoo

Ympäristökysymykset ovat selkeästi hautausalalla kansainvälinen puheenaihe. Wilén kertoo luennoivansa lämmönkierrätyksestä jäähdytykseen pohjoimaisessa krematorioseminaarissa Tukholmassa marraskuun alkupäivinä.

Tuhkauksesta jääneitä metalleja.
Uurnaan ei päädy metallia. Vasemmalla on arkun nauloja ja oikealla tekoniveliä sekä kirurgisesti ihmiseen asetettuja muita metalliesineitä.Kari Kosonen / Yle

Wilénin työpaikalla Helsingin Hietaniemen krematoriossa onkin Suomen ainoa lämpöä jäähdytyksessä hyödyntävä järjestelmä. Puhtaasti lämpöä kierrättäviä krematorioita maassamme taas on kuusi.

Osissa krematorioissa on myös metallinkinkierrätystä. Esimerkiksi Helsingissä se on kirjattu ympäristölupaan.

Syrjäseuduilla liikennepäästöt ekologisuuden esteenä

Tuhkaamisen suosio on viime vuosina kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa polttohaudataan jo yli 50 prosenttia kuolleista.

Jos katsotaan pelkkää hautausmuotoa, polttohautaus on maahan hautausta ympäristöystävällisempi, kertoo vuonna 2011 julkaistu hollantilainen tutkimus. (siirryt toiseen palveluun)Varsinkin, jos krematorio on varustettu savukaasun suodattamilla, Krematoriosäätiön toimitusjohtaja Mikael Wilén huomauttaa.

Syrjäseuduilla poltettavaa ruumista joudutaan kuitenkin kuljettamaan pitkiä matkoja. Esimerkiksi Lapista katsottuna lähin krematorio on nyt Oulussa. Muut polttohautauspaikat ovat sitä etelämpänä. Aivan etelässä krematorioiden verkosto on tiheä.

Arkku menee krematorion uuniin.
Sirkka Haverinen / Yle

Hollantilaistutkimuksen mukaan hautaamiseen välillisesti liittyvät päästöt ovat yleensä suuremmat kuin pelkästä hautaamisesta aiheutuvat. Liikenne on leijonanosa näitä välillisiä päästöjä.

Pitkillä matkoilla liikenteen ympäristökuorma voi siis vähentää polttohautauksen ekologisuutta suhteessa maahan hautaamisen.

Polttohautaus kustannustehokasta

Polttohautaus kuitenkin näyttää jatkavan suosiotaan.

Seurakunnille tuhkaaminen voi tulla pitkällä tähtäimellä jopa halvemmaksi kuin maahan hautaaminen, sillä esimerkiksi maankaivuutyöt tuovat kustannuksia. Myöskään lisämaata hautapaikoille ei enää entiseen tapaa tarvita.

Yksittäisen seurakunnan ylläpitämänä krematorio Suomen oloissa kuitenkaan harvoin kannattaa taloudellisesti.

– Useamman seurakunnan krematoriossa hinta per arkku on edullisempi, sanoo Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Halme.

Lähteenä on käytetty Elisabet Keijzerin vuonna 2011 julkaistua tutkimusta Environmental impact of Funerals. Life cycle assessments of activities after life.

Korjaus 16.11.2018 kello 12.34. Lisätty kolme paikkakuntaa, joiden krematorioissa on savukaasujen suodatusjärjestelmä. Korjattu myös väite, että vain kahdessa Suomen krematoriossa olisi lämmönkierrätysjärjestelmä. Järjestelmä on käytössä maamme kuudessa krematoriossa. Tarkennettu myös Wilénin luentoaihetta.