1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. teollisuusalueet

Tuhannet suomalaiset asuvat teollisuusalueilla – Kim Ranta-aho, 26, on yksi heistä: "Kyllä tämä kerrostalokämpän voittaa"

Teollisuusalueilla on suotta hämäräperäinen maine. Kim Ranta-aho löytää monta vahvuutta asuinpaikastaan.

Kim Ranta-aho asuu tilavasti teollisuusalueella Hollolassa. Neliöitä on 110, kun mukaan lasketaan suuri parveke. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Rekkaralli kulkee, pöly lentää tehtaalta ja harmaat teollisuushallit seisovat marraskuisessa maisemassa. Monessa pihassa on vanhoja autonraatoja. Teollisuusalueen näkymä Päijät-Hämeen Hollolassa on tyypillinen.

Vaikka ihmisiä ei juuri nyt näy, täälläkin on asukkaita. Teollisuushallien yhteydessä on asuntoja, jotka tunnistaa ulospäin muun muassa verhoista ja polkupyöristä. Hallien lähellä on hieman yllättäen muutamia omakotitaloja.

Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa asuu tuhansia ihmisiä teollisuusalueilla.

– Asiaa ei ole tutkittu, mutta rekisteriaineiston pohjalta voisi arvioida, että teollisuusrakennusten yhteydessä olevissa talonmiehen asunnoissa asuu muutama tuhat henkilöä, sanoo Tilastokeskuksen asiantuntija Otto Kannisto.

Korjausta odottavat autot ovat tavallinen näky teollisuusalueilla. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Helsingissä on 22 teollisuusaluetta, joissa asui 2 800 ihmistä vuonna 2013. Pääosa heistä, 2 150 ihmistä, majaili Pitäjänmäen kaakkoisosassa. Suurta ihmismäärää selittää osin se, että Pitäjänmäessä on tehty työpaikoista asuntoja. Lisäksi laitamille on rakennettu kerrostaloja.

– Teollisuusalueiden asukasmäärät ovat Helsingissä hieman lisääntyneet viiden viime vuoden aikana, arvioi asumiseen erikoistunut tutkija Ari Niska Helsingin kaupungilta.

Kim Ranta-aho, 26, on asunut Hollolassa teollisuushallin yhteyteen rakennetussa talonmiehen asunnossa seitsemän vuotta. Hän omistaa hallin yhdessä isänsä kanssa. Heillä on vastuullaan kuljetusliike.

– Minusta on itse asiassa luksusta asua näin tilavasti. Musiikkia saa kuunnella rauhassa, kun ei ole häiriintyviä naapureita. Harrastuksissa käytettävät moottoriajoneuvot mahtuvat hyvin halliin, kehuu Ranta-aho.

Mies esittelee uudenaikaista keittiötä, saunaa ja tilavaa olohuonetta, jossa on baaritiski jakkaroineen. Pöydän yläpuolella on jääkiekosta saatuja pokaaleja.

Päivät täyttyvät kuljetusfirman töistä, teollisuushallin talonmiehen tehtävistä sekä jääkiekosta ja muista harrastuksista. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Teollisuusalueilla turhaan epämääräinen maine

Dekkareissa, elokuvissa ja yksittäisissä rötösuutisissa teollisuusalueet näyttäytyvät levottomina paikkoina, joissa juonitaan rikoksia. Moni muistaa muun muassa uutiset liivijengien kerhotiloista eri puolilla Suomea.

Poliisin mukaan teollisuusalueet eivät kuitenkaan erotu erityisemmin virkavallan päivittäistoiminnassa. Kotihälytyksiä tulee teollisuusalueille harvakseltaan, koska asukkaita on vähän.

– Joskus teollisuusalueiden työpaikoilla pidettävät bileet työllistävät meitä. Enimmäkseen poliisia kuitenkin tarvitaan omaisuusrikosten selvittämisessä. Onneksi valvontakamerat ovat kehittyneet ja tulleet edullisemmiksi, miettii ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisilaitokselta.

Ei ole tarkkaa tietoa, minkälaiset ihmiset teollisuusalueilla asuvat. Merkittävä osa asukkaista lienee yrittäjiä, jotka asuvat teollisuushallin yhteydessä talonmiehen asunnossa. Joskus yrittäjillä on myös vuokralaisia.

Baaritiski palvelee, kun on juhlinnan aika kavereiden kesken. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Päijät-Hämeessa ja Kymenlaaksossa toimivassa kiinteistömarkkinayrityksessä on törmätty surullisiinkin tapauksiin.

– Eräs teollisuushallissa toiminut yritys oli tehnyt konkurssin, ja yrittäjä asui salaa piharakennuksessa. Mutta en minä teollisuusalueita pidä minään Suomen ghettoina. Parhaimmillaanhan yrittäjällä on erittäin lyhyt työmatka, naurahtaa Suomen Toimitila Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kantosaari.

Keikkatyöläiset ovat yksi ryhmä, jotka saattavat asua teollisuusalueilla epävirallisesti. Tällaista asumista havaittiin kymmenisen vuotta sitten muun muassa Helsingin Herttoniemessä, jossa asui virolaisia keikkatyöläisiä.

– Tuollainen epävirallinen asuminen on varmaankin vähentynyt muun muassa Viron talouden kasvun myötä, arvioi tutkija Ari Niska Helsingin kaupungilta.

Jotkut ovat kysyneet, asutko todella teollisuusalueella.

Kim Ranta-aho

Teollisuusalueilla asuvat ihmiset ovat kaupungeille asia, josta ei mielellään puhuta. Esimerkiksi lapsiperheille teollisuusalueet eivät tarjoa viihtyvyyttä lisääviä palveluja, kuten lähikirjastoa, leikkipuistoja, viheralueita tai päiväkotia.

– Teollisuusalueilla on melua, savua ja häiriöitä. Toisinaan tämä johtaa siihen, että asukkaat tekevät häiriötekijöistä valituksia, kertoo Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen.

Tilanne on kaupungille hankala, kun teollisuusalueita ei ole suunniteltu asumiseen, vaan teollisuuden tarpeisiin. Lahdessa teollisuusalueilla asuu arviolta kymmeniä ihmisiä talonmiehen asunnoissa.

Sumuinen katunäkymä on kaurismäkeläinen. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Lätkäkaverit tulevat saunomaan

Kim Ranta-aho ei ole selviytynyt asuinpaikassaan täysin ilman harmeja: asunnossa kävi kutsumattomia vieraita pari vuotta sitten. Vakuutus tuli hätiin. Nyt valvontakameroita on riittävästi.

Ranta-ahon kämpässä on neliöitä 80 ja parvekkeellakin 30. Lahden keskustaan on ainoastaan 10 minuutin automatka.

– Kyllä tämä kerrostalokämpän voittaa. Kun kaverit tulevat kylään, parkkipaikat löytyvät helposti.

Ranta-aho pelaa Suomi-sarjassa kamppailevassa HC Giantsissa. Nyt viikonloppuna on edessä pelireissu Kainuuseen. Kuva: Janne Ahjopalo / Yle

Saunassa löylyttelevät toisinaan lätkäkaverit. Ranta-aho on törmännyt ihmettelyyn asuinpaikastaan.

– Jotkut ovat kysyneet, asutko todella teollisuusalueella. Mutta kun olemme menneet asuntooni sisälle, ovat he pitäneet tätä kivana. Koko elämääni en aio täällä asua, sillä aion rakentaa vielä omakotitalon.