Arvostelijoiden ketju kasvaa – sosiaalipsykiatrian professori tyrmää potilastietojen luovuttamisen: "Häpeäleiman pahentaminen on prosessin pahimpia seurauksia"

Mielenterveyspotilaiden riski rikoksiin ei ole tavallista isompi, sanoo sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.

potilaat
Sami Pirkola
Sami PirkolaJonne Renvall

Potilastietojen luovuttaminen poliisille veisi pohjan lääkärintyöltä, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

– Potilastietojen suojelemisella on hyvin eettinen ja historiallinen pohja. Kyse on isosta asiasta. Potilas- ja lääkärisuhteen luottamuksellisuutta täytyy kerta kaikkiaan vaalia, hän sanoo.

– Potilaan pitää voida luottaa, että se, mitä hän kertoo lääkärille, on luottamuksellista ja tarkoitettu vain potilaan hoidon ja parhaan edistämiseen.

Tällainen valvontatehtävä tuntuu ihan absurdilta. Lääkäri- ja potilassuhteet eivät ole millään tavalla tällaiseen virittäytyneitä.

Sami Pirkola

Sisäministeriö valmistelee lakiuudistusta, joka mahdollistaisi poliisille nykyistä helpomman pääsyn potilastietoihin. Ministeriö tavoittelee muutoksella sitä, että esimerkiksi vakavista mielenterveysongelmista kärsivä tunnistettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Asia tuli eilen julki tiedotusvälineiden kautta (siirryt toiseen palveluun) ja sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) selvitti lakihankkeen tarkoitusta toimittajille eduskunnassa. Potilasjärjestöt ja useat muut tahot vastustavat suunnitelmia tuoreeltaan.

Ministeriö haluaa myös, että lääkärit luovuttaisivat potilastietoja oma-aloitteisesti vakavien rikosten estämiseksi. Professori Sami Pirkolan mukaan valvonta ei ole lääkärien tehtävä.

– Tällainen valvontatehtävä tuntuu ihan absurdilta. Lääkäri- ja potilassuhteet eivät ole millään tavalla tällaiseen virittäytyneitä.

Uhkista pitää ilmoittaa jo nyt

Sami Pirkola pitää ongelmallisena myös lakialoitteeseen sisältyvää ajatusta sairauteen tai mielenterveyden häiriöön liittyvästä pahuudesta.

– Häpeäleiman pahentaminen on tällaisen prosessin pahimpia seurauksia. Ajatus siitä, että esimerkiksi mielenterveyshäiriöihin liittyisi jotain hankalaa tai tuomittavaa tai syrjimistä perustelevaa, hän sanoo.

– Tiedämme aika hyvin, että mielenterveyspotilaiden riski rikoksiin ei ole tavallista isompi.

Jos ihmisillä on hoitoa vaativia ongelmia, ne pitäisi hoitaa ennaltaehkäisevästi.

Sami Pirkola

Pirkola muistuttaa, että terveydenhuollossa on jo olemassa ilmoitusoikeus ja -velvollisuudet, joilla voidaan torjua uhkia. Terveydenhuollon ammattilaisilla on esimerkiksi velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoittaa poliisille vakavista rikosepäilyistä.

– Ymmärrän kyllä tällaisen kansallisen turvallisuuden hankkeen. Että nyt ollaan miettimässä, onko jotain tehtävissä rikosten estämiseksi. Mutta se ei lähde potilastiedoista vaan ihan muista asioista. Esimerkiksi, jos ihmisillä on hoitoa vaativia ongelmia, ne pitäisi hoitaa ennaltaehkäisevästi.

Lue myös:

Potilasjärjestöt: Luottamuksellinen sairaiden hoito vaarantumassa – lakihanke potilastietojen avaamisesta poliisille herättää huolta yli ammattirajojen