Venäläisasiantuntija: Välivaalit tuskin muuttavat oleellisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välejä – Trumpin aika on ollut katastrofi

Demokraattien enemmistö kongressin edustajainhuoneessa voi kärjistää vanhoja ongelmia mutta ei luo uusia, sanoo professori Fjodor Lukjanov.

Kongressivaalit
Yhdysvaltain Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin tapasivat Helsingissä 16. heinäkuuta 2018.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä 16. heinäkuuta.Anatoli Maltsev / EPA

MoskovaJos Venäjällä jossain vaiheessa eläteltiin toiveita, että Yhdysvallat Donald Trumpin johdolla alkaisi liennyttää maiden suhteita, ne toiveet on pitkälti haudattu.

Venäjällä tästä syytetään Yhdysvaltain sisäpolitiikkaa.

– Trumpin ajasta on tullut katastrofi Venäjän ja Yhdysvaltain suhteille, tunnettu venäläinen ulkopolitiikan kommentaattori Fjodor Lukjanov sanoo.

– En panisi kaikkea hänen kontolleen, mutta on käynyt niin, että Yhdysvalloissa alkoi hyvin jyrkän poliittisen kamppailun aika, ja se kamppailu jatkuu vielä pitkään. Se nosti johtoon hyvin omalaatuisen, epätavallisen henkilön, jossa tiivistyy kaikki se, mitä eliitti ja liberaali osa yhteiskuntaa vihaa.

Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov.
Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja Fjodor Lukjanov.Grigori Vorobjov / Yle

Lukjanov on Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja, Venäjän ulkopoliittista eliittiä lähellä olevien ajatushautomoiden jäsen ja Moskovan talouskorkeakoulun professori.

Lännen silmissä Venäjän viimeaikainen syntilista on pitkä: Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota, malesialaisen matkustajakoneen tuho, sotilaallinen tuki Syyrian hallitukselle verisessä sisällissodassa, sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, Salisburyn maaliskuinen hermomyrkkyisku. Yhdysvallat aikoo ilmoittaa piakkoin uusista pakotteista Skripal-myrkytystapauksen takia.

Venäjällä taas katsotaan, että Venäjästä on tullut lyömäase Trumpia vastaan.

– Siinä mielessä tilanne voi jopa huonontua. Edustajainhuoneen enemmistön saaneet demokraatit voivat yhä aktiivisemmin hyökätä Trumpia vastaan kaikilla suunnilla, mukaan lukien Venäjä-salaliiton ja vaalisekaantumisen teemalla, yrittäen löytää todisteita Trumpin lainvastaisista toimista, Lukjanov sanoo.

Tämä kamppailu näyttääkin kiihtyvän. Tuskin pöly oli laskeutunut Yhdysvaltain välivaalien jäljiltä, kun presidentti Donald Trump löi lisää löylyä erottamalla oikeusministeri Jeff Sessionsin.

Sessions oli jäävännyt itsensä Venäjä-tutkinnasta, mitä Trump piti suoranaisena petoksena itseään kohtaan.

Lukjanov: Venäjä ei ole Trumpille riittävän tärkeä

Fjodor Lukjanov ei kuitenkaan usko, että välivaalien tulos oleellisesti vaikuttaa maiden suhteisiin.

Russia in Global Affairs -lehden päätoimittaja muistuttaa, että kongressissa ulkopolitiikka on pikemminkin senaatin alaa, ja senaatti on välivaalien jälkeen aiempaa vahvemmin republikaanien kontrollissa.

Trump ajattelee kuin liikemies, ja siksi Kiina on hänen maailmankuvassaan tärkeä ja vaarallinen toimija, kun taas Venäjä ei talousmielessä kiinnosta häntä.

Fjodor Lukjanov

Sitä paitsi kongressi oli jo aiemmin rajoittanut Trumpin liikkumavaraa suhteessa Venäjään sitomalla presidentin kädet pakotekysymyksessä.

– Trump haluaisi mahdollisesti ajaa hieman erilaista linjaa, mutta ei voi. Haluaisiko hän sitä edes niin vahvasti, että olisi valmis ponnistelemaan sen eteen? Venäjä ei itse asiassa ole hänelle niin tärkeä, Lukjanov pohtii.

– Trump ajattelee kuin liikemies, ja siksi Kiina on hänen maailmankuvassaan tärkeä ja vaarallinen toimija, kun taas Venäjä ei talousmielessä kiinnosta häntä.

Yhdysvallat painostaakin nyt sekä Kiinaa että Venäjää ja tulee siten ajaneeksi maita yhteistyöhön keskenään. Yhdysvallat toimii tässä päinvastoin kuin 1970-luvulla, jolloin se pyrki kääntämään kommunistisen Kiinan Neuvostoliiton vastapainoksi.

Näin raunioina suhteet eivät olleet koskaan, edes kylmän sodan aikana, koska silloin sentään tiedettiin, miten asioita voidaan ratkoa ja kuka haluaa mitäkin.

Fjodor Lukjanov

Pelisäännöt puuttuvat

Kaikkiaan Lukjanov katsoo, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat nyt jopa kylmän sodan aikaa heikommalla tolalla.

– Jos katsoo näiden kahden vuoden tuloksia, ne ovat hirveät. Näin raunioina suhteet eivät olleet koskaan, edes kylmän sodan aikana. Silloin sentään tiedettiin, miten asioita voidaan ratkoa ja kuka haluaa mitäkin, Lukjanov sanoo.

Kylmän sodan jyrkkää vastakkainasettelua sääntelivät selvät pelisäännöt. Nyt sellaisia ei ole.

Venäjän johdossa on elätelty toiveita, että kylmän sodan kaltaiset ratkaisukeinot, kuten suurvaltajohtajien huippukokoukset, toimisivat yhä.

Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä osoitti, että näin ei välttämättä ole. Keskustelujen sisältö jäi lopulta lehdistötilaisuuden aiheuttaman kohun varjoon.

Jotain kertonee sekin, että Pariisiin tälle kuulle kaavailtu uusi huipputapaaminen kuihtui kokoon.

Vanhat mallit murtuvat

Kylmän sodan kaudelta periytyvien käyttäytymismallien murenemista edustaa sekin, että presidentti Trump ilmoitti Yhdysvaltain vetäytyvän keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Sopimuksen allekirjoittivat vuonna 1987 Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov.

Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat Genevessä Sveitsissä 1985.
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton pääsihteeri Mihail Gorbatšov tapasivat Genevessä Sveitsissä 1985. Maiden johtajien tapaamiset pohjustivat tietä suhteiden liennytykselle. Vuonna 1987 Gorbatšov ja Reagan allekirjoittivat INF-sopimuksen, jonka kohtalo on nyt uhattuna.EPA

Lukjanov ei silti odota uutta ydinasevarustelun kierrettä 1970- ja 80-lukujen tapaan. Uusien valtavien ydinasevarastojen kokoamisessa ei olisi mieltä, ja uusien asejärjestelmien tuottaminen on käynyt yhä kalliimmaksi.

– Ne sopimukset, jotka toimivat klassisen kylmän sodan aikana, eivät enää toimi objektiivisista syistä. Se ei oikeuta sopimuksen murtamista, mutta se on luonnollinen prosessi. Toinen asia on, mitä tulee tilalle, jos tulee.

Epävarmuuden aika jatkuu pitkään

Lukjanov uskoo, että Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden huono tila jatkuu vielä kauan. Osasyy on siinä, että maiden suhde on epäsymmetrinen; maat eivät ole voimasuhteiltaan samalla tasolla.

Kriisi alkoi oikeastaan jo Neuvostoliiton romahduksesta. Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Yhdysvalloilla oli ylivertainen asema, eikä Venäjä osannut suhtautua siihen.

Toisaalta Yhdysvaltain maailmanmahdin kasvu vaikuttaa saavuttaneen huippunsa. Alkanut suhteellisen johtoaseman heikentyminen nostattaa Yhdysvalloissa sisäisiä jännitteitä.

– Nykyinen jyrkkä, vastenmielinen, ajoittain täysin mieletön ja absurdi kriisi on kylmän sodan ajan systeemin kuolinkamppailua – systeemin, jossa olimme tasavertaisia mutta vihollisia, Lukjanov sanoo.

– Nyt me emme ole tasavertaisia, emme vihollisia, emme ystäviä. Yhdysvalloilla on valtava määrä omia ongelmiaan, samoin Venäjällä. Maailmasta on tullut hyvin monimuotoinen, eivätkä Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ole maailmanpolitiikan keskiössä.

Samaan aikaan uutta ajatusta siitä, miten maiden suhteet pitäisi järjestää, ei ole ilmaantunut. Sama epävarmuuden tila leimaa Lukjanovin mukaan koko nykyistä maailmanpolitiikkaa.

Lue myös:

Analyysi: Trumpin linja sai kolauksen, mutta demokraatit jäivät kauas tsunamivoitosta

Mitä haluat kysyä Yhdysvaltain kongressivaaleista? Asiantuntija vastasi lukijoiden kysymyksiin

Kyllä, Yhdysvaltojen vaalitulos voi heijastua suomalaisellekin bensapumpulle – markkinat yrittävät arvata, mihin Trumpin katse seuraavaksi kohdentuu