Piskuinen Karijoki saa uuden käteisautomaatin ryövätyn tilalle – "Sopimus hyväksyttiin maanantaina ja jo keskiviikkona oli reikä seinässä"

Karijokelaisten onneksi koitui se, että käteisautomaattimarkkinoilla on nyt kilpailua toisin kuin ennen.

Käteisnostot
Kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilä
Kunnanjohtajalla on nyt syytä hymyyn. Uusi pankkiautomaatti asennetaan Karijoelle kahden viikon päästä.Elina Kaakinen / Yle

Pienessä Karijoen kunnassa Etelä-Pohjanmaan laidalla on jouduttu pärjäämään viime keväästä lähtien kokonaan ilman käteisautomaattia.

– Naapurikunnasta 20 kilometrin päästä on rahat haettu, sanoo Kalevi Pöllänen ja lisää vielä, että kyllä harmittaa.

Vaikka käteisen rahan käyttö vähenee, ovat käteisautomaatit ihmisille edelleen tärkeitä. Karijoen kylänraitilla moni vastaantulija kertoo käyttävänsä edelleen aivan säännöllisesti käteistä rahaa.

Viime maaliskuuhun asti käteisen nosto kävi Karijoella kätevästi pankin seinästä Otto-automaatista. Sitten automaatti joutui murron yrityksen kohteeksi ja vaurioitui niin pahoin, että se vietiin paikkakunnalta pois. Uutta Ottoa ei tilalle enää tullut.

– Onhan tämä ollut hankalaa ja paljon asiasta on valitettu, tietää vain käteistä käyttävä Kyllikki Puputti.

Tervetullutta kilpailua

Valituksia tuli paljon myös kunnanjohtaja Marko Keski-Sikkilän korviin ja aika nopeasti paikkakunnalla tultiin siihen tulokseen, että automaatti on saatava takaisin. Jos ei Otto, niin sitten kilpailevan yrityksen Nosto.

Kunnan neuvottelut Nokas CMS Oy:n kanssa sujuivat hyvässä hengessä ja Nosto-automaatti asennetaan paikalleen kahden viikon päästä. Reikä kunnantalon seinään tehtiin heti, kun sopimus Nokaksen kanssa oli tehty.

– Sopimus hyväksyttiin maanantaina ja jo keskiviikkona oli reikä seinässä ja takahuonekin viittä vaille valmis, naureskelee kunnanjohtaja Keski-Sikkilä.

Hän ei pane ollenkaan pahakseen, että käteisautomaattialalle on syntynyt Suomessa kilpailua.

– Nokaksen toimintatapa oli selkeästi ratkaisuhakuinen, he halusivat hakea meille tätä ratkaisua.

Nokas-yhtiö on päässyt kasvattamaan käteisautomaattiverkostoaan sen jälkeen, kun Finanssivalvonta puolsi kilpailun lisäämistä käteisnostopalveluissa.

Uusi pankkiautomaatti tulee Karijoella kunnantalon seinään.
Uusi pankkiautomaatti tulee Karijoella kunnantalon seinään.Jarkko Heikkinen / Yle

Paljon pieniä nostoja

Ilmaiseksi automaatti ei Karijoelle tule. Reilun 1300 asukkaan kunta on varautunut maksamaan siitä 9000 euroa vuodessa. Sopimuksen mukaan kunta maksaa automaattiyritykselle vuokraa, jos automaatin käyttömäärä jää alle vähimmäismäärän eli 2500 tapahtumaa kuukaudessa.

Kunta on varautunut siihen, että maksettavaa tulee ja ensi vuoden talousarvioon on jo varattu 9000 euroa tarkoitusta varten.

Kunnassa on laskettu, että jos nostokertoja on kuukaudessa 1000, vuokrasumma on vuodessa 9000 euroa. Jos nostokertoja tulee enemmän kuin 1000 kuukaudessa, kunnan maksama vuokrasumma pienenee.

– Tuhat nostoa kuukaudessa voi kuulostaa vähältä, mutta ei se tämän kokoisella paikkakunnalla ole mikään pieni määrä. Se on yli 30 nostoa päivässä, huomauttaa Keski-Sikkilä.

Tässä matematiikassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kysymys on nimenomaan nostokertojen määrästä eikä siitä kuinka suuria summia rahaa automaatista nostetaan.

Eli jos karijokelaiset ovat kaukaa viisaita, he nostavat automaatiltaan pieniä summia useissa erissä.

– Se olisi toki toivottavaa ja tässä meille tulevassa Nosto-automaatissa 10 euron seteli on pienin seteli eli sieltä voi varsinkin pieniä nostoja tehdä, summaa kunnanjohtaja.

"Yhteydenottoja tulee eri puolilta Suomea"

Marko Keski-Sikkilän mukaan käteisautomaattipalvelu koetaan pienessä kunnassa niin tärkeäksi, että siitä kannattaa maksaa. Varsinkin paikalliset yrittäjät toivovat, että raharalli naapurikuntiin päättyy.

– Kun lähdetään naapurikunnasta hakemaan rahaa, niin siinä samalla haetaan helposti muitakin palveluita ja tuotteita. Näen kyllä, että se on karijokelaisten yrittäjienkin etu, että meillä on täällä automaatti.

Nokas CMS Oy:ssä on pantu merkille, että pienillä paikkakunnilla halutaan pitää kiinni käteisautomaattipalveluista.

– Kuntien yhteydenottoja tulee eri puolilta Suomea kuukausittain, samoin kuin yksityishenkilöiden sijoituspaikkatoiveitakin, toteaa kehitysjohtaja Risto Lepo.

Yrityksen pääsääntöinen toimintamalli on, että automaateista ei peritä vuokraa, mutta Karijoen kaltaiset poikkeukset vahvistavat säännön.

– Koska kuitenkin haluamme tuoda käteisen rahan kaikkien saataville, neuvottelemme erikseen ne kohteet, joissa oletettu kuukausikohtainen tapahtumamäärä on vähäinen, mutta tarve- ja tahtotila automaatille kuitenkin suuri, sanoo Lepo.

karinjoen kylänraitti
Karijoella on asukkaita reilut 1300.Elina Kaakinen / Yle

Reilussa vuodessa Nosto-automaattien (siirryt toiseen palveluun) määrä on kasvanut 60:stä yli 220:een. Risto Lepo sanoo, että näillä näkymin ensi vuoden loppuun mennessä Nosto-automaatteja on noin 400.

Otto-automaatteja (siirryt toiseen palveluun) on Suomessa yli 1330. Pankkien omistaman Automatia Pankkiautomaatit Oy:n käteispalveluista vastaava johtaja Harri Pennanen toteaa, että yhtiö on luopunut sopimuskorvausten perimisestä viime vuoden puolella. Sopimuksia kuntien kanssa ei enää ole eikä yhteydenottojakaan kunnista ole juuri tullut.

Pennanen muistuttaa, että pienillä paikkakunnilla käteisautomaatti ei ole ainoa mahdollisuus nostaa rahaa.

– Pienemmillä paikkakunnilla voi auttavasti käteistä nostaa korteilla myös kauppojen kassoilta. Pankkien asiakkailla lienee tämän palvelun piirissä noin 3500 kauppaliikettä.