Väitös: Yrityssaneeraus ei toimi, vaan on useimmiten välivaihe matkalla konkurssiin – onnistuessaan saneeraus olisi lottovoitto

Tänään tarkastettavan väitöksen mukaan saneerausohjelmat eivät välttämättä pureudu yritysten todellisiin ongelmiin.

yrityssaneeraus
Kahvilatyöntekijä kaataa maitoa kahviin
Saneeraukseen päätyvät yritykset ovat useimmiten pieniä tai hyvin pieniä. Niitä on useilla aloilla, esimerkiksi palveluissa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Yrityssaneeraukset eivät nykymuodossaan toimi eikä niillä saada yrityksiä elinkelpoisiksi, toteaa tänään aiheesta väittelevä rahoitusalan asiantuntija Eija-Leena Kärkinen.

Suurin osa yrityssaneerauksessa olevista yrityksistä menee konkurssiin, osa jo ennen kuin tervehdyttämisohjelmaa on laadittukaan, osa ohjelman toteuttamisen aikana. Kärkisen tutkimuksessa konkurssiin päätyi 75 prosenttia yrityksistä.

Aiemmin on ajateltu, että vain tietyntyyppiset yritykset epäonnistuvat saneerauksessa. Kärkisen aineistossa yritykset olivat jo lähtöjään erilaisia, mutta epäonnistuivat silti. Tämä viittaa siihen, että ohjelmat eivät toimi niin kuin pitäisi.

– Vaikka taloudellinen tilanne olisi millainen, yritystä ei aina saada tervehdytettyä ohjelman aikana. Vaikuttaa pahasti siltä, että ohjelmien pitäisi olla parempia. Tarvitaan ohjelmia, joissa on perehdytty yrityksen tilanteeseen hirveän hyvin.

Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää.

Eija-Leena Kärkinen

Yhtenä syynä Kärkinen pitää sitä, että ohjelmat eivät välttämättä pureudu todellisiin ongelmiin, vaan niissä analysoidaan ainoastaan lukuja.

– Pitäisi pohtia tarpeeksi yrityksen ongelmia: miksi menee huonosti. Toisaalta pitäisi miettiä keinoja, miten yrityksen voisi tervehdyttää. Millaista vaikkapa markkinointia tai tuotteisiin liittyvää työtä pitäisi tehdä, konkretisoi

Saneerausohjelmien laatijoilla pitäisikin olla tarpeeksi tietoa ja aikaa etsiä syyt ongelmien taustalta ja sen jälkeen tehdä tehokas ohjelma. Oma kysymyksensä on, saavatko he yrityksiltä riittävästi tietoa työn tueksi.

Pelkkä ohjelmakaan ei riitä, vaan yrityksellä pitäisi olla tuki prosessin aikana. Tarvitaan enemmän neuvoja, miten tilannetta voi hoitaa konkreettisesti. Yritykseltä se vaatii myös ohjelmaan sitoutumista.

Rekan renkaat.
Myös teollisuudessa ja kuljetusalalla saneeraukset ovat olleet yleisiä.Jani Ilola / Yle

Kärkinen myöntää, että jotkut yritykset myös käyttävät saneerausta hyväkseen ja pelaavat aikaa. Se ei kannattaisi, vaan aiheuttaa suoraa konkurssia enemmän kustannuksia.

Hän pohtii myös, hyväksytäänkö saneeraukseen oikeantyyppisiä yrityksiä, sillä tutkimuksessa mukana olleista osa menee konkurssiin jo saneerauksen kynnyksellä.

Kärkinen on kaikesta huolimatta hyvin positiivinen yrityssaneerauksen suhteen. Hän muistuttaa, että konkurssi on kova paikka niin omistajalle kuin sidosryhmille, joten saneerauksen onnistuminen olisi kaikille lottovoitto: yritys voisi jatkaa toimintaansa ja työntekijät työtään. Saneeraus on parempi vaihtoehto myös velkojille, sillä jako-osuus on parempi kuin konkurssissa.

– Kun prosessia saataisiin kehitettyä parempaan suuntaan ja saataisiin yrityksille parempi tuki saneerauksen aikana, jotta ne osaisivat toteuttaa oikeita toimia, se olisi hieno homma koko yhteiskunnalle.

Se vaatii enemmän myös tutkimusta, sillä saneerauksia on tutkittu varsin vähän. Kärkisen väitöstutkimuksen aineiston saneerausyrityksistä valtaosa on pieniä tai erittäin pieniä, kuten yrityssaneerauksessa yleensäkin. Toisaalta viime aikoina saneeraukseen on alkanut hakeutua aiempaa suurempia yrityksiä.

Saneerausten määrät ovat kuitenkin laskeneet huippuvuosista (Tilastokeskus) (siirryt toiseen palveluun)

Kärkisen väitös tarkastetaan tänään perjantaina Vaasan yliopistossa. Kärkinen työskentelee tällä hetkellä lehtorina Centria-ammattikorkeakoulussa.