Tässä ovat kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana jo kerran palkinnon voittanut Olli Jalonen ja vihdoin myös Katja Kettu

Tämän vuoden ehdokaskirjoissa matkataan kauas muille maille.

Finlandia-palkinto
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat Ylen kulttuuritoimituksen analyysissa
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat Ylen kulttuuritoimituksen analyysissa

Tänä vuonna esivalintaraati ei yllättänyt. Kuuden ehdokkaan joukossa on paljon tuttuja nimiä ja konkarikirjailijoita. Sen sijaan esikoiskirjoja ei päässyt tällä kertaa lainkaan kisaan.

Esiin nousi useita kirjoja, joissa matkataan kauas ajassa ja paikassa. Merkille pantavaa on myös se, että sukulaisten tositarinat ovat taustalla kahdessa kirjassa. Myös lapsen näkökulma on vahvasti esillä.

Ehdokasvalinnat teki kolmihenkinen raati, johon kuuluivat kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen Helsingin yliopistosta, äidinkielen opettajain liiton toiminnanjohtaja Anne Helttunen ja kosmetiikkayhtiö Oriflamen maajohtaja Marjo Tuomikoski.

Raati luki reilusti yli toista sataa kirjaa ja valitsi ehdokkaiksi nämä kuusi teosta.

Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

Olli Jalonen
Olli Jalonen

Olli Jalonen vie lukijan kauas sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Matka alkaa keskeltä merta Saint Helenan saarelta, missä seurataan Angus-pojan kasvua. Saari voisi olla paratiisi, mutta on kaukana siitä. Uskonnon varjolla valtataistelut yltyvät verisiksi, mutta Angus pääsee pakoon Lontooseen. Jalosen kirja on varsinainen seikkailuromaani, mutta tärkeintä siinä on tiedon jano – kirja on ylistys sivistykselle.

Tieto ja tieteellisyys ovat tuttuja teemoja Jalosen aikaisemmasta tuotannosta. Taivaanpallo on kirjoitettu tieteellisen tarkasti ja lukija pääsee havaintojen myötä osalliseksi kaukaisesta elämästä. Raadin mukaan Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu.

Olli Jalonen on voittanut Finlandia-palkinnon vuonna 1990 teoksellaan Isäksi ja tyttäreksi.

Jari Järvelä: Kosken kahta puolta (Tammi)

Jari Järvelä
Jari JärveläMarja Seppälä / Tammi

Jari Järvelän kirja käsittelee tämän vuoden teemaa, sata vuotta sitten käytyä Suomen sisällissotaa. Teos pohjautuu Järvelän omiin muistoihin mummeistaan. Molemmat kokivat kohtalokkaan sodan, mutta eri puolilta rintamalinjaa. Mummit eivät halua olla tekemisissä toistensa kanssa, vaikka sodasta on jo kulunut aikaa.

Tapahtumia kerrotaan pienen puolueettoman, Jari-pojan silmin. Teos on kaunis, vaikka tapahtumat ovat ajoittain karmeita. Raatiin teki vaikutuksen, miten vuoden 1918 tapahtumien sanallistaminen lapsen kokemuksien kautta jarruttaa sisällissodan synnyttämän taakan siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Kotkalainen Jari Järvelä on ollut Finlandia-ehdokkaana kahdesti aiemmin. Järvelä on tuottelias kirjailija. Hän on kirjoittanut viitisentoista romaania ja lukuisia kuunnelmia ja novellikokoelmia. Viime vuosina hän on kirjoittanut jännitystrilogiaa, joka on otettu hyvin vastaan etenkin ulkomailla.

Katja Kettu: Rose on poissa (WSOY)

Katja Kettu
Katja KettuOfer Amir / WSOY

Vihdoinkin Katja Kettu pääsi Finlandia-ehdokkaaksi. Jäljittelemättömän omaperäisellä tyylillä kirjoittava Kettu on tarttunut tällä kertaa fintiaanien elämään. Hän oli mukana tekemässä tietokirjaa Pohjois-Amerikassa asuvista intiaanien ja suomalaisten jälkeläisistä. Näiden matkojen ja tutkimusaineistojen pohjalta ammentaa myös tuorein romaani.

Romaanin päähenkilö Lempi pohtii, miksi hänen ojibwa-kansaan kuuluva äitinsä Rose hylkäsi suomalaisen miehensä ja fintiaanityttärensä. Tuttuun tapaan Kettu käsittelee paljon alkuperäiskansan ja valtakulttuurin suhdetta. Tärkeintä kirjassa on kuitenkin rakkaus – sen ihanuus ja kauheus. Raati ylistää Ketun rikkaasti soivaa ja lumoavaa kieltä.

Katja Ketun läpimurtoteos oli vuonna 2011 ilmestynyt Kätilö, joka voitti muun muassa Runeberg-palkinnon. Kaikkiaan Kettu on kirjoittanut viisi romaania.

Pauliina Rauhala: Synninkantajat (Gummerus)

Pauliina Rauhala
Pauliina RauhalaKalevi Rytkölä / Yle

Pauliina Rauhala jatkaa toisella romaanillaan vanhoillislestadiolaisen yhteisön kuvaamista. Synninkantajat kertoo 1970-luvun hoitokokouksista, jotka ovat jättäneet syvät haavat yhteisöön. Kirja on fiktiivinen, mutta Rauhala teki paljon taustatutkimusta saadakseen käsityksen ajan tapahtumista. Romaanissa kuvataan, miten painostus, kontrolli ja nöyryytys puettiin huolenpidoksi.

Rauhala kirjoittaa uskonnollisen yhteisön elämästä kuitenkin lämmöllä, vaikka tiukan kontrollin seuraamukset ovat kauaskantoisia. Yksi hahmoista on kytköksissä Rauhalan esikoiskirjaan Taivaslaulu.

Raati kehuu etenkin luontohavaintoja, jotka ovat aistivoimaisia ja merkityksistä raskaita.

Oulusta lähtöisin oleva Pauliina Rauhala on taustaltaan lestadiolainen. Hänen esikoiskirjansa Taivaslaulu käsitteli vanhoillislestadiolaisten ehkäisykieltoa ja sen seuraamuksia. Vuonna 2013 julkaistu kirja oli tapaus ja se keräsi paljon kiitosta ja lukijoita.

J. Pekka Mäkelä: Hunan (Like)

Pekka J. Mäkelä
J. Pekka MäkeläToni Härkönen / Like

J. Pekka Mäkelän teos vie Kiinaan 1930-luvulle, jolloin käytiin Kiinan ja Japanin välinen sota. Historiallisen romaanin pohjana toimivat Mäkelän kummitädin Helvi Södermanin päiväkirjamerkinnät. Hän työskenteli Kiinassa lähetystyöntekijänä.

Kummitätinsä tarinan lisäksi Mäkelä on tuonut romaaniin muitakin näkökulmia. Hunan kertoo erilaisten maailmankuvien törmäämisestä. Mäkelä osaa kuvata hahmonsa inhimillisesti ja koskettavasti. Raadin mukaan kirjasta kasvaa kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu, jossa henkilöt ruotivat toimintansa perusteita ja oikeutusta.

Historiallinen romaani on uusi aluevaltaus Mäkelälle, sillä hän on aiemmin kirjoittanut tieteisromaaneja. Mäkelä on myös suomentaja.

Lars Sund: Missä musiikki alkoi / Där musiken började. Suomentanut Laura Jänisniemi (Teos /Förlaget)

Lars Sund
Lars SundNiklas Sandström / Teos

Missä musiikki alkoi on Lars Sundin Pietarsaari-trilogian kakkososa. Kirjassa on tuttuja hahmoja Sundin edellisestä kirjasta, mutta sen voi lukea itsenäisenä teoksena. Suomenruotsalainen kirjailija kuvaa pienen kaupungin hiljaiseloa, josta tarina laajenee New Yorkiin asti. Taustalla soi Beatles, Frank Zappa ja Velvet Underground. Raadin mukaan kirjassa pohditaan hienosti taiteellisen lahjakkuuden merkitystä.

Lars Sund on tullut tunnetuksi etenkin Pohjanmaa-trilogiasta, johon kuuluu elokuvaksikin tehty Colorado Avenue. Sund on ollut Finlandia-ehdokkaana kolme kertaa aiemmin.

Voittajan valitsee Yleltä eläkkeelle jäänyt kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen. Hän toimi myös tänä vuonna Turun kirjamessujen ohjelmajohtajana Jenni Haukion ollessa äitiyslomalla.

30 000 euron arvoisen palkinnon saaja julkistetaan 28. marraskuuta.

Samassa tilaisuudessa kerrotaan myös tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintojen saajat. Myös yleisö voi äänestää (siirryt toiseen palveluun) omia suosikkejaan.

kuusi kirjaa
Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin Helsingissä 9.11.

Artikkelia on muutettu 9.11. klo 21. J. Pekka Mäkelän nimi on korjattu.