Suomalaisturistien määrä Virossa laskee – Ovatko suomalaiset ja virolaiset kyllästyneet toisiinsa kuin vanha aviopari?

Viro ei näytä panostavan suomalaisiin matkailijoihin: matkailun edistämiskeskus aikoo jättää Helsingin matkamessut taas väliin.

matkailu
Tarton tori ja suohkulähde.
Raatihuoneentori Tartossa.AOP

TallinnaSuomalaisten tekemät matkat Viroon vähenivät kolmannella vuosineljänneksellä viisi prosenttia viime vuoteen verrattuna, selviää Viron keskuspankin matkailutilastosta.

Eilen torstaina julkaistu tilasto perustuu suomalaisten matkapuhelinten paikannukseen Virossa.

Myös muut tänä vuonna julkaistut matkailutilastot näyttävät samansuuntaisia lukuja.

Viron Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset yöpyivät Virossa tämän vuoden ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Helsingin sataman liikennetilastot puolestaan näyttävät Viroon suuntautuvien matkojen vähentyneen noin kaksi prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Tilastot eivät tietenkään kerro kaikkea. Viron Tilastokeskus esimerkiksi huomioi matkailijoiden yöpymiset ainoastaan hotelleissa ja muissa virallisissa majoituskohteissa – ei vaikkapa viime vuosina suosiotaan kasvattaneissa Airbnb-huoneistoissa.

Silti trendi vaikuttaa selvältä: suomalaiset eivät enää pariin vuoteen ole olleet yhtä ahkeria Viron-matkailijoita kuin aikaisemmin.

Helsingin satama on vilkkaasti liikennöity, mutta tilastojen mukaan suomalaiset tekevät Viroon vähemmän matkoja kuin viime vuonna.
Helsingin satama on vilkkaasti liikennöity, mutta tilastojen mukaan suomalaiset tekevät Viroon vähemmän matkoja kuin viime vuonna.Silja Massa

Ovatko Suomi ja Viro kuin vanha, toisiinsa kyllästynyt aviopari?

Tilastot laskevat jo toista vuotta putkeen. Vuoteen 2016 saakka suomalaisturistien määrä Virossa kasvoi, mutta kääntyi sitten laskuun.

Laskutrendi on huomioitu myös Viron mediassa, jossa on pohdittu tänä syksynä muun muassa sitä, ovatko suomalaiset ja virolaiset jo hiukan kyllästyneet toisiinsa – kuin vanha aviopari, joka pitää toisistaan, mutta ei koe toistensa seurassa enää jännitystä.

Laskun taustalla voivat toki olla myös puhtaasti taloudelliset syyt. Viro korotti tänä vuonna sekä alkoholin että polttoaineen valmisteveroa. Viro ei ole suomalaisten silmissä enää halpa maa.

Toisaalta yleinen talouden noususuhdanne on voinut mahdollistaa kaukomatkailun yhä useammalle. Suomalaisten tekemät matkat Euroopan ulkopuolelle sekä Etelä-Eurooppaan lisääntyivätkin vuodesta 2017 vuoteen 2018 selvästi.

Yksi selitys voi löytyä säästä. Hellekesää 2018 edelsi kaksi kylmää ja sateista kesää. Voi olla, että moni suomalainen pelasi varman päälle ja varasi kesälomareissun Viron sijasta kauemmas.

Kyllästyminen vaikuttaisi olevan molemminpuolista, sillä myös virolaisten tekemien Suomen-matkojen määrä laski Viron keskuspankin tuoreen tilaston mukaan yhdeksän prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Viro korotti tänä vuonna alkoholiveroa eikä ole suomalaisten silmissä enää yhtä halpa maa kuin ennen.
Viro korotti tänä vuonna alkoholiveroa eikä ole suomalaisten silmissä enää yhtä halpa maa kuin ennen.Silja Massa

Kaikki suomalaiset eivät tiedä, missä on Haapsalu

Laskevien tilastojen valossa on kummallista, että Viron matkailun edistämiskeskus päätti viime vuonna lakkauttaa Helsingin Suvilahdessa seitsemän vuoden ajan toimineen toimipisteensä.

Matkailun edistämiskeskus ei myöskään osallistunut tammikuussa järjestetyille Helsingin matkamessuille perinteiseen tapaan, eikä aio osallistua niille ensi vuonnakaan.

Päätökset tuntuvat omituisilta varsinkin, kun parhaillaan vietetään Viron 100-vuotisjuhlavuotta.

Piret Malv Viron matkailun edistämiskeskuksesta perustelee päätöksiä sillä, että Suomi on Virolle jo tuttu ja vanha markkina. Virolaisilla matkailuyrityksillä on Suomessa omat verkostonsa, eivätkä ne enää tarvitse valtion apua pärjätäkseen.

– Viron kaltaisen pienen maan pitää valita markkinat, joihin se panostaa. Jos yksityinen sektori on jollakin alueella vahva, valtion varat kannattaa ohjata muualle, Malv kertoo Ylelle.

Suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa jo niin hyvin, ettei Viro kaipaa Suomessa enää perinteistä esittelyä, kiteytti Viron matkailun edistämiskeskuksen entinen johtaja Tarmo Mutso asian suomalaiselle matkailulehdelle The Baltic Guidelle viime vuonna. (siirryt toiseen palveluun)

Suomalaisille Virosta kertovan The Baltic Guiden päätoimittaja Mikko Virta sai kuitenkin viime tammikuun matkamessuilta erilaisen kokemuksen.

– On illuusio, että suomalaiset tuntisivat Viron jo täydellisesti. Olimme messuilla esittelemässä lehteämme, mutta meiltä tultiin kysymään esimerkiksi, missä on Haapsalu ja miten sinne pääsee, Virta kertoo.

Messuilla oli kyllä joidenkin yksittäisten Viron kaupunkien ja esimerkiksi hotellien omia ständejä, mutta valtion ylläpitämä, maasta yleisesti kertova taho puuttui.

– Koska toimituksemme sijaitsee Tallinnassa ja asumme kaikki Virossa, osasimme toki vastata ihmisten kysymyksiin. Mutta olihan se pieni yllätys, miten paljon perustietoja Virosta jouduimme messukävijöille kertomaan. Tavallaan me tehtiin sitä matkailun edistämistyötä.

Mikko Virta on matkailulehti The Baltic Guiden päätoimittaja. Hän on asunut Virossa jo vuodesta 2005.
Mikko Virta on tänä vuonna 25 vuotta täyttävän matkailulehden The Baltic Guiden päätoimittaja.Andrei Chertkov / The Baltic Guide

Viro satsaa aasialaisturisteihin – mutta suomalaisia ei kannattaisi unohtaa

Viron matkailun edistämiskeskus on panostanut 2010-luvun alusta saakka voimakkaasti Aasian markkinoihin, varsin menestyksekkäästi. Vuodesta 2012 vuoteen 2017 aasialaisten turistien määrä Virossa kolminkertaistui.

Tallinnan-laivoilla ja satamissa on nykyään kuulutuksia ja opasteita kiinaksi ja japaniksi, ja aasialaiset turistiryhmät Tallinnan vanhan kaupungin kaduilla ovat jokapäiväinen näky.

Suomalaiset ovat silti Viron ylivoimaisesti suurin matkailijaryhmä: 35 prosenttia kaikista Viron ulkomaalaisista turisteista on suomalaisia. Tämän vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana suomalaiset viettivät Virossa yli neljä miljoonaa päivää, kun japanilaisten viettämien päivien määrä oli 158 000 ja kiinalaisten noin 82 000.

Mikko Virran mukaan suomalaisia pidetään Virossa tällä hetkellä hieman toisen luokan turisteina.

– Suomalaisilla on jostain syystä maine säästäväisinä, jopa piheinä matkailijoina, vaikka tilastojen valossa tuo maine on tuulesta temmattu, Virta sanoo.

Vuonna 2017 suomalaisturisti käytti Viron-matkallaan rahaa keskimäärin 129 euroa vuorokaudessa, mikä oli eniten kaikista matkailijaryhmistä. Yhteensä suomalaiset kuluttivat Virossa rahaa viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Se on neljä kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurin matkailijaryhmä, venäläiset.

Suomalaiset turistit ovat Virolle tärkeämpi tulonlähde kuin Viron koko maataloussektori, on uutisoinut myös Viron yleisradio ERR (siirryt toiseen palveluun). Tämä fakta unohtuu Mikko Virran mukaan Viron valtiolta liian helposti.

– Matkailun merkitystä ylipäätään ei ihan tunnuta ymmärtävän täällä. Johtuisikohan se siitä, että turismi on naisvaltainen ala? hän pohtii.

Piret Malv Viron matkailun edistämiskeskuksesta ei allekirjoita väitteitä siitä, että suomalaiset olisi kokonaan unohdettu matkailun markkinoinnissa.

– Vaikka olemme luopuneet joistakin perinteisistä markkinoinnin muodoista kuten messuista, olemme luoneet esimerkiksi sosiaalisessa mediassa uudenlaisia kampanjoita, joiden toivomme houkuttelevan Viroon nuoria matkailijoita, myös suomalaisia, Malv kertoo.

Tallinnan satamassa on nykyään opasteet myös kiinan kielellä.
Tallinnan satamassa on nykyään opasteet myös kiinan kielellä.Silja Massa

Viro on ekomatkailijan unelmamaa

Mikko Virran mukaan messuja tarvittaisiin silti yhä. Tallinna on monelle suomalaiselle jo tuttu kaupunki, mutta varsinkin Etelä- ja Itä-Viro ovat suomalaisille vielä tuntemattomia.

– Virossa ei ehkä ole suuria huvipuistoja, mutta upeita hiekkarantoja, historiallisia kaupunkeja ja puhdasta luontoa kyllä, Virta sanoo.

Viron kannattaisikin hänen mukaansa profiloitua trendikkäänä lähi- ja luomumatkailukohteena.

– Uudet, ekologiset LNG-kaasulla liikkuvat laivat korvaavat Suomenlahdella vanhoja laivoja yhä enemmän. Virossa on myös yksi Euroopan tiheimmistä sähköautojen latausverkostoista ja Euroopan kolmanneksi eniten luomuviljelymaata, Virta luettelee.

– Jos siis suomalaisturisti haluaa miettiä ekologista jalanjälkeään, hänen kannattaa matkata Viroon.