Entistä täsmällisemmän susitiedon toivotaan helpottavan suden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä

Pohjalaiset ovat joutuneet tottumaan susiin. Uuden susikannan ennustemallin toivotaan tuottavan tietoa, jonka avulla esimerkiksi tuotantoeläimiä voidaan suojata susivahingoilta.

susi
Harri Rantakoski
Teuvalainen Harri Rantakoski tietää, miten susiuhka on vaikuttanut esimerkiksi syksyn hirvestyskauteen. Onni-koiran ja muiden kanssa pitää metsällä olla erityisen varovainen.Tuomo Rintamaa/Yle

Luonnonvarakeskuksen kehittämä uusi susikannan ennustemalli julkistettiin tänään. Malli pyrkii ottamaan huomioon susikannan koon ja rakenteen vaihtelut.

Perinteisesti maaliskuussa julkistettavan kanta-arvion aikaan susikanta on pienimmillään, mutta uudessa syksyn ennusteessa otetaan huomioon jo esimerkiksi kevään ja kesän aikana syntyneet sudenpennut.

Pohjanmaalla on viime vuosina jouduttu totuttelemaan suden läheisyyteen. Luken kanta-arvion mukaan Suomen susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen.

Pohjalaiskunnissa esimerkiksi Suupohjan alueella susihavaintoja on tehty paljon aivan talojen pihapiireissäkin. Norin metsästysseuran jäsen ja suurriistavirka-apuhenkilö Harri Rantakoski tietää, että susien läsnäolo näkyy Teuvan Norinkylällä kyläläisten arjessa.

Rantakosken mukaan jopa seitsemän suden lauman on nähty liikkuvan päivänvalossa keskellä kylää. Susiuhka on vaikuttanut myös esimerkiksi syksyn hirvenmetsästykseen. Metsästyskoirien kanssa on oltava erityisen varovaisia.

– Emme voi päästää koiria joillakin alueilla irti ollenkaan ja puolet päivästä kuluu siihen, kun yritämme niitä pois metsästä, etteivät ne jäisi sinne haukkumaan, Rantakoski sanoo.

Vahinkojen ennaltaehkäisy helpottuu

Pohjalaiset riista-alan ammattilaiset ovat tyytyväisiä uuteen ennustemalliin.

Riistapäällikkö Stefan Pellas Rannikko-Pohjanmaalta korostaa susivahinkojen ennaltaehkäisemisen helpottumista uuden mallin myötä.

– Tästä on meille suurta hyötyä. Voimme esimerkiksi kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia paremmin ennusteen avulla, Pellas sanoo.

Pellaksen mukaan yksi tapa ehkäistä susivahinkoja on suojata tuotantoeläimet susiaidoilla sellaisilla alueilla, joilla on susilaumoja.

– Tämän kesän aikana Rannikko-Pohjanmaalla ei ole ollut yhtään hyökkäystä siellä, missä on susiaita pystytetty, Pellas sanoo.

Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma pitää ennustetta luotettavana. Hän uskoo myös susivahinkojen ennaltaehkäisyn helpottuvan ennusteen myötä. Ennuste muun muassa näyttää, minne uusia susilaumoja tai susipareja voi muodostua.

– Pystyisimme esimerkiksi suojamaan lammastilat riittävän aikaisin. Ja lemmikkivahinkojen ehkäisyssä sellaisilla alueilla, minne todennäköisesti on syntymässä uusia susien reviirejä, niistä tiedotettaisiin asukkaille riittävän ajoissa, Luoma sanoo.

Luoman mukaan sekä ennuste että paikallisten suurpetoyhdyshenkilöiden tuottama tuore tieto suden liikkeistä ovat tärkeitä, kun susivahinkoja torjutaan.

– Niiden perusteella arvioidaan onko esimerkiksi susipari asettumassa alueelle ja sitä tietoa hyödynnetään, kun suunnitellaan petoaitoja tiloille, Luoma sanoo.

Susihavainnoista ilmoittaminen tärkeää edelleen

Luken tänään julkaisema ennustemalli perustuu suden biologiaan ja tietokonesimulaatioon, joka kuvaa parien lisääntymismenestystä, laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä sekä kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Tietokonesimulaatio on kehitetty kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon ja pantasusiaineistojen pohjalta.

Mikael Luoma muistuttaa, että kanta-arvioiden pohjana ja tärkeässä roolissa myös tässä ennustemallissa ovat petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot. Tarkoitus on, että jatkossa Tassu-tietojärjestelmään kirjatut susihavainnot huomioitaisiin loppuvuoden susiennusteessa.

Susihavaintojen ilmoittaminen on Luoman mukaan tärkeää sekä riistahallinnolle, susitutkimukselle että muille viranomaisille, kuten poliisille.

– Ellei ilmoitusta tehdä, saattaa pahimmillaan susilauma puuttua kanta-arviosta kokonaan, Luoma sanoo.

Metsästäja Harri Rantakoski sanoo, että susien jokapäiväistyminen alueella on aiheuttanut sen, että kaikista susihavainnoista ei petoyhdyshenkilöille enää ilmoiteta. Syynä havaintojen ilmoittamatta jättämiseen saattavat olla myös näkemyserot Luken kanssa susien määrästä. Kuitenkin, jos kaikkia havaintoja ei ilmoiteta, tuo se mahdollisesti epätarkkuutta ennusteisiin, Rantakoski arvelee.

Pannoittamista punnitaan

Läntisessä Suomessa selvitetään tällä hetkellä susien pannoittamisen aloittamista. Paikallisten metsästys- ja riistatoimijoiden sekä maanomistajien kantoja pannoittamiseen selvitetään loppuvuoden aikana.

Mikael Luoma tietää, että pannoittamiseen suhtautuminen jakaa mielipiteitä.

– Toisaalta pannoittamista vastustetaan, toisaalta nähdään, että siitä on merkittävää hyötyä. Luoma sanoo.

Harri Rantakosken mukaan osa metsästäjistä suhtautuu pannoittamiseen kriittisesti. Yksi syy on se, että vain osa susista on pannoitettaisiin ja toinen se, että pannoitustiedot olisivat metsästäjien käytettävissä seitsemän tunnin viiveellä.

– Ei siitä ole metsästäjille hyötyä. Seitsemän tunnin päästä susi voi olla missä vain, Rantakoski sanoo.