Kun Pirjo Lahtinen viittoo käsillään "ulos", Turre-koira alkaa loikkia innoissaan – sinäkin olet opettanut koirallesi sanattomia käskyjä, halusitpa tai et

Ihmiselle on luontevaa käskyttää koiraa suullisesti, vaikka asiantuntijoiden mukaan koira tulkitsee elekieltä sanoja herkemmin. Oletko sinä opettanut koirallesi sanattomia käskyjä, tahallaan tai vahingossa? Voit kertoa esimerkkejä jutun lopussa.

koira
Turre-koira osaa 30 viittomaa
Turre-koira osaa 30 viittomaa

Kiharaturkkinen isovillakoira Turre tuijottaa tarkkaavaisesti emäntäänsä Pirjo Lahtista. Kun Lahtisen sormet elehtivät muutaman yksinkertaisen liikkeen, Turre pomppaa sohvalta täpinöissään.

– Haluatko ulos mukaan, Lahtinen vielä kertaa ääneen Turrelle juuri viittomansa käskyn.

Ja Turrehan todellakin haluaa.

Turre-koira katsoo emännän viittomista.
Turre katsoo tarkkaavaisesti, kun sen emäntä Pirjo Lahtinen viittoo "istu". Turrelle on opetettu kaksi eri viittomaa istumiskäskylle.Niko Mannonen / Yle

Kuusivuotias Turre osaa kolmisenkymmentä erilaista viittomaa ja käsielettä. Lahtiset ovat opettaneet koiralle sekä suomalaisen viittomakielen viittomia että muutamia yksinkertaistettuja käsimerkkejä. Kun Turrelle esimerkiksi näyttää viittomakielisen A-kirjaimen – käden nyrkissä kämmenpuoli ulospäin – koira tietää, että sen pitää istua.

– Ajattelimme, että jos olemme kovalla pakkasella ulkona ja viitomme istumaan, on helpompi tehdä vain A-kirjain kintaat kädessä, Lahtinen selventää.

Suurimmalle osalle koiranomistajista lienee tuttua, että koira seuraa katseellaan omistajansa puuhia pitkin päivää kuin hai laivaa. Kun omistaja sitten liikehtii tietyllä tavalla tai laittaa kätensä taskuun, koira innostuu yhtäkkiä, vaikka ihminen ei mitään eleellään tarkoittanutkaan. Miksi niin käy?

Koirasi lukee sinua, vaikka et sitä huomaisi

Turreakin kouluttanut eläinkouluttaja Sonja Kaita Tahdikkaat tassut -koirakoulusta kertoo, että moni opettaa koiralleen elekielisiä "käskyjä" tahtomattaankin.

– Jos esimerkiksi käsi laitetaan taskuun, koira tietää, että namia on tulossa, vaikka emme halunneet sitä sille opettaa, Kaita kertoo.

Turre-koira.
Turre on villakoira. Rotu on asiantuntijan mukaan hyvä tulkitsemaan ihmistä.Niko Mannonen / Yle

Asian vahvistaa toinenkin asiantuntija: yrittäjä, tutkija Katriina Tiira Smart Dog -asiantuntijayrityksestä on omistanut ison lohkon elämästään koirien käytöksen tutkimiselle. Yritys tekee kognitiotieteeseen perustuvaa koirantestausta, ja yksi testauksen osa-alueista on se, miten koira ymmärtää elekieltä.

Tiiran mukaan tutkimuksia on tehty paljonkin siitä, kumpi on koiran kannalta vahvempi ohjeistus, suullinen vai elekielinen. Jos koiralle annetaan ristiriitainen käsky – esimerkiksi kädellä osoitetaan "maahan", mutta puheella käsketään seisomaan – koira todennäköisesti tottelee käsillä tehtyä käskyä. Eleet ovat kertakaikkiaan puhetta tehokkaampia.

– Monet ihmiset kuvittelevat komentavansa koiraa suullisesti, mutta käskyyn liittyy joku pieni tahaton ele. Me emme hallitse omaa kehoamme niin hyvin, etteikö siihen tarkka koira jäisi kiinni juuri siihen eleeseen.

Eikö puhekäskyt voitaisi sitten heittää saman tien mäkeen, jos koira kerran vastaa paremmin eleisiin ja viittomiin?

– Toki, sanoo Tiira.

– Mutta se tarkoittaa, että koiran pitää olla aika hyvin hallinnassa. Jos pidät koiraa irti etkä halua kutsua sitä suullisesti, sen pitäisi katsoa sinua koko ajan matkan päästä.

Käytännössä on siis hyvä opettaa koiralle vähintään sellaiset käskyt, että sen huomion saa itselleen. Muutoin ei puhekäskyille ole periaatteessa koiran kannalta tarvetta, mutta ihmisen kannalta hyvinkin.

Turre-koira.
Koirille opetetaan elekielisiä käskyjä usein esimerkiksi agilityn tai muiden harrastusten takia.Niko Mannonen / Yle

Sinänsä elekielen käyttäminen koiran kanssa ei ole epätavallista: esimerkiksi koirien tottelevaisuuskokeessakin sallitaan sekä käsimerkit että suulliset käskyt. Kuitenkin arkielämässä ja tutkimuksissa kiinnitetään usein huomiota juuri siihen, ymmärtävätkö koirat puhetta. Esimerkiksi vastikään tehty yhdysvaltalaistutkimus osoitti, että koira ymmärtää äänensävyjen lisäksi sanojen merkityksiä.

Koirakouluttaja Susanna Kaita on huomannut, että nimenomaan suulliset käskyt tulevat koiranomistajilta luonnostaan, sillä puhuminen on ihmiselle olennainen kommunikointitapa. Usein omistajat kuitenkin myös samalla viittilöivät tai huitovat koirille, eikä aina ole selvää, kumpaa koira on lopulta totellut – eleitä vai puhetta.

– Koira on mestari lukemaan huomaamattomia eleitä, Kaita huomauttaa.

Kun ihminen siis lyö kättään reidelle sanoessaan "mennäänkö ulos?", on kyse elekielestä, jota koira tulkitsee, vaikka eläimelle ei virallista viittomakieltä opettaisikaan.

Oma koira voi pystyä vaikka mihin

Turre on opetettu siihen, että se tottelee myös muiden kuin emäntänsä viittomakäskyjä. Isäntä Otto Lahtisen "mennäänkö ulos" ja "autolla" -viittomiin Turre suhtautuu riehakkaasti: se jolkottaa heti pontevasti auton vierelle odottamaan oven aukaisua.

Otto Lahtinen taluttaa Turre-koiraa.
Koiralle viittominen vaatii näköyhteyden, mikä voi pimeällä olla haastavaa.Niko Mannonen / Yle

Pirjo Lahtinen kertoo, että eleillä ja viittomilla käskytys on erityisen hyödyllistä Turren kanssa silloin, kun ollaan ulkona ja koira on kauempana omistajastaan.

– Kun koira näkee viittoman, se kyllä hoksaa mitä tehdä esimerkiksi metsässä, Lahtinen kertoo.

– Mutta se vaatii aina näköyhteyden.

Siksipä Otto Lahtinen ottaa otsalampun mukaan kun Turre viedään ulos pimeällä.

Lahtiset opettivat Turren viittomataitoiseksi paristakin syystä. Ensinnäkin Pirjo Lahtinen on töissä Jyväskylässä Valteri-koulu Onervassa (siirryt toiseen palveluun). Se on Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tarjoaa palveluja myös erityistä tukea tarvitseville. Siten jotkut Lahtisen opiskelijoistakin ovat päässeet kommunikoimaan Turren kanssa viittomilla.

– Viittomakielinen työkaverini kertoi, että hän on aina viittonut koirilleen, ja että harjoitteleminen kannattaa. Se innoitti viittomakieleen meilläkin, Lahtinen kertoo.

Turrelle opetettiin viittomat kuitenkin pääsääntöisesti arjen hallinnan avuksi. Se on vilkas ja eloisa koira, joten Lahtinen ajatteli, että Turren rauhoittaminen viittomilla olisi hyvä ajatus ja auttaisi koiran käytöskouluttamisessa.

Pirjo Lahtinen, Turre-koira ja Otto Lahtinen.
Lahtisten perheessä kaikki osaavat viittoa Turrelle, ja koira onkin tottunut ottamaan käskyjä vastaan eri ihmisiltä. Herkut toki auttavat asiaa.Niko Mannonen / Yle

Turre ei ole virallinen tukikoira tai kuulorajoitteisten apuna toimiva kuulokoira, mutta sellaisiakin koulutetaan Suomessa.

Pääsääntöisesti Veikkauksen tuotoilla toimiva Kuulo- ja tukikoirat ry on erikoistunut koirien kouluttamiseen erityistarpeisille. Tukikoirat ovat henkilökohtaisia avustavia koiria, jotka auttavat vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Kuulokoira taas on koulutettu olemaan omistajansa apukorva: se opetetaan reagoimaan esimerkiksi puhelimen soimiseen tai ovikellon ääneen ja hälyttämään omistaja paikalle.

– Aloitimme vuonna 1993 kuulokoiratoiminnalla, ja olemme tiettävästi Suomen ainoa taho, joka niitä kouluttaa, kertoo Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n järjestösihteeri Tiina Vanhanen.

Vanhasen mukaan ei ole vain yhtä kuulokoiraksi soveltuvaa rotua. Hän arvioi, että kuulokoirina käytetään eniten labradorinnoutajia ja pieniä villakoiria, mutta käytännössä kuulokoiran soveltuvuuden ratkaisee sen käytös ennemmin kuin rotu. Kirjo on laaja, sillä kuulokoiraksi koulutetaan omistajan oma koira. Koulutus kestää 1,5–2 vuotta.

Koiralle opetettava elekieli riippuu omistajasta. Kuulokoiran voi esimerkiksi kouluttaa herättämään omistajan huomio nostamalla kuonon tai tassut omistajan polvelle. Koira voi myös oppia ymmärtämään virallisia viittomia siten, että sen omistaja voi viittoa koiralle käsitteen "näytä", jolloin koira vie omistajan vaikkapa soivan puhelimen luo.

Mutta ovatko kaikki rodut yhtä hyviä ymmärtämään ihmisen kehonkieltä, vai onko juuri oma sesse paras tietämään, mitä omistaja elehtii?

Perhekoirasta sankarikoiraksi

Yrittäjä, tutkija Katriina Tiira kertoo, että Smart Dogin tekemien tutkimuksien mukaan bordercolliet, australianpamenkoirat, sileäkarvaiset- ja novascotiannoutajat sekä vartioivat rodut kuten hovawart ovat eteviä lukemaan ihmisen kehonkieltä.

Sen sijaan vähemmän nohevia ihmistulkkeja ovat itsenäiseksi jalostetut, alkukantaiset rodut, joille ihminen ei välttämättä ole erityisen merkityksellinen olento. Sellaisia ovat esimerkiksi anatolianpaimenkoirat koirat ja muut vastaavat, jotka koulutetaan tekemään itsenäisiä päätöksiä.

Turre-koira katsoo kun emäntä Pirjo Lahtinen viittoo.
Turre on periaatteessa ihan tavallinen perhekoira, mutta viime joulukuussa se löysi iäkkään naisen metsästä ja saa siksi pian sankarikoiratunnustuksen.Niko Mannonen / Yle

Turre on villakoirana sen verran älykäs, että se seuraa tarkkaan sitäkin, kun Pirjo Lahtinen viittoo sille Turren omasta Hilda-siskosta. Häntä alkaa heilua "Hilda"-nimen kohdalla – tuttu viittoma taitaa herättää vahvoja pentuajan muistoja koirassa.

Lahtisen mukaan viittomien opettaminen ei ole ollut vaikeaa Turrelle eikä muille perheenjäsenille. Lahtisten perheestä Turrelle viittoo kaksi, hoitopaikoista löytyy viittomia osaavia, ja perheen kummitytötkin osaavat asian.

Ensi kuussa Turre saa sankarikoirapalkinnon, sillä viime joulukuussa se pelasti iäkkään naisen metsästä (siirryt toiseen palveluun) (Kennelliitto). Turresta piti tulla ihan tavallinen kotikoira, mutta nyt siitä on ollut apua monelle.

– Turre on kulkenut mukana monissa paikoissa, kuten palvelutaloissa ja eri yhteisöissä. Turre on ollut tavallaan aputyöläinen, Pirjo Lahtinen sanoo.

Otto Lahtinen näyttää Turrelle taas käsimerkkejä. Turre tuijottaa hanakasti, ja sitten se tulkitsee ihan oikein: se tassuttelee takaisin kohti autoa häntä huiskien.