Ranskan presidentti Macron tyhjensi kalenterinsa ja lähti kiertämään sodan koskettamia pikkukyliä – "Yhtäkkiä olemme keskellä mediasirkusta"

Ensimmäisen maailmansodan muistokierroksella Macron on koettanut myös kasvattaa kansansuosiotaan. La Flamengriessä presidentti antoi odottaa itseään.

Emmanuel Macron
Nuori poika kurkistaa lippurivistön takaa.
Myöhässä olevaa presidentti Macronia odotettiin jo kärsimättömänä.Juha Nurminen

La FlamengriePohjoisranskalaisen pikkukylän laitamia pyyhkii hyytävä tuuli. Välillä sataa tihuttaa hieman. Poskipäitä pistelevästä viimasta huolimatta Pierre Fiecha ja Hugo Capielz seisovat lippuja pidellen.

He odottavat Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, joka on ilmoittanut osallistuvansa täällä Pierre d’Haudroyn sotamuistomerkillä pidettävään seremoniaan.

– Minulle oli ehdottoman tärkeää olla seremoniassa mukana. Edustan sukupolvea, joka on saanut elää vapaana isoisiemme ja isoisoisiemme tekojen ansiosta. Sitä ei saa unohtaa, sanoo reserviupseeri Capielz.

Algeriassa sotinut ja La Flamengriessa asuva Pierre Fiecha nyökyttelee hänen vieressään ja kertoo osallistuneensa muistojuhlaan joka vuosi.

– Muisto velvoittaa. Kunnioitamme niitä, jotka antoivat henkensä meidän elävien puolesta. Tänä vuonna seremonia on tietenkin aivan erityinen, veteraani sanoo.

Pierre Fiecha kertoi osallistuneensa seremoniaan lipunkantajana joka vuosi.
Pierre Fiecha kertoi osallistuneensa seremoniaan lipunkantajana joka vuosi.Juha Nurminen

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut lähes päivälleen sata vuotta, ja sen kunniaksi La Flamengrien pikkukylä saa presidentillisen vieraan. Se on aivan poikkeuksellista, sillä valtionjohtoa ei ole täällä maailmansotien jälkeen näkynyt.

– Eikä itse asiassa juuri koko Aisnen departementissakaan, vaikka ensimmäisen maailmansodan taistelut vaurioittivat aluetta pahasti ja täällä on valtavasti sankarihautoja, Capielz hymähtää.

La Pierre d’Haudroy on ensimmäisen maailmansodan uhrien muistoksi pystytetty kivipaasi. Muistomerkki sijaitsee tarkalleen siinä kohdassa, jonne Saksan edustajat saapuivat 7. marraskuuta vuonna 1918.

Saksalaisilla oli kourassaan valkoinen lippu, kun he ajoivat marraskuisena iltana sata vuotta sitten Ranskan eturintamalle. Saksalaiset ja ranskalaiset sopivat tuolloin ensimmäisestä tulitauosta.

Varsinainen aselepo solmittiin neljä päivää myöhemmin Compiègnen metsään ajetussa junavaunussa Ranskassa. Ensimmäisen maailmansodan aseet vaikenivat lopulta yhdennellätoista hetkellä: 11. marraskuuta 1918 kello 11.

Compiègnen tuntevat kaikki, mutta La Flamengrie on historian saatossa unohtunut.

– Puhutaan vain junavaunusta, jossa aselepo lopulta allekirjoitettiin. Pierre d’Haydroyn muistomerkki on kuitenkin tärkeä rauhan ja onnellisuuden symboli, joka kannattaisi ainakin meidän ranskalaisten muistaa, kylässä asuva Alain Thiefaine sanoo.

Kyläläiset Marie-José ja Alain Thiefaine saapuivat seuraamaan muistoseremoniaa.
Kyläläiset Marie-José ja Alain Thiefaine saapuivat seuraamaan muistoseremoniaa.Juha Nurminen

Thiefaine kuvaa La Flamengrieta uneliaaksi maaseutukyläksi, jossa tapahtuu harvoin yhtään mitään. Kylän raitilla on yksi ravintola, yksi kioski ja yksi kauppa eikä ihmisiä talvisaikaan juuri näy ulkosalla.

– Paitsi tänään! Yhtäkkiä olemme keskellä suurta mediasirkusta, mies naurahtaa.

– Tällainen tilaisuus tulee kerran elämässä, toteaa hänen vaimonsa Marie-José.

Heidän vieressään muistomerkin eteen pystytetyssä katsomossa istuu yli tuhat ihmistä. Suurin osa on lähialueiden asukkaita, mutta paikalla on myös koululaisia, poliitikkoja, reserviläisiä ja veteraaneja.

Presidentin vierailun takia turvatoimet ovat järeät. Koko alue on suljettu liikenteeltä, rynnäkkökiväärein aseistautuneet sotilaat partioivat katsomon laidalla ja jokaisen vieraan taskut, laukut ja kengänpohjat on tarkistettu.

Varovaisuuden ymmärtää, onhan presidenttiin kohdistuva iskuyritys tämän päivän Ranskassa varsin todellinen uhka.

Tuhatpäinen yleisö seurasi presidentti Emmanuel Macronin saapumista pikkukylän muistomerkille.
Tuhatpäinen yleisö seurasi presidentti Emmanuel Macronin saapumista pikkukylän muistomerkille.Juha Nurminen

Turvattomuus huolettaa myös Thiefainen pariskuntaa. He ovat syntyneet vuosina 1947 ja 1950 ja edustavat siis sodanjälkeistä sukupolvea, joka on saanut elää varsin turvatun elämän rauhan vallitessa.

– Lasten ja lastenlasteni turvallisuus huolettaa minua kuitenkin kovasti. Pelkään pahoin, että nykyinen maailma ei takaa heille samanlaista hyvinvointia ja turvaa, josta me olemme saaneet nauttia, Marie-José Thiefaine sanoo.

Hän muistuttaa, että nykynuoret kärsivät työttömyydestä, taloudellisesta epävarmuudesta ja maailmanpoliittisesta epävakaudesta.

– Eurooppalaiset löysivät sata vuotta sitten rauhan. Viime vuosina sota on kuitenkin tullut Ranskaan takaisin terrori-iskujen muodossa, Alain Thiefaine sanoo.

Pohjoisranskalainen katsomo alkaa käydä hieman kärsimättömäksi, sillä presidenttiä ei näy eikä kuulu. Järjestäjät kertovat, että Macron on ainakin tunnin myöhässä. Hän on kuulemma jäänyt suustaan kiinni edellisessä vierailukohteessa eli lähikaupungin vanhainkodissa.

– Ei auta kuin odottaa, Alain Thiefaine puuskahtaa.

Kello lyö kahdeksan. Illan viiman koettelemat vieraat pysyvät paikoillaan ja lipunkantajat suorassa rivissä.

Lipunkantajat seisoivat Pohjois-Ranskan viimassa suorassa rivissä.
Lipunkantajat seisoivat rivissä Pohjois-Ranskan viimassa.Juha Nurminen

Pohjois-Ranskan kiertue ei ole Macronille ainoastaan maailmansodan kauhujen muistamista vaan myös poliittinen retki.

Epäsuosion alhoon vajonnut presidentti toivoo pikkukaupungeissa kiertelyn ja äänestäjien tapaamisen tuovan hänelle myös kovasti kaivattua imagonostetta. Sille on tarvetta, sillä mielipidekyselyjen mukaan alle kolmekymmentä prosenttia ranskalaisista on tyytyväisiä Macronin toimiin presidenttinä.

Macron on siis vajonnut samoihin kannatuslukemiin kuin historiallisen epäsuosittu edeltäjänsä, sosialistipresidentti François Hollande.

Kiusallisia kohtaamisia Macron ei kuitenkaan ole päässyt pakoon. Presidentti on kohdannut vihaisia kyselyitä ja protesteja eläkkeiden supistumisesta, bensan hinnan noususta ja korkeana pysyttelevästä työttömyydestä.

La Flamangeriessa ei näy protesteja. Vähitellen katsomosta joudutaan kuitenkin taluttamaan pois kylmän kangistamia kansalaisia – ensiapuhenkilökunta kantaa autoon eräänkin vanhemman rouvan, jonka huulet ovat aivan siniset ja katse uuvahtanut.

– Tuo rouva ei varmasti äänestä Macronia ensi vaaleissa, kommentoidaan vieressä.

Pikkukylästä löytyy tietenkin soittokunta.
Pikkukylästä löytyy tietenkin soittokunta.Juha Nurminen

Presidentti Macronin kiertue päättyy Pariisiin, jossa järjestetään ensimmäisen maailmansodan suuret muistojuhlallisuudet. Sunnuntaina Riemukaarella järjestettävään muistoseremoniaan ja sitä seuraavaan rauhanfoorumiin odotetaan kymmeniä valtionjohtajia ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.

Pariisi on rauhanfoorumille luonteva näyttämö, sillä sata vuotta sitten kaupungissa neuvoteltiin ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset.

Rauhan ehdot olivat tuolloin kovat ja niistä päättivät ainoastaan voittajat. Sodan hävinneen Saksan oli pakko suostua Versailles’n sopimukseen, jossa se tuomittiin yksin syylliseksi ja määrättiin luovuttamaan alueitaan, heikentämään armeijaansa ja maksamaan valtavat sotakorvaukset.

Pariisin rauhanneuvottelut jättivät jälkeensä paljon kaunaa ja samalla uuden sodan siemenen. 14 vuotta myöhemmin Saksassa nousi valtaan kansalaisten katkeruutta hyödyntänyt Adolf Hitler. Nationalismi muuttui fanaattiseksi kansalliskiihkoksi.

Sata vuotta myöhemmin eletään uudenlaista epävarmuuden aikaa.

– Nyt elämämme ajan ja maailmansotien välisen ajan samankaltaisuus hätkähdyttää minua, Macron kommentoi tällä viikolla Ouest-France -sanomalehden haastattelussa.

Presidentti Macron hiljentyi muistomerkin edessä.
Presidentti Macron hiljentyi muistomerkin edessä.Juha Nurminen

Ranskan presidentti pyrkii nostamaan epävarmuuden aikana profiiliaan. Hänen aloitteestaan syntyneessä rauhanfoorumissa etsitään keinoja parantaa kansainvälistä yhteistyötä, edistää ympäristönsuojelua ja teknologista kehitystä.

Kolmipäiväinen tapahtuma alkaa sunnuntaina ja paikalla ovat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

La Flamegrien kylän läpi käy kohahdus: Élysée-palatsin ajoneuvot lähestyvät vihdoin muistomerkkiä ja sen luokse pystytettyä katsomoa. Presidentti Macron saattueineen saapuu paikalle – kaksi tuntia myöhässä mutta kuitenkin.

Presidentti kättelee lipunkantaja Hugo Capielzia.

Odotettu hetki: presidentti kätteli lipunkantaja Hugo Capielzia.
Odotettu hetki: presidentti kätteli lipunkantaja Hugo Capielzia.Juha Nurminen

– Nämä seremoniat tuovat toivoa. Me olemme täällä puolustamassa rauhaa, Capielz toteaa.

Pohjois-Ranskan taivaalle kohoaa tunteikas marseljeesi.