Näin taksiuudistus karsii maaseututakseja – Sami Uotilan suvun 70 vuoden taksiura päättyi: "Kyllä se koville ottaa"

Taksiuudistuksen ensimmäiset kuukaudet näyttävät osoittavan, että taksibisnes keskittyy sinne, missä asiakkaita riittää.

taksiluvat (liikenneluvat)
Mies katolle asennettava taksi-kyltti kädessään
Sami Uotilan suvussa taksia ehdittiin ajaa reilusti yli 70 vuotta. Isoäiti ajoi taksia 50 vuotta, niistä ajoista muistona on vielä Mersun katolla ollut taksikyltti.Timo Leponiemi / Yle

Taksit ovat toden teolla siirtyneet markkinatalouteen. Haja-asutusalueilla taksien määrä hiipuu hiljalleen, mutta kaupungeissa kasvu on rajua. Kun koko maassa taksiliikennelupia oli ennen uudistusta noin 9 500, nyt määrä on noussut noin 12 000:een.

Kanta-Hämeessä, noin 8 000 asukkaan Lopella kehitys näkyy selvästi. Lopen Taksiautoilijat ry:n puheenjohtaja Sami Uotila on myynyt taksiautonsa ja siirtänyt taksikyltit varastoon.

– Tällä ei ole enää oikein edellytyksiä tämän uuden taksiuudistuksen myötä. Niin minä kuin moni muukin täältä lopetti, toiminta meni kannattamattomaksi.

Taksiluvan voi saada nykyään helposti, jos mieli muuttuukin, mutta Uotila ei näe enää paluuta taksin rattiin.

– Kyllä se koville ottaa, kun on ajanut 24 vuotta ja suvussa on ollut auto yli 70 vuotta ja nyt se loppuu. On siinä vähän tunteetkin pelissä.

Uotilan mielestä taksiuudistuksessa ei otettu yksittäisiä pienyrittäjiä huomioon. Kela oli monelle suurin työllistäjä.

– Tekninen puoli meni sellaiseksi että ajoja ei riitä kaikille. Niin Lopella kuin monessa muussakin paikassa pienyrittäjät pikku hiljaa häviävät täältä ja suuremmat tulevat, Uotila arvioi.

Taksien määrä kasvanut rajusti kaupungeissa

Taksiliikenneluvat myöntää nykyään Trafi. Pelkästään pääkaupunkiseudulla lupien määrä on kasvanut kesäkuun viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna jälkeen lähes 1 300:lla. Johtavan asiantuntijan Pasi Hautalahden kokoamasta tilastosta selviää, että lupia on myönnetty rutkasti juuri kaupunkeihin.

– Ja Pohjois-Suomeen myös, siellä aika monet matkailuyritykset ovat hakeneet taksiliikennelupia. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat prosentuaalisesti suurin lisäyksen kohde. Tämä menee markkinatalouden lakien mukaan: missä asiakkaita eniten on, sinne yrityksiäkin syntyy.

Tilaston paikkakunnat eivät ole taksin asemapaikkoja. Tilastossa on yksityisen hakijan väestörekisteriin merkitty kotikunta tai yrityksen rekisteröintikunta. Esimerkiksi Helsinkiin rekisteröitynyt yritys ei siis välttämättä liikennöi vain Helsingissä, koska taksilupa on nykyään valtakunnallinen. Aiemmin taksit olivat sidottuja asemapaikkaansa.

Kunnat, joissa taksilupien kappalemäärä on kasvanut eniten 1.7.2018 taksiuudistuksen jälkeen (lähde: Trafi)

Kunta

Lupamäärä 7.11.2018

Muutos kpl

Muutos %

Helsinki

2038

768

60,5

Espoo (sis. Kauniainen)

643

256

67,7

Vantaa

661

250

60,8

Turku (sis. Kaarina)

464

124

36,5

Rovaniemi

164

61

59,2

Oulu

326

53

19,4

Tampere

384

42

12,3

Jyväskylä

204

41

25,2

Inari

74

36

94,7

Kuopio

219

32

17,1

Pori

150

31

26,1

Maaseudulla määrät laskevat

Kesäkuun lopulta asti liikennöitsijöiden lopettamisilmoituksia on tullut Trafille tasaiseen tahtiin, ja niistä aika moni osuu pienemmille paikkakunnille. Taksilupien määrä on vähentynyt Trafin tilastotietojen mukaan 15 kunnassa: Isokyrö, Juuka, Kuortane, Lapinjärvi, Loppi, Luumäki, Oripää, Orivesi, Outokumpu, Pyhtää, Pyhäjärvi, Sysmä, Taipalsaari, Teuva ja Virolahti.

Useimmissa kunnissa muutos on tässä vaiheessa vielä melko pieni: kolmessa kunnassa lupien määrä on vähentynyt kolmella ja muissa tätä vähemmän.

Heinä-lokakuun välisenä aikana taksiliikennelupia on peruutettu yhteensä 162, mutta todellinen lopettaneiden määrä on suurempi, arviolta noin 360. Lopettamisten osalta tilastotiedot ovat jälkijunassa, kertoo johtava asiantuntija Pasi Hautalahti Trafista.

– Kun autoilija lopettaa, hän ilmoittaa käytännössä kaupparekisteriin ja verohallinnolle tiedon asiasta. Harva muistaa ilmoittaa Trafiin. Autoilijan pitäisi myös muistaa ilmoittaa meille tieto siitä, jotta poistamme liikenneluvan rekisteristä. Toivoisinkin, että näitä tietoja toimitettaisiin meille.

Hautalahti on selvittänyt toimialan tilannetta yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Yli 200 yrityksen elinkeinotoiminta oli kaupparekisterissä merkitty lakanneeksi. Suuri osa oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Trafi ei voi peruuttaa lupaa ilman luvanhaltijan pyyntöä.

– Marraskuun aikana lähden pyytämään näitä lopettamisilmoituksia, että saataisiin rekisteri ajan tasalle loppuvuoden aikana.

Taksilupien lukumäärän muutos kunnittain
Antti Hämäläinen / Yle

Päivi Mustonen ajoi Lopella taksia 16 vuotta, joista 12 vuotta yrittäjänä. Hän toimii Lopen Taksiautoilijat ry:n sihteerinä, ainakin vielä hetken.

– Kuusi tai seitsemän on lopettanut, kolme tai neljä autoilijaa on enää jäljellä. Tarkoitus on lähiaikoina pitää kokous ja lopettaa yhdistys, joka on toiminut Lopella 54 vuotta. Ei tässä tulevaisuutta ole, jos siihen jää kaksi ihmistä.

Sami Uotila katsoo, että taksien väheneminen haittaa maaseudun asukkaiden elämää.

– Olen kuullut monilta asiakkailta, että autoa ei enää saa, asioita on jäänyt hoitamatta, pankkireissut ja kaupat. Asiakkaiden kannalta tämä on ikävää, heidän takiaan tässä on ajettu nämä vuodet.

Ulkomaiset välittäjät tulevat Suomeen

Venäläinen hakukoneyhtiö Yandex on tuorein tulokas Suomen taksivälitysmarkkinoille. Yhtiön taksisovelluksella saa kyytejä toistaiseksi vain Helsingissä. Muita Suomessa toimivia, mutta ulkomailla kotipaikkaansa pitäviä välityspalveluja ovat Uber ja virolainen Taxify. Välityspalvelun toimittajan ei tarvitse rekisteröityä mihinkään kuntaan. Pasi Hautalahti Trafista ei näe, että ulkomaiset toimijat kiinnostuisivat isommin haja-asutusalueista.

– Saa nähdä, missä vaiheessa tulee markkinan kyllästymistilanne eteen, että alkaa olla enemmän palveluja tarjolla kuin kysyntää. Suomihan ei ole asiakaspotentiaaliltaan mikään mahdottoman iso. Kolme toimijaa ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja muu Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tyhjentynyt taksiasema Lopella
Lopen taksiasemalla on nyt hiljaista.Timo Leponiemi / Yle

Pitääkö pelätä alan kartellisoitumista muutamalle isolle toimijalle, jos pienet yksityiset yrittäjät hinnoitellaan ulos markkinoilta? Hautalahden mukaan tätä on vielä vaikea arvioida.

– Semmoinen paha optiohan siinä on, että näin voi olla. Alalle tulevat käyttävät paljon rahaa markkinointiin ja hieman poljetaan hintoja alkuun ja kun pienemmät toimijat on hinnoiteltu pois alalta, tulevatkin toiset säännöt.

Hautalahden mukaan suomalaisen taksijärjestelmän vahvuus on kuitenkin ollut aina siinä, että yrittäjiä on paljon. Ennen lakiuudistusta itsenäisiä taksiyrittäjiä oli 7 300, nyt määrä on jo yli 10 000. Määrä tuskin putoaa ihan äkkiä. Hautalahti arvioi, että viiden vuoden päästä yrityksiä voisi olla noin 9 000–9 500.

– Verkosto on laaja. Se ei ole ihan helppo kartellisoida noin vaan. Markkinat määräävät hintatason ja autoilija laskee viivan alle jäävän summan. Jos toteaa ettei kilpailuun pysty, niin ei siinä vaihtoehtoja juuri ole. En olisi vielä ihan toivoton tässä asiassa kuitenkaan.