Tutkija kertoo, mitkä ovat brexit-skenaariot – ja mitä vaikutuksia niillä olisi Suomeen

Britannian hallitus hyväksyi keskiviikkona sopimusluonnoksen brexitistä. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Juha Jokela arvioi, mitä on seuraavaksi luvassa.

Brexit
Juha Jokela
Juha JokelaPetteri Paalasmaa / AOP

Britannian hallitus hyväksyi keskiviikkoiltana brexit-sopimusluonnoksen. Kysymys on siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta. Seuraavaksi luonnos menee Britannian parlamenttiin, jonka kanta on lehtitietojen perusteella vielä epäselvä.

Britannian politiikan erityisasiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Juha Jokela kertoo, että tilanne brexitin suhteen on hyvin mutkikas ja siihen liittyy monia muuttujia.

Vaikka brittihallitus onkin nyt päässyt yksimielisyyteen, ei ole lainkaan varmaa, mihin kantaan brittiparlamentti asiassa päättyy. Toisaalta toisena osapuolena brexitin sopimisessa on EU, joka voi sanella ehtoja eroamiselle.

Jos brexit-sopimus saadaan, asiat säilyvät ennallaan

Jos brexit-sopimus saadaan voimaan sellaisena kuin se on ennakoitu, keskeistä suomalaisten kannalta UPI:n tutkija Juha Jokelan mukaan on se, että brexitissä noudetaan siirtymäaikaa, joka kestää ainakin vuoden 2020 loppuun.

Tämä tarkoittaa, että vaikka Britannia poistuisi EU:n päätöksenteon rakenteista ensi vuoden maaliskuussa, kansalaisten elämä jatkuisi entiseen malliin siirtymäajan verran niin sanotun EU:n neljän vapauden puitteissa.

– Ihmiset, tavarat, pääomat ja palvelut liikkuisivat edelleen vapaasti EU:n alueella. Suomalaiset ja muut EU-maiden kansalaiset voisivat edelleen mennä Britteihin opiskelemaan tai töihin, Jokela sanoo.

Hänen mukaansa iso kysymys on, mitä vuoden 2020 jälkeen tapahtuu. On myös mahdollista, että Britannia hakee siirtymäajalle jatkoaikaa.

Eri sektorit, joista brexit-neuvotteluissa keskustellaan, ovat Jokelan mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeus- ja sisäasiat sekä kauppa- ja taloussuhteet. Näistä kauppa on kaikista vaikein.

– Jää nähtäväksi, muotoutuuko EU:n ja Britannian suhde samanlaiseksi kuin Kanadan suhde EU:hun vai vertautuuko se lähemmäksi Norjan ja Sveitsin suhdetta EU:hun, Jokela sanoo.

Jos sopimusta ei synny, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu

Ellei erosopimusta saada aikaan EU:n ja eroavan jäsenvaltion välillä, EU-ero tulee voimaan kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Britannian EU-eroneuvottelut käynnistyivät maaliskuussa 2017, joten takaraja on maaliskuussa 2019.

Mikäli Britannia ei pääse EU:n kanssa sopuun brexitin yksityiskohdista ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, silloin tulee niin sanottu no deal -skenaario eli Britannian sopimukseton EU-ero, UPI:n tutkija Juha Jokela sanoo.

Jokelan mukaan no deal -skenaariossa Britannia tippuu jonnekin tuntemattomaan suhteessa EU:hun. "No deal" sisältää epävarmuustekijöitä kosolti, ja se on vaikeasti ennakoitavissa, koska ero nykytilanteeseen on niin jyrkkä.

– Siinä tilanteessa kansainvälisestä sääntelypohjasta ja lainsäädännöstä ryhdytään etsimään perusteita, joiden mukaan toimia. Varmasti silloin tukeuduttaisiin erilaisiin globaalihallinnon toimijoihin, kuten YK:hon ja kaupan kohdalla noudatettaisiin maailmankauppajärjestö WTO:n sääntöperustaa, Jokela sanoo.

Hänen mukaansa keskeisimpiä kipukohtia ja kysymysmerkkejä no deal -tilanteessa on lentoliikenteen jatkuminen. Lääkehuolto ja -turvallisuus ovat myös toinen merkittävä kysymys, josta on neuvoteltava.

Jokelan mukaan sopimuksettomassa tilanteessa ei noudatettaisi siirtymäaikaa, vaan silloin Britannia eroaisi yhdessä yössä kokonaan EU:sta.

Lue lisää:

May: Britannian hallitus hyväksyi brexit-sopimusluonnoksen – Yle seuraa hetki hetkeltä

Miksei brexitiä voida perua? Miten se vaikuttaa Britanniaan lähteviin opiskelijoihin? Ylen EU-kirjeenvaihtaja vastasi 25 lukijakysymykseen brexitistä