Hallitus ajaa nopeaa muutosta kokoontumisvapauteen – Asiantuntijat pitävät esitystä huonosti valmisteltuna ja turhana

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee muutosta mielenosoittajien turvallisuudella.

politiikka
Ihmiset osoittivat mieltään Helsingin Senaatintorilla Trumpin ja Putinin tapaamisen aikaan 16. heinäkuuta.
Ihmiset osoittivat mieltään Helsingin Senaatintorilla Trumpin ja Putinin tapaamisen aikaan 16. heinäkuuta.Marja Väänänen / Yle

Hallitus suunnittelee pikavauhdilla muutoksia kokoontumislakiin.

Nykyisin poliisille pitää tehdä ilmoitus mielenilmauksen järjestämisestä kuusi tuntia ennen sen alkamista. Oikeusministeriö pidentäisi ilmoitusajan kolmeen vuorokauteen.

Ylen haastattelemat perustuslakiasiantuntijat luonnehtivat lakiluonnosta huonosti valmistelluksi ja kokoontumisvapautta rajoittavaksi.

Säyseästi samassa tilassa oleilevat ryhmät eivät julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mielestä ole riittävän hyvä syy rajoittaa kokoontumisvapautta.

Lakiluonnos (siirryt toiseen palveluun)on paraikaa lausuntokierroksella ja lain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2019.

Oikeusministeri: Haluamme taata mielenosoittajien turvallisuuden

Sosiaalinen media on viime vuosina muuttanut mielenosoituksia. Kuka tahansa voi esimerkiksi Facebookissa polkaista pystyyn mielenosoitukseen nopealla aikataululla ja saada mukaan jopa tuhansia ihmisiä.

Samalla vauhdilla järjestetään myös vastamielenosoituksia. Hyvä esimerkki tästä oli itsenäisyyspäivä 2017. Silloin liikkeellä olivat sekä sittemmin kielletty uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ja maahanmuuttoa vastustava Soldiers of Odin että natsien vastustajat.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) perustelee lakimuutosta mielenosoittajien turvallisuudella. Hänen mielestään nykyinen kuuden tunnin ilmoitusaika on liian lyhyt.

– Tämän lain tarkoitus on turvata mielenosoitusoikeus, ettei syntyisi rähinöitä erimielisten porukoiden välillä, Häkkänen sanoo.

Poliisi pitää nykyistä kuuden tunnin ilmoitusaikaa “työnjohdollisesti haastavana”. Paikalle pitäisi nopealla aikataululla löytyä riittävä määrä virkavaltaa estämään mahdolliset yhteenotot.

Uusnatsien järjestämä ”Kohti vapautta”  mielenilmaus.
Poliisit turvasivat mielenosoitusta itsenäisyyspäivänä 2017.Jyrki Lyytikkä / Yle

Professori: Suomalaiset mielenosoitukset ovat rauhallisia

Väkivalta ja yhteenotot mielenosoituksissa ovat kuitenkin Suomessa hyvin harvinaisia. Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kysyykin, miksi muutosta tarvitaan. Halutaanko esimerkiksi hillitä mielenosoituksia pakkopalautuksia vastaan?

– Meillä ei ole ollut erityisiä ongelmia mielenosoituksissa, Rautiainen sanoo.

– Suomalaiset mielenosoitukset ovat olleet rauhallisia ja kesyjä. Jos samalla torilla on kaksi erimielistä leiriä niin meitä alkaa heti ärsyttää.

Rautiaisen mielestä hallituksen lakiluonnos on suppea ja huonosti valmisteltu.

– Tästä ei käy ilmi, mikä on nykykäytännön ongelma ja miten se ilmoitusajan keston lyhentämisellä ratkaistaan.

"Ilmoitusajan pidentäminen rajoittaa kokoontumisvapautta"

Kokoontumislain muuttaminen ei Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro pitäisi kuitenkin parempana, että hallitus kokeilisi ilmoitusajan pidentämistä ensin kuudesta tunnista vuorokauteen.

– Totta kai ilmoitusajan pidentäminen kuudesta tunnista kolmeen vuorokauteen rajoittaa kokoontumisvapautta, Lavapuro sanoo.

Muutoksen perusteleminen poliisien kiireillä ei Lavapurolle kelpaa.

– Muutoksella pitäisi olla parempia perusteluita kuin se, että poliiseja on vaikeaa saada paikalle lyhyellä varoitusajalla.

Otsikkoa korjattu 21:27, aikaisempi oli: Hallitus haluaa rajoittaa spontaaneja mielenosoituksia – Asiantuntijat pitävät esitystä huonosti valmisteltuna ja turhana