Apulaisoikeusasiamies jyrähtää laittomuuksista: Vammaisia ja lastensuojelulapsia riisutetaan sekä lukitaan eristykseen, vanhuksia sidotaan laitoksissa

Lastensuojelun ja vanhusten laitoshoivan laillisuutta ja riittävyyttä valvova apulaisoikeusasiamies on tehnyt yllätystarkastuksia, joissa on haastateltu yli sataa lasta. Ilmi on tullut "putkaeristyksiä" ja levottomien vanhusten sitomista.

laillisuusvalvonta
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
Markku Pitkänen / Yle

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin määräyksestä on kierretty vast'ikään maata yllätystarkastuksin. Tarkastuksissa katsastettiin 16 lastensuojelulaitosta ja kuultiin yli sadan lapsen tuntoja heidän elämästään koulu- ja lastenkodeissa.

Tarkastukset ovat ehtineet poikia Muhoksen Pohjolakodista tutkintapyynnön poliisille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Sakslin on tehnyt tutkintapyynnön tarkastamastaan lastensuojelulaitoksesta. Koska poliisilla on tutkinta kesken, viranomaiset eivät voi antaa tapauksesta tarkempia tietoja.

Sakslinin valvontaan kuuluvat yhteiskuntamme heikoimmat ryhmät. Ihmiset, jotka eivät juuri koskaan saa ääntään kuuluviin: laitoksissa asuvat vanhukset ja lapset sekä mielenterveyspotilaat ja päihdeongelmaiset.

Tarkastuksella valvotaan esimerkiksi sitä, ettei laitoksessa käytetä nöyryyttävää eristämistä, jätetä ihmistä vailla lakiin perustuvaa syytä lukkojen taakse tai estetä ja rajoiteta tarpeettomasti liikkumista.

Turvahuone.
Eristyshuone, "erkka", "sviitti", "putka"Eduskunnan oikeusasiamies

Eristyshuoneen ohuella patjalla joutui jopa syömään

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kertoo tuoreimmasta ratkaisustaan, jossa rikottiin vammaisen ihmisen perusoikeuksia. Kehitysvammainen ihminen oli eristetty karuun putkaa muistuttavaan tilaan.

– Vammainen ihminen, joka oli psykiatrisessa hoidossa laitettu pitkäksi aikaa eristyshuoneeseen. Aika kului eristyksessä vaipoissa patjalla lattialla. Kaikki tapahtui ohuella patjalla, jopa syöminen. Katson nöyryyttävän kohtelun loukanneen hänen ihmisoikeuksiaan ja esitän hyvitystä.

Pahimmillaan "turvahuoneen" ainoa kaluste on patja. Nuoret kutsuvat eristyshuonetta esimerkiksi putkaksi, erkaksi tai vaikkapa sviitiksi.

Lähiaikoina huomiota on herättänyt myös vammaisten lasten häkkisänky. Oikeusasiamies löysi tarkastuksensa yhteydessä EU:ssa kiellettyjä häkkisänkyjä kehitysvammaisten hoitopaikasta Liperissä.

Häkkisänky.
Lukitusta häkkisängystä ei pääse pois omin avuin.Eduskunnan oikeusasiamies

Oikeusasiamies määräsi häkkisänkyjen käytön ihmisarvoa loukkaavana lopetettavaksi välittömästi.

Alastomaksi riisuttaminen yllättävän yleistä

Kun lapsi syystä tai toisesta halutaan sulkea eristyshuoneeseen, hänet usein tarkastetaan perusteellisesti.

Laitokset perustelevat käytäntöä esimerkiksi sillä, ettei lapsi tai nuori toisi laitokseen huumeita. Tai ettei nuorella ole teräviä esineitä, joilla hän voisi eristyksessä viillellä itseään.

Lapset kertoivat oikeusasiamiehen haastatteluissa, että pitivät tarkastuksia erityisen nöyryyttävinä. Sekä tyttöjä että poikia saatettiin riisua tai riisuttaa monen henkilökuntaan kuuluvan edessä alastomaksi asti.

– Se on valitettavan yleinen käytäntö. Hyvin useat lapset kertovat, että heitä on riisutettu. Mikäli ruumiintarkastus olisi tarpeen tehdä esimerkiksi huumeiden kuljettamisen estämiseksi, pitäisi riisuttaminen tehdä lasta kunnioittaen. Mutta menettely ei todellakaan ole aina lainmukainen.

Tarkastusten ja lasten kertomusten perusteella joissakin laitoksissa myös rajoitetaan lasten ulkoilua ja liikkumista laitoksen pihapiiriä kauemmas. Tarkastuskertomuksen mukaan pahimillaan ulkoilemaan pihalle pääsee vain 15 minuutiksi päivässä.

Vanhusten sidotaan sänkyihin, kun työntekijöitä liian vähän

Oikeusasiamies valvoo myös vanhusten asioita: laitoshoivan ja palveluasumisen riittävyyttä. Liian vähäinen hoitajamäärä ajaa monasti esimerkiksi siihen, että ovia lukitaan paloturvallisuussääntöjen vastaisesti.

Vanhuksia saatetaan sitoa, jotteivat he lähde harhailemaan osastoilla. Myös lääkkeitä saatetaan käyttää niin, että liiallisesti vaelteleva vanhus tainnutetaan vuoteeseen.

– Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain, jos ne ovat välttämättömiä, muistuttaa Sakslin.

– Liian vähäinen henkilökunnan määrä voi johtaa huonoihin, jopa laittomiin ratkaisuihin. Vanhustenhoidossa yksi huolenaihe on liian aikaisin nukkumaan laittaminen. Vanhus, joka ehkä on liian levoton tai joka tarvitsisi paljon apua, on helpompi hoitaa, kun hänet lukitaan sängynlaitojen taakse.

Sakslin muistuttaa, että rajoituspäätökset kuuluvat lääkärille. Myös omaisten tai läheisten on saatava olla mukana harkitsemassa sopivia keinoja.

vanhus kävelee rollaattorin kanssa
Liikaa huolenpitoa vaativa vanhus saatetaan tainnuttaa lääkkein vuoteeseen.Yle / Raine Martikainen

– Jos ovet ovat lukossa tai sängyn laidat on nostettu ylös tai jos vanhus joudutaan sitomaan, ne ovat aina rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi tällainen sängynlaitojen nostaminen on ihmisen sitomista. Ihminen ei ole vapaa liikkumaan ja nousemaan sängystä silloin, kun hän haluaa.

Sakslin sanoo, että jos vanhusta halutaan suojella vaikkapa kaatumiselta, voisi kokeilla muita keinoja kuin itsemääräämisoikeuden rajoittamista.

– Monissa paikoissa on laitettu patja sängyn viereen. Siirtymisissä ei tapahdu niin helposti loukkaantumisia.

Valvovalle viranomaiselle ilmoittamisesta ei saa kostaa

Kun oikeusasiamies haastattelee ihmisiä tarkastuksillaan, takaa hän heille suojan mahdolliselta kostolta, joka epäkohtien kertomisesta saattaisi seurata.

– Varsinkin lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Muistutamme henkilökunnalle ja lapsille, ettei keskustelujen jälkeen saa tulla minkäänlaisia rankaisutoimia.

Myös henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista.

– Jos henkilöstöön kohdistetaan ilmoituksen jälkeen ikäviä seuraamuksia, on tärkeää, että me saamme siitä tiedon perusoikeuksien turvaamiseksi.

Myös hyvää huolenpitoa vailla rajoittamistoimia

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin tarkastuskäynnit toivat esiin myös myönteisen havainnon. Kun vaikeastikin oireilevat lapset saavat huolenpitoa ja tukea sekä riittävät psykologin ja psykiatrin palvelut, eristämistä ja rajoittamista ei ole pakko käyttää.

kiipeilevän lapsen varjo
Hyviä tuloksia ilman "koppihoitoa"AOP

– Ilahduin tarkastuskäynnilläni Niuvanniemen sairaalassa, jossa on lapsille oma osastonsa. Nämä lapset voivat olla hyvinkin vaikeahoitoisia, mutta siellä on otettu käyttöön määrätietoinen rajoittamistoimien purkamiseen tähtäävä ohjelma. Lapset voivat hyvin. Lastensuojelun tyypillisiä rajoittamistoimenpiteitä eli eristämistä, sitomista, riisuttamista, kiinni pitämistä, ei juuri tarvitse käyttää.

Viimeistään soten yhteydessä tarttuttava toimiin

Maija Sakslinin lähtee ajamaan ohjelmaa, jossa sitominen ja eristäminen olisi enää vain poikkeustoimi.

– Pidän erittäin tärkeänä sitä, että rajoitustoimenpiteitä käyttävissä paikoissa olisi ohjelma, jolla vähennettäisiin pakkokeinojen käyttöä. Tarkoituksena on päästä eristämisestä ja muista perusoikeuksia loukkaavista toimista eroon. Ja jos ja kun maakunta- ja sote-uudistus astuu voimaan, täytyy huolehtia haavoittuvien ryhmien oikeuksien valvonnasta ja varsinkin vastuista.

Lisää aiheesta:

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Kohu-uutiset koulukodista järkyttivät – lasten kuulemisesta tulee pakollista, perheministeri Saarikko lupaa myös lisätä valvontaa