Ruotsissa käteisen käymättömyys voi olla jo normaalia – Helsingissä kahvilaketjun testi käteisettömyydestä oli asiakkaille liikaa

Käteisen käytön väheneminen jatkuu, mutta pankkiautomaatteja on entistä enemmän.

raha
Mies maksaa kolikoilla kahvilan kassalla.
Käteisellä maksaa kahvilassa tai ravintolassa keskimäärin joka neljäs suomalainen.Kimmo Hiltunen / Yle

Käteisen rahan käyttö jatkaa alamäkeään. Maksutapojen muutosta seurataan esimerkiksi rahoitusalaa edustavassa Finanssiala ry:ssä.

Sen vuodelta 2017 olevan julkaisun mukaan käteistä käytti päivittäisasiointiin 18 prosenttia kuluttajista, kun 82 prosenttia päivittäisasioinnista maksettiin kortilla, kertoo johtava asiantuntija Kirsi Klepp Finanssiala ry:stä.

– Käteisettömän maksamisen määrän kasvua selittää erilaisten uusien maksutapojen tulo markkinalle, aikaisempaa laajemmat korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet sekä asioinnin siirtyminen verkkoon, Klepp summaa muutosta.

Suomen Pankin kyselyssä käteistä pääasiallisena maksuvälineenä käyttävien määrä jäi vielä pienemmäksi, viime vuonna 12 prosenttiin.

Ruotsissa maksutapojen muutos on edennyt Suomea rivakammin. Vauhti on kiihtynyt niin lujaksi, että Ruotsin keskuspankki Riksbank ilmaisi siitä talvella huolensa. Keskustelua on ollut myös siitä, pitäisikö pankkeja velvoittaa käsittelemään käteistä toimipaikoissaan.

Ketju lopetti kokeilun käteisettömästä kahvilasta

Ruotsalaisten maksutavat tuntee myös ruotsalainen kahvilaketju Espresso House, jolla on Suomessakin useampi kymmenen kahvilaa.

Ruotsissa ketjulla on peräti 240 kahvilaa. Näistä puolet ei ota käteistä vastaan. Kun ketju avaa uusia kahviloita Ruotsissa, ei niissä käteinen enää käy.

– Ruotsin pikaruokasektorilla käteisettömyys on ihan normaalia ja luontevaa, eikä siitä ole meille tullut siellä kritiikkiä, kertoo Espresso Housen Suomen toimitusjohtaja Anssi Thureson.

Suomessa käteisettömään kahvilaan ei suhtauduttu yhtä mutkattomasti. Kun ketjun kahvila Lauttasaaressa kokeili luopua käteisen vastaanottamisesta lokakuussa, uutisoivat kokeilusta ainakin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Thuresonin mukaan kokeilun saama huomio yllätti. Hän kertoo Lauttasaaren kahvilan olevan ketjun pienin liike Suomessa. Käteisen osuus maksuista on ollut vain noin kymmenen prosenttia.

– Emme olleet suinkaan tässä ensimmäisiä, joten sikäli huomio yllätti. Saimme kuitenkin hyvää keskustelua aikaan, Thureson sanoo.

Hän kertoo varsinkin nuorempien asiakkaiden kokeneen käteisettömyyden luontevaksi. Kortilla tai mobiilimaksuilla maksaminen on yleensä käteistä nopeampaa.

Iäkkäämmät asiakkaat eivät kuitenkaan olleet kokeilusta ilahtuneita. Thureson kertoo, että vanhemmilta asiakkailta tulleiden yksittäisten palautteiden vuoksi kokeilu päätettiin lopettaa loka-marraskuun vaihteessa.

Nykyisin Lauttasaaren kahvilassa otetaan käteistä vastaan kuten ketjun muissakin toimipaikoissa Suomessa.

Thureson toteaa, että Suomessa käteisen käytön yleisyydessä on suuria eroja ketjun kahviloiden välillä. Käteinen on kahviloissa edelleen yleisin maksuväline, ja sen osuus kasvaa varsinkin kesällä kun liikkeellä on paljon matkailijoita.

Pankkiautomaattien määrä nousussa

Vaikka kahvilaketjun kokeilu keräsi huomiota, on käteisen kelpaamattomuus paikoin ollut arkipäivää. Suomen Pankki on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei käteinen aina käy julkisissa palveluissa. Pääkaupunkiseudulla käteinen ei välttämättä käy kirjastossa tai sortti-asemilla.

– Kun julkisen sektorin palvelut on tarkoitettu kaikkien kansalaisten käyttöön, niin siellä soisi kaikkien yleisimpien päämaksutapojen olevan käytössä, kommentoi Suomen Pankin rahahuolto-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen.

Laki ei käteisen vastaanottoon velvoita, mutta sen käymättömyydestä pitää kertoa ennalta.

Käteisrahan saatavuuteen suomalaiset ovat suurelta osin tyytyväisiä.

Nosto-käteisautomaatti ja kirjava seinämaalaus.
Nosto-automaatteja on tullut monien S-ryhmän toimipaikkojen yhteyteen.Yle

– Teemme vuosittain kyselytutkimusta kuluttajille ja kysymme myös käteispalveluiden saatavuudesta. Noin 15 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että käteistä pitäisi olla helpommin saatavilla, Heikkinen kertoo.

Käteisen saatavuutta on edistänyt pankkiautomaattien määrän kääntyminen viime vuonna nousuun pitkään kestäneen laskun jälkeen.

Automaattien lisäyksen taustalla on S-ryhmä, joka on tuonut yhteistyökumppaninsa kanssa Nosto-automaatteja toimipaikkoihinsa.

Käteisen käyttöä vaikea mitata tarkasti

Onko käteisrahan suosion alamäestä haittaa? Heikkinen muistuttaa käteisen olevan ainoa varajärjestelmä silloin, kun sähköisissä tavoissa on häiriöitä. Noissa tilanteissa käteiseen vaihdetaan nopeasti.

Heikkinen muistuttaa käteisen muutoinkin kirittävän sähköisiä maksutapoja: jos niiden ehdot tai hinnoittelu muuttuvat kuluttajan kannalta huonoon suuntaan, on aina mahdollisuus vaihtaa käteiseen.

Jos käteistä käyttää vain ani harva asiakas, kasvavat sen käsittelyn kulut kauppiaalle maksutapahtumaa kohden suuriksi. Tällöin houkutus luopua käteisen vastaanottamisesta kasvaa.

Heikkinen kuvailee käteisen tarkan käyttömäärän olevan vaikea mitattava.

– Kaikkia torimaksuja ja muita on vaikea rekisteröidä. Jos katsotaan käteisnostojen kautta, ovat käteisnostot supistuneet noin neljänneksellä tämän vuosituhannen aikana, Heikkinen sanoo.

Käteisen käyttö on laskenut varsin tasaiseen tahtiin 2000-luvulla. Vaikka pääasiallisena maksuvälineenä käteinen on enää harvalla, enemmistö käyttää sitä edelleen satunnaisesti.

– Käteisellä on monta käyttötarkoitusta jotka jäävät ehkä vähän piiloon, jos puhutaan vain siitä millä maksetaan kahvilassa. Käteistä käytetään tapahtumissa, toreilla, usein laitetaan käteistä lahjakuoreen valmistuvalle nuorelle ja käytetään perheen sisäisissä rahansiirroissa, Heikkinen toteaa.

Monessa muussa euromaassa käteinen on Suomea suositumpaa. Suomen Pankin keväällä julkaiseman katsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan käteistä käytetään eniten Etelä-Euroopassa ja Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa, joissa käteismaksutapahtumien osuus ylittää 80 prosenttia.

Eurot taskuun ja maailmalle

Ruotsissa on käteisen vähentymisen myötä huolestuttu siitä, ettei käteinen enää kelpaa monessa paikassa ja sen kustannukset yrityksille alkavat olla korkeita. Heikkinen arvioi näitä Ruotsin keskuspankin Riksbankin huolenaiheita aiheellisiksi.

– Seuraamme aktiivisesti Ruotsia ja muita Pohjoismaita ja euroalueen kehitystä. Ruotsissa on ehkä jonkin verran enemmän liikkeitä, jotka eivät hyväksy enää käteistä maksuvälineenä lainkaan, Heikkinen toteaa.

Miksi Ruotsissa käteisen käyttö on Ruotsissa vähentynyt niin nopeasti?

Maksuliikenneyhtiö Netsin Suomen maajohtaja Sirpa Nordlund pohtii yhden syyn olevan valuuttojen erilainen käyttöalue.

– Suomessa on aina mahdollista pitää käteistä varalla ja tiedät, että reissuun lähtiessä sen voi ottaa mukaan vaikka sitä ei tulisi Suomessa yleensä käytettyä, Nordlund sanoo.

Huomattava osa suomalaisten pankkiautomaateista nostamista euroista otetaankin mukaan matkavaluutaksi.

Nordlund muistuttaa ettei Ruotsissa ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi liikkeitä käteisen vastaanottoon, kuten ei ole Suomessakaan.

– Jos yhdistetään lainsäädännön puuttuminen ja myöskin Ruotsin kruunu, joka ei ole käytössä kuin Ruotsissa, tämä on edistänyt käteisen käytön vähenemistä ihan luonnollisista syistä, Nordlund arvioi.

Maksuliikenneyhtiö Nets näkee sähköisen maksamisen kasvussa etuja. Nordlund muistuttaa käteisen olevan kallein maksutapa, sillä sen siirrosta tulee kustannuksia. Liikkeissä pitää varata tarpeeksi oikean kokoista vaihtorahaa ja laskea pohjakassa. Usein käteinen on myös hitain maksuvaihtoehto.

Nainen maksamassa maksupäätteellä.
Ismo Pekkarinen / AOP

– Kaikki nämä kustannukset tulevat lopulta hintoihin ja kuluttajien maksettavaksi, Nordlund toteaa.

Taksit pysyneet käteisen valtakuntana

Nets julkaisi hiljattain Pohjoismaisen maksutaparaportin (siirryt toiseen palveluun), joka perustuu kuluttajakyselyyn ja yhtiön omaan dataan. Raportissa havaittiin paikoin ehkä yllättäviäkin maksutottumuksia.

Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa käteistä suosivat eniten nuorimmat, joskaan erot eivät olleet suuria. Sitä käytti pääasiallisena maksutapana joka viides.

Raportin mukaan päivittäistavarakaupassa käteistä suositaan, koska se on yksinkertaisin maksutapa ja kuluttaja voi sen avulla parhaiten hallita omaa talouttaan.

Eniten käteisellä maksettiin takseissa ja julkisessa liikenteessä. Niissä sen suosio oli noin 40 prosenttia. Julkisessa liikenteessä käteisen suosio on vähentynyt erilaisten mobiilisovellusten vallatessa alaa maksuvaihtoehtona.

Netsin maajohtaja Sirpa Nordlund kertoo, että lähimaksun suosion nopea kasvaminen yllättää heidät jatkuvasti. Lähimaksun suosio kasvaa jopa prosentin kuukaudessa.

Lähimaksamisen suosiolle voi ennakoida kasvua, sillä sen rajaa ollaan korottamassa nykyisestä 25 eurosta 50 euroon. Muutos tapahtuu tällä tietoa huhtikuussa. Korkeammalla lähimaksun mahdollistavalla rajalla maksukorttiyhtiöt MasterCard ja Visa sekä pankit haluavat vauhdittaa lähimaksujen yleistymistä.

Kommentoi: Kuinka tärkeänä pidät mahdollisuutta maksaa käteisellä?

Lue myös

Tässä ne ovat: Uudet satasen ja 200 euron setelit

Tekeekö käteisellä maksaminen pahaa? "Aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu"

Kännykkämaksaminen Suomessa vielä lapsenkengissä – Ruotsissa povataan jo käteisen kuolemaa

Turkulainen kauppias pohtii käteismaksusta luopumista – Kaupan liitto: Tällaiset ovat yksittäistapauksia