Pohjalaiskunnissa tehdään jo paljon ilmastotekoja – liikenteen päästöt huolettavat

Yle Pohjanmaa kysyi alueen kunnilta, miten ne pyrkivät torjumaan ilmastonmuutosta.

ilmastonmuutos
biokaasubussi
Jarkko Heikkinen / Yle

Kimppakyydeillä kokouksiin, lähiruokaa lautasille, parannuksia pyöräteihin... Vastaukset Yle Pohjanmaan kunnille tekemään kyselyyn osoittavat, että alueen kunnissa tehdään jo monenlaisia ilmastotekoja – sekä pieniä että suuria.

Närpiö: "Yleiskaavoja on laadittu noin sadalle tuulivoimalalle."

Isokyrö: "Pyrimme tulevinakin vuosina toteuttamaan vähintään yhden energiaa säästävän investoinnin vuodessa. Ensi vuonna on tarkoitus pilotoida aurinkoenergiaa asentamalla aurinkopaneelit johonkin kunnan olemassa olevaan kiinteistöön."

Kunnissa on pystytty lisäämään merkittävästi uusiutuvan energian käyttöä ja myös energian säästämisessä on onnistuttu. Monessa kunnassa ilmastonmuutoksen torjuminen onkin otettu kaikkea toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi.

Kauhajoki: "Hiilijalanjälki pyritään huomioimaan kaikessa päätöksenteossa."

Turvetta ja maataloutta

Ilmastokyselyyn vastasi reilut puolet pohjalaismaakuntien kunnista. Kun vertailupohjaksi otetaan Sitran teettämä selvitys (siirryt toiseen palveluun) kuntien ilmastotoimenpiteistä, herää kysymys, ovatko kuntien omat ilmastostrategiat joiltakin osin pelkkää sanahelinää.

Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki toteaa strategiassaan (siirryt toiseen palveluun), että tavoite kaukolämmön lisäämisestä on jo hyvin toteutunut. Kuitenkin Sitran selvitys osoittaa, että juuri turpeella tuotettu kaukolämpö on merkittävä syy Seinäjoen suuriin kasvihuonekaasupäästöihin.

Turpeen lisäksi myös maatalous rasittaa Seinäjokea. Suhteellisesti eniten päästöjä tulee maatalousvaltaisista kunnista.

Samasta syystä ja aikanaan tehtyjen kuntaliitosten seurauksena myös Kokkola sijoittuu Sitran listauksessa pahimpien päästökuntien joukkoon. Joka tapauksessa energiaratkaisuissaan kaupunki on hakenut vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.

Pohjalaismaakuntien pääkaupungeista Vaasa saa puhtaimmat paperit. Muun muassa jätteenpolttolaitoksen ansiosta kaukolämmön päästöjä on saatu kuriin ja kaupunkiiliikenteessä huristaa jo 12 biokaasubussia.

Kunnilla yhteisiä tavoitteita

Ilmastohaaste on saanut kunnat tekemään myös yhteistyötä: Alavuden, Kuortaneen, Kurikan,Lapuan ja Kauhavan Kestävä-hanke määrittelee kunnille kovat tavoitteet. ** **

Kauhava: "Yhdessä seudun muiden kuntien kanssa Kauhava pyrkii toimimaan ilmastotyön alueellisena suunnannäyttäjänä vuoteen 2020 mennessä."

Kestävä-kunnat ovat mukana myös valtakunnallisessa kuntien energiatehokkuussopimuksessa (siirryt toiseen palveluun). Se on tuottanut hyviä tuloksia jo ensimmäisellä sopimuskaudella.

Alavus: "Energiatehokkuussopimuksen kaudella 2008-2016 tehtyjen toimenpiteiden ansiosta kaupungin energiakustannusten vuosisäästöt ovat noin 44 000 euroa."

Liikenteen päästöt haasteena

Yle Pohjanmaa kysyi kunnilta myös, miten ne aikovat vähentää päästöjä tulevaisuudessa?

Luoto: "Kaikki kunnan omistamat autot ovat ilmastoviisaita 2025!"

Vastauksissa korostuu liikenteen päästöjen merkitys ja huoli siitä, että pitkien välimatkojen maaseutukunnissa joukkoliikenteen kehittäminen ja päästöjen vähentäminen on kova urakka.

Korsnäs: "Sähkö- tai hybriidi-ajoneuvot olisi seuraava tulevaisuuden hanke, mutta kun ajomatkat ovat sen verran pitkät meillä päin niin tällä hetkellä se ei toimi."

Alajärvi: "Autoiluun kohdistettavia lisäveroja tai rasitteita emme voi hyväksyä, koska maaseutumaisessa ympäristössä autot ovat elinehto."

Joka tapauksessa sähköautoja halutaan lisää ja myös raideliikenteen kehittämismahdollisuudet halutaan selvittää sekä Suupohjan radalla että Vaasan radalla.