Espoon kaupunginhallitus vaatii riippumattomia lisäselvityksiä Tieran tietojärjestelmästä, johon on palanut miljoonia – myös virkamiesten jääviyskysymyksiin penätään avoimuutta

Espoon kaupunginhallitus on ruotinut tänään miljoonia euroja veronmaksajien rahoja nielleeseen tietojärjestelmään ja virkamiesten jääviyteen liittyviä kysymyksiä.

tietojärjestelmät
Tietokoneen johtoja.
Jussi Lindroos / Yle

Espoon kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) on ymmällään ristiriitaisista tiedoista, joita poliittiset päättäjät ovat saaneet liittyen kaupungin uuden tietojärjestelmän Tiera ERP:n hankintaan.

Se on sap-pohjainen talouden toiminnanohjausjärjestelmä, jonka hankinnasta Espoo päätti vuonna 2015. Myös Tierasapiksi kutsuttu järjestelmä ei ole vieläkään valmistunut käyttöön.

– Meille poliittisille päättäjille annetaan nyt kahdenlaista tietoa. Toisaalta sanotaan, että tässä olisi nyt vielä mahdollisuuksia, toisaalta sanotaan, että tämän kanssa ei kannata jatkaa, Guzenina sanoo.

Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa, (siirryt toiseen palveluun) että Espoo on syytänyt miljoonia euroja tietojärjestelmän kehittämiseen. Lehden mukaan Espoon rahoitusjohtajalla Ari Konttaksella olisi ollut kaksoisrooli kaupungin päätöksenteossa ja järjestelmän toimittajayhtiön Kuntien Tieran hallituksessa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) torppaa väitteet Konttaksen osallistumisesta päätöksentekoon kaksoisroolissa Espoon kaupungilla ja Tieran hallituksessa.

– Olemme saaneet selvitykset siitä, että Konttas tai hänen välittömät alaisensa eivät ole tehneet kahdessa roolissa samanaikaista palvelua tai valmistelua Espoossa ja siellä.

Sote- ja maakuntauudistus pani kehitystyön jäihin

Markkulan mukaan tietojärjestelmän kehitys keskeytettiin pari vuotta sitten, koska sote- ja maakuntauudistus alkoi tehdä tuloaan.

– Meillä on voimassa oleva sopimus, jonka mukaan Tiera on sitä kehittänyt, mutta kun maakuntauudistus tuli aktiiviseksi, niin kaupunki päätti, että pysäytetään toiminta kaupungin osalta ja ratkaistaan, onko tämä se järjestelmä, joka meille tarvitaan ja sopii. Se on pysäytetyssä tilassa ja siitä on maksettu lisenssejä sopimuksen mukaan.

Guzenina sanoo, että virkamiehet pitävät edelleen Tiera ERP:tä yhtenä mahdollisuutena Espoon uudeksi tietojärjestelmäksi.

– Tässä ikään kuin pidetään vielä sitä ovea auki. Tämä on ollut selityksenä sille, että vielä ei ole peruutettu pois tästä kokonaisuudesta. Virkamiesten näkemykset poikkeavat jossain määrin julkisuudessa olleista tiedoista. Nämä asiat pitää tarkentaa ja todentaa, löytää faktat ja toimia niiden perusteella.

Markkulan mukaan ERP on vielä yksi vaihtoehto muiden tietojärjestelmien joukossa, mutta tässä vaiheessa on liian varhaista sanoa, mikä sen kohtalo on.

– Siihen vaikuttaa merkittävästi se, mitä digitalisoitumisessa tapahtuu maakuntauudistuksen puitteissa, koska valtio on rahoittanut sote-uudistukseen liittyviä palveluja koko maassa. Maakuntauudistus on avannut entistä vahvemman yhteistyötarpeen.

Ei voi olla niin, että päättäjillä ei ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi.

Maria Guzenina, Espoon kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja, SDP

Espoon kaupungin tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ERP:hen on investoitu yhteensä 5,9 miljoonaa. On vielä epäselvää, missä määrin Espoo voi saada rahojaan takaisin, jos tämä järjestelmä ei päädy kaupungin käyttöön.

– Varmaan merkittävä osa saadaan takaisin sopimusehtojen mukaan, mutta sitä ei voi vielä arvioida. Tämä pitää tehdä virkavalmistelun kautta, jos tällainen vaihtoehto realisoituu, Markkula sanoo.

Espoon kaupunginhallitus päätti tänään maanantaina, että poliittisten päättäjien täytyy saada vielä tämän vuoden aikana ulkopuolinen ja riippumaton selvitys siitä, millainen tietojärjestelmä kaupungille sopii parhaiten.

– Ei voi olla niin, että päättäjillä ei ole riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, Guzenina toteaa.

Tänä päivänä tarvitaan enemmän avoimuutta, kuin missään organisaatiossa on ollut.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula, kok.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ulkopuolinen ja riippumaton selvitys tarvitaan myös virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimimisesta konserni- ja muiden yhtiöiden hallituksissa. Eettisiä ohjeita esteellisyyden suhteen halutaan tarkentaa, jotta esteellisyysriskejä ei syntyisi.

– Meidän täytyy saada niin selkeät ohjeet, että tulevaisuudessa ei olla jälleen tilanteessa, jossa joudutaan pohtimaan, oliko joku esteellinen tai jäävi käsittelemään, tai oliko hän läsnä tilanteessa, jossa ei olisi pitänyt olla. Ohjeet pitää selkiyttää sellaisiksi, ettei tällaista sotkua pääsee koskaan enää syntymään, Guzenina sanoo.

– Tänä päivänä tarvitaan enemmän avoimuutta, kuin missään organisaatiossa on ollut. Ei ole kyse pelkästään siitä, noudatetaanko lakia sanatarkasti vaan pitää mennä vielä pitemmälle, että tieto on julkista, että kuntalaiset, tiedotusvälineet tai asiantuntijat voivat arvioida kaupungin ratkaisuja, Markkula toteaa.