Espanjan fasistijohtajan hauta piti siirtää syrjäiseen paikkaan äärioikeiston hillitsemiseksi – kömmähdyksen vuoksi Franco saattaakin päätyä paraatipaikalle Madridiin

Sotilasvallan uhrien omaisia kammottaa ajatus, että Francon jäännökset saisivat viimeisen leposijan Madridin ytimestä.

fasismi
kuningas ja kenraali parvekkeella
Kenraali Francisco Franco (kesk.) varjostaa yhä Espanjaa. Franco valitsi prinssi Juan Carlosin (vas.) seuraajakseen. Espanjan kuninkaana Juan Carlos johti maan siirtymän demokratiaan.Popperfoto / Getty Images

Riita diktaattori Francisco Francon hautapaikasta on aiheuttanut repivän kiistan Espanjassa. Espanjan hallitus halusi siirtää Francon mausoleumistaan syrjäiseen hautapaikkaan, jotta äärioikeiston pyhiinvaelluksista haudalle päästäisiin eroon.

Hallituksen kömmähdyksen vuoksi fasistijohtaja saattaa kuitenkin päätyä haudatuksi Madridin paraatipaikalle, Almudenan katedraaliin.

Diktatuurin uhreja uusi käänne tyrmistyttää.

Franco nousi valtaan aloittamalla vuonna 1936 sisällissodan Espanjan vasemmistolaista, vaaleilla valittua tasavaltalaishallitusta vastaan. Arviolta puoli miljoonaa ihmistä sai surmansa raa'assa sodassa.

Kuolemanpartiot surmasivat tuhansia sodan jälkeen sortotoimissa. Franco pysyi vallassa yli 40 vuotta.

Tiistaina tuli kuluneeksi 43 vuotta Francon kuolemasta. Espanjalaisviestimien mukaan hautapaikalle odotettiin aiempia vuosipäiviä enemmän Francon ihailijoita, koska Espanjan hallitus on uhannut siirtää jäännökset muualle viimeistään tammikuussa.

Franco on haudattu sisällissodan uhrien keskelle

Kiista Francon hautapaikasta on ollut Espanjassa muistutus siitä, kuinka vaikeaa kivuliaan menneisyyden selvitystyö maassa yhä on.

Saaga alkoi, kun Espanjan sosialistihallitus päätti elokuussa, että Francon jäännökset oli aika siirtää Madridin luoteispuolella San Lorenzo de El Escorialissa sijaitsevasta omintakeisesta hautamausoleumista syrjäisempään ja vaikeapääsyisempään paikkaan.

– Meidän on pantava päätökseen tämä tavaton erikoisuus, että meillä on diktaattori valtiollisessa mausoleumissa ja paikalla, jossa häntä saatetaan ylistää, Espanjan varapääministeri Carmen Calvo sanoi.

Valle de los Caídos eli Kaatuneiden laakso -nimellä tunnettu mausoleumi on yksi Euroopan suurimmista joukkohaudoista. Paikkaan on haudattu kaikkiaan noin 34 000 Espanjan sisällissodan uhria.

hautamuistomerkki
On epäselvää, halusiko Franco itse tulla haudatuksi Valle de los Caídosin muistomerkkiin. Hänen on kerrottu keskustelleen asiasta paikan arkkitehdin kanssa, mutta kirjallisia dokumentteja fasistijohtajan hautapaikkatoiveesta ei ole.Burak Akbulut / Getty Images

Franco itse osallistui kallioon louhitun valtavan rakennelman suunnitteluun. Sen 260 metriä pitkässä kirkossa järjestetään päivittäin jumalanpalveluksia. Monumentin jättimäinen, 150 metriä korkea graniittinen risti näkyy kauas Madridin vuoristossa.

Omaiset haluavat Francon sukuhautaan sotilasmenoin

Espanjan keskustavasemmistolainen hallitus haluaa muuttaa paikan nyt vain sisällissodan uhrien leposijaksi.

Parlamentti sinetöi hallituksen aikeet syyskuussa. Espanjan konservatiivipuolue PP ja liberaali Ciudadanos äänestivät tyhjää.

Hallitus ei kuitenkaan ollut varautunut haudan avausta vastustavan Francon suvun vastavetoon. Omaiset asettivat ehdoksi, että Franco siirrettäisiin sukuhautapaikkaan ja hänet haudattaisiin sotilaallisin kunnianosoituksin.

Ongelmana on, että suvun hauta sijaitsee Madridin kuuluisassa Almudenan katedraalissa. Espanjan hallitus ei ilmeisesti ollut hautapaikasta tietoinen. (siirryt toiseen palveluun)

Katedraali sijaitsee vain kivenheiton päässä vilkkaista ostoskortteleista ja kuninkaanlinnasta, jonka parvekkeelta Franco julisti puheitaan tuhansille kuulijoilleen.

hautakivi
Francoa muistelevat tuovat haudalle jatkuvasti tuoreita kukkia.Alvaro Hurtado / Getty Images

Pelkona on, että pääkaupungin keskustasta saattaisi tulla uusi eurooppalaisten uusfasistien ja Franco-nostalgikkojen pyhiinvaelluskohde.

– Francon hautaaminen Madridin keskustaan olisi skandaali, puuskahtaa sisällissodan ja diktatuurin uhrien omaisten järjestöä johtava Emilio Silva puhelimessa.

– Jos näin todella käy, symboloisi se vain sitä, kuinka heikko hallituksemme todella on Francon suvun edessä. Se ei kykene panemaan suvulle kampoihin ja kuljettamaan ruumista jonnekin aivan muualle, Silva arvioi.

Espanjan hallitus vannoo estävänsä lakimuutoksella Francon jäännösten päätymisen katedraaliin. Francon omaiset puolestaan uhkaavat oikeustoimilla ja kiistan viemisellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, (siirryt toiseen palveluun) jos heidän hautatoivettaan ei kunnioiteta.

Fasistitervehdys Francon haudalla
Haudalla vierailleilla oli mukanaan diktatuurin aikainen Espanjan lippu ja fasistipuolue falangen lippu 21. elokuuta 2018.Mariscal / Epa

Kirkko toivotti tervetulleeksi

Espanjan katolisella kirkolla oli läheinen suhde diktatuuriin, ja kirkko on ilmoittanut ottavansa Francon jäännökset vastaan. Kirkon mielestä Franco-ongelma ei oikeastaan edes kuulu sille.

– Meitä ei haittaa ottaa hänet vastaan. Kuten keillä tahansa kristityillä, myös tällä suvulla on oikeus haudata läheisensä minne he haluavat, Madridin arkkipiispa, kardinaali Carlos Osoro sanoi espanjalaisviestimille (siirryt toiseen palveluun).

Kirkon mielestä se ei voi estää omaisten aikeita, koska perikunta on lunastanut sukuhautapaikan jo kaksi vuosikymmentä sitten, 30 000 eurolla.

katedraali
Almudenan katedraali Madridissa.Fernando Camino / Getty Images

Espanjan hallitus pyysi Vatikaanilta apua, jotta se vetoaisi Espanjan katolisen kirkon johtoon. Lokakuun lopussa Vatikaani ilmoitti ymmärtävänsä Espanjan kannan. Apuaan Vatikaani ei kuitenkaan luvannut.

Espanjan julkisessa keskustelussa kirkkoa on syytetty fasismin vuosikymmenten haikailemisesta.

Kirkko tuki Francoa sisällissodassa, koska se piti sotaa edeltänyttä vasemmistolaisen tasavallan aikaa vaarallisena. Sodan aikana anarkistit murhasivat tasavallan alueella katolisia pappeja ja polttivat kirkkoja. Kirkko oli Francon tärkeä kumppani koko sotilasvallan ajan.

"Espanja on eurooppalainen poikkeus"

Espanja on eurooppalainen poikkeus fasistijohtajien muistamisessa, sanoo London School of Economicsin emeritusprofessori Paul Preston. Hän on Espanjan sisällissodan ja sotilasvallan eturivin historioitsijoita.

– Jos Saksassa olisi vastaavanlainen valtava muistomerkki Adolf Hitlerille, ihmiset olisivat äärimmäisen järkyttyneitä, Preston vertaa.

Franco on ainoa eurooppalainen fasistijohtaja, joka on saanut viimeiseksi leposijakseen ylistävän mausoleumin. Haudalla käy vuosittain kymmeniätuhansia vierailijoita.

Francisco Franco hautajaiset.
Franco haudattiin suurellisin menoin 23. marraskuuta 1975.Gianni Ferrari / Getty Images

Italian Benito Mussolini haudattiin ensin nimeämättömään hautaan. Hänen kannattajansa kuitenkin löysivät hautapaikan ja ryöstivät jäänteet. Myöhemmin Mussolini haudattiin synnyinkyläänsä Predappioon.

Saksassa vuonna 1945 itsemurhan tehneen Hitlerin jäänteet poltettiin.

Espanjassa säädettiin vuonna 2007 niin kutsuttu historiallisen muistin laki. Laissa kielletään diktatuurin julkinen ylistäminen. Kiellon rikkomisesta ei kuitenkaan ole säädetty rangaistusta, mitä monet järjestöt ovat vaatineet.

Oikeisto syyttää vanhojen haavojen avaamisesta

Kiista Francon jäännöksistä jakaa Espanjan puolueita.

Haudan siirtämistä kannattaa Espanjan keskustavasemmisto, joka on pitkään vaatinut oikeutta sodan ja diktatuurin uhreille.

Francisco Franco hautajaiset
Espanjalaiset kävivät jättämässä hyvästejä Francon arkulle kuninkaallisessa palatsista 21. marraskuuta 1975.

Franco-kiistassa sosialistipääministeri Pedro Sánchezia on kuitenkin arvosteltu poliittisten irtopisteiden keräämisestä. Hänen hallituspohjansa on kapea. Käymällä näyttävästi vanhan kiistan kimppuun on ollut mahdollista vedota perinteisen kannattajakunnan lisäksi vasemmistoon laajemminkin.

Espanjan oikeistojohtaja Pablo Casado syyttää sosialisteja vanhojen haavojen avaamisesta uudelleen.

Myös Espanjan äärioikeistolaiset ryhmittymät ovat vastustaneet hautaan kajoamista. Ne ovat osoittaneet mieltään siirtoa vastaan, sotilasvallan aikaiset kotkakuvioiset liput liehuen.

Ylipäätään äärioikeiston nousu on uutta Espanjan demokratian ajan politiikassa. Tähän asti Espanjassa on arvioitu, että sotilasvallan aika olisi rokottanut espanjalaiset äärioikeistoa ja oikeistopopulismia vastaan.

Näin ei enää ole. Neljä vuotta sitten perustettu äärioikeistolainen Vox-puolue on kasvattanut kannatustaan nopeasti. Mielipidekyselyiden mukaan se olisi saamassa ensimmäiset edustajansa läpi ensi kevään europarlamenttivaaleissa.

Fasistisia tervehdyksiä tekevät mielenosoittajat protestoivat Valle de los Caídosissa Francon haudan siirtämistä vastaan
Fasistisia tervehdyksiä tekevät mielenosoittajat protestoivat Valle de los Caídosissa Francon haudan siirtämistä vastaan heinäkuussa 2018.Juan Carlos Hidalgo / Epa

Espanjan yhtenäisyyttä puolustava äärikansallismielinen Vox ponnahti suosioon etenkin Katalonian itsenäistymisaikeiden aiheuttaman kriisin vuoksi. Se syyttää keskustavasemmistoa "menneisyyden manipuloinnista" ja haluaa romuttaa historiallisen muistin lain.

Suurella osalla espanjalaisista on yhä myönteinen kuva sotilasvallan ajasta, muistuttaa historioitsija Paul Preston.

– Espanjassa harjoitettiin kansallista aivopesua vielä joitakin vuosia diktatuurin päättymisen jälkeen, Preston tuumaa.

Tällä hän viittaa Espanjassa Francon kuoleman jälkeen hyväksyttyyn armahduslakiin. Laki esti diktatuurin ihmisoikeusrikosten saattamisen oikeuden eteen. Osaltaan se vaikutti siihen, että voittajien historiantulkinta säilyi vahvana.

YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat patistaneet Espanjaa uudistamaan tai kumoamaan lain.

Hautaus mereen?

Balsamoidusta Francosta on kiistassa tullut kuin ydinjäte, jolle etsitään loppusijoituspaikkaa.

Espanjan hallituksen mielestä Franco voitaisiin haudata esimerkiksi hänen kotinaan pitämän El Pardon palatsin hautausmaalle Madridin laitamille.

Historioitsija Prestonin mielestä parasta olisi, jos Franco haudattaisiin mereen. Francoa ihailevilla ei enää olisi hautapaikkaa, jolle kokoontua kunnianosoituksiin. Merihautaus voisi sopia merivoimia ihailleelle kenraalille.

– Espanjassa ehdotukseni on otettu vastaan jokseenkin huvittuneina. Francon kannattajat tuskin sitä hyväksyvät, Preston hymähtää.

Salamancan alueella pieni syrjäkylä Águeda on sekin tarjoutunut hätiin ja ottamaan vastaan jäännökset. Diktaattorin aikanaan perustaman kylän pormestarin mielestä Francosta olisi matkailuvaltiksi.

Sotilasvallan uhrien omaiset syyttävät hallitusta liian lepsuksi.

– Demokratian ajan Espanja on ollut liian suopea sotilasvallan käsittelyssä. Diktatuurin jälkeen uhrien omaisia on kuollut runsaasti ilman, että he olisivat koskaan saaneet vastauksia kysymyksiinsä tai oikeutta diktatuurin aikana tehdyistä rikoksista, kuvaa Emilio Silva sotilasvallan uhrien omaisia edustavasta järjestöstä.

mies kaiva luurangon maasta
Arkeologi osallistui Espanjan sisällissodan aikaisen joukkohaudan avaamiseen Málagassa vuonna 2008.Samuel Aranda / Getty Images

Silva perusti ARMH-järjestönsä alettuaan 2000-luvun alussa etsimään sisällissodassa kadonnutta isoisäänsä. Hän löysi teloitetun isoisänsä nimettömästä joukkohaudasta. Dna-testi vahvisti henkilöyden.

Etsinnöistä virisi kansanliike. Sadat muut alkoivat etsiä läheisiään ja avata joukkohautoja vapaaehtoisvoimin. Nimettömiin joukkohautoihin eri puolilla maata on haudattu tiettävästi noin 114 000 sodan uhria.

12 000 nimetöntä vainajaa

Espanjan suurin joukkohauta on kolkko, kallioon louhittu Valle de los Caídos. Hautamuistomerkki kirkkoineen on historiansa vuoksi hiertänyt diktatuurin uhreja jo vuosia.

Vainajista noin 12 000 on tiettävästi tuntemattomia tasavaltalaisia, sodan aikana kaatuneita tai teloitettuja taistelijoita, joita Francon hallinto kuljetutti eri puolilta Espanjaa paikalle haudattavaksi ilman heidän omaistensa suostumusta. Rakennustöihin osallistui vankileireiltä tuotuja vankeja nälkäpalkalla.

Osa paikalle haudattujen sodan uhrien omaisista on yrittänyt saada tietoa läheisistään. Paikkaa hallinnoi benediktiiniläisluostari, joka on vastustanut hautojen avaamista.

– Nykyisellään Valle de los Caídos on revisionistinen, historiankirjoituksen kiistävä monumentti, Silva sanoo.

Synkästä historiasta, paikalla järjestetyistä fasistisista kokoontumisista ja rakennusurakan tekijöistä ei rakennuksessa ole mainintaa. Uhrit toivoisivat paikan muuttamista sisällissodasta kertovaksi museoksi.

Franco rakennutti paikan omien sanojensa mukaan kansallisen sovinnon muistoksi. Todellisuudessa se on kaikkea muuta.

– Franco suunnitteli koko rakennelman oman itsensä muistomerkiksi, omaksi kunniakseen, Preston kuvaa.