Teinien abortit saatiin rajuun laskuun, mutta aikuisista ei puhu kukaan – Miksi kolmekymppisten raskaudenkeskeytykset eivät vähene?

Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 25–34-vuotiaiden joukossa. Syitä tähän osataan vain arvailla.

abortti
Abortit
25–34-vuotiaiden raskaudenkeskeyttäjien joukossa on useita naisia, jotka ovat synnyttäneet vuoden tai kahden sisällä ennen aborttiaan.Yle / Grafiikka

Kun Suomessa puhutaan aborteista, keskustelu pyörii usein teini-ikäisten raskaudenkeskeytyksissä.

Se on ryhmä, josta on kannettu erityistä huolta ja jonka raskaudenkeskeytysten vähentämiseen on myös eniten satsattu. Kouluissa on muun muassa tehostettu seksuaaliopetusta, ja osa kunnista on alkanut tarjota nuorille ilmaista ehkäisyä.

Tilastojen valossa toimet ovat tuottaneet tulosta.

Kaikkiaan alle 25-vuotiaiden abortit ovat vähentyneet selvästi, jos uusimpia viime vuoden tilastoja vertaa esimerkiksi 1980-luvun loppuun.

Selvimmin tämä näkyy alle 20-vuotiaiden joukossa. 80-luvun lopulla suomalaisteinit tekivät abortteja lähes 2 800 vuodessa, kun viime vuonna määrä oli tipahtanut jo tuhannen pintaan.

Huomattavasti vähemmän on keskusteltu julkisesti siitä naisryhmästä, joissa samaa vähenemistä ei ole tapahtunut. Heitä ovat 25–34-vuotiaat.

Kyseiseen ikäjoukkoon kuuluvat naiset keskeyttivät viime vuonna yhteensä noin 4 000 raskautta. Se on samaa luokkaa tai jopa hiukan enemmän kuin 1980-luvun lopulla.

Miksi?

Pariskunnan jalat näkyvät peiton päästä.
25–34-vuotiaat ovat seksuaalisesti aktiivisessa ja hedelmällisessä iässä.Christopher Stewart / AOP

Väestöliitosta puhelimeen vastaa asiantuntijalääkäri Miila Halonen. Kysymyksen kuullessaan hän huokaisee.

– Se on itse asiassa tavattoman hyvä kysymys. Selittävää vastausta sille ei kuitenkaan tahdo löytyä, hän joutuu sanomaan.

Syitä 25–34-vuotiaiden aborttimääriin on pohdittu Väestöliitossa paljon, mutta ne menevät monilta osin arvailuksi.

– Ehkä ehkäisyä ei ole alunperinkään käytetty, tai sitten se on pettänyt. Herää myös kysymys siitä, tavoittavatko esimerkiksi kunnalliset ehkäisypalvelut juuri tuossa ikäluokassa olevia naisia riittävästi, Halonen miettii.

Myös yksilölliset elämäntilanteet, työpaikan menetys tai äkillinen ero voivat tehdä alunperin toivotusta raskaudesta ei-toivotun.

Esimerkiksi viime vuonna valtaosa abortin tehneistä naisista perusteli päätöstään juuri sosiaalisilla syillä, mutta tarkemmat tapahtumat jäivät vaille valotusta.

Yhteiskunnan pitäisi ottaa tästäkin ryhmästä koppi.

Tiia Forsström

Psykologi ja psykoterapeutti Viveka Kauranen on kohdannut työssään paljon abortin tehneitä naisia. Hän kirjoitti aborteista ja niistä selviämisestä vuosia sitten myös kirjan.

Kauranen arvelee, että 25–34-vuotiaiden aborttimäärät selittyvät osin silläkin, että moni kyseisessä ikäluokassa oleva elää ruuhkavuosia. Työelämä voi olla hektistä. Perheessä saattaa jo olla pieni vauva, eikä toista välttämättä halutakaan, vaikka raskaaksi on ehditty tulla.

– Tuon ikäiset ovat seksuaalisesti aktiivisessa ja hedelmällisessä iässä, ja heillä on usein paljon yhdyntöjä. Silloin tulee myös raskauksia, joista kaikki eivät ole toivottuja.

Tilastojen tarkempi penkaisu osoittaa, että Kauranen voi olla oikeilla jäljillä.

25–34-vuotiaiden raskaudenkeskeyttäjien joukossa on useita naisia, jotka ovat synnyttäneet vuoden tai kahden sisällä ennen aborttiaan. Myös niitä, jotka päätyvät keskeyttämään raskauden useammin kuin kerran, on kyseisessä ikäjoukossa paljon.

Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä? Vai pitäisikö mitään?

"Eihän se riitä, että seksistä puhutaan vain yläasteikäisille"

Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestö Sexpon hallituksen puheenjohtaja Tiia Forsström haluaa asetella sanansa huolellisesti.

Kyse on varsin herkästä aihepiiristä, jonka ympärillä on viime aikoinakin käyty keskustelua.

Forsström toteaa, että abortti on jokaisen oikeus eikä ole muiden asia sitä lähteä moralisoimaan.

Toisaalta hän sanoo, että raskauden ehkäisy etukäteen on kuitenkin aina se parempi ratkaisu, sillä abortti on usein rankka prosessi vähintään fyysisesti.

Siihen, miten 25–34-vuotiaiden abortteja sitten saataisiin vähennettyä, hänellä ei ole suoraa ratkaisua.

– Minä ajattelen, että yhteiskunnan pitäisi ottaa tästäkin ryhmästä koppi. Hyvä ja ei-saarnaava seksuaalikasvatus on se tärkein juttu. Sen pitäisi tavoittaa kaikki ihmiset leikki-ikäisistä aikuisiin. Eihän se riitä, että seksistä puhutaan vain yläasteikäisille.

Nuorten aikuisten ja varhaiskeski-ikään ehtineiden tavoittaminen ei kuitenkaan tunnu asiantuntijoiden mukaan olevan mikään helppo juttu.

Kouluissa tietoa voidaan jakaa kaikille kerralla, mutta myöhemmin ihmiset hajaantuvat ja elävät omillaan.

Oletuksena vaikuttaa myös olevan, että 25–34-vuotiaat osaavat ottaa vastuun itsestään ja ehkäisystään, eikä heidän elämäänsä voida enää sen suuremmin puuttua.

Positiivinen raskaustesti lähikuvassa.
Aborttia miettivät tai siihen jo päätyneet saavat hyvin erilaista apua eri puolilla maata.Pixabay

Väestöliitto suuntaisi nyt katseet ja myös tuen erityisesti niihin naisiin, jotka pomppaavat esiin aborttitilastoista: juuri synnyttäneisiin ja raskauden kerran tai useammin keskeyttäneisiin. Avoimen keskustelun käymiselle heidän kanssaan olisi asiantuntijalääkäri Miila Halosen mukaan suuri tarve.

Halonen toivoisi, että esimerkiksi vauvaa odottaville pariskunnille tarjottaisiin tehokkaammin tietoa ehkäisystä neuvoloissa ja synnytysosastoilla.

Kun terveydenhuollon palveluihin hakeudutaan puolestaan abortin takia, naisille kannattaisi hänen mukaansa tarjota nykyistä aktiivisemmin käyttöön mahdollisimman pitkäaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä.

Tällä hetkellä käytännöt näiden asioiden suhteen kuitenkin vaihtelevat eri puolilla maata, jopa yksittäisten kuntien sisällä.

Samoin vaihtelee se, millaista henkistä tukea aborttia harkitseva tai sen läpikäynyt julkisessa terveydenhuollosta saa.

Joskus keskustelulle ja asian purkamiselle on varattu hyvin aikaa. Joskus ei yhtään.

Raskauden keskeyttäminen ei ole riski naisen mielenterveydelle. Paljon isompia riskejä liittyy siihen, jos aborttia ei saa vaikka sen haluaisi.

Viveka Kauranen

Psykologi Viveka Kaurasen kokemuksen mukaan moni nainen tarvitsisi keskusteluapua juuri siinä vaiheessa, kun hän harkitsee raskautensa keskeyttämistä.

Suomessa on toiminut jo useamman vuoden ajan kolmannen sektorin Itu-projekti, jonka tavoitteena on auttaa muun muassa aborttia harkitsevia tai sen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.

Itu-työ perustuu kristilliseen arvopohjaan. Vetäjät kuitenkin sanovat, ettei uskonnollista teemaa tyrkytetä kenellekään.

Erityisen paljon projektissa on silti suunnattu tukea niille, jotka haluavat vaikeassa tilanteessa jatkaa raskauttaan.

Viveka Kauranen pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että tukea ylipäänsä on olemassa ja aborteista puhutaan. Hän kuitenkin korostaa, että jokaiselle naiselle pitää aina antaa tilaa tehdä itse omat päätöksensä.

Kauranen muistuttaa, että ei-toivottuja raskauksia on ollut kautta aikojen eri kulttuureissa. Psykologi ei usko, että kaikkia abortteja saadaan koskaan karsittua pois.

– On myös muistettava, että laajan tutkimusnäytön mukaan raskauden keskeyttäminen ei ole riski esimerkiksi naisen mielenterveydelle. Paljon isompia riskejä liittyy siihen, jos aborttia ei saa vaikka sen haluaisi.

Juttua varten on haastateltu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessoria Mika Gissleriä.

Lue myös:

Tristanin ja Saanan ensireaktio raskaudesta oli järkytys – Katso videolta, mikä nuorten äitien kokemuksia erottaa Yhdysvalloissa ja Suomessa