Väitöstutkimus: Suomalaisten miesten itsemurhariski kasvaa matalapaineella, naisilla taas korkeapaineella

Ilmastonmuutos muuttaa terveyshaittoja Suomessa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

sää
Iltarusko, ihminen puiston penkillä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaiset ovat oppineet aikojen saatossa sopeutumaan kylmyyteen, mutta helleaaltoja kestämme huonommin. Kuitenkin herkkyys äärilämpötiloille on vähentynyt.

Ilmatieteenlaitoksen tutkija Reija Ruuhelan väitöstutkimuksen mukaan kuumuus lisää enemmän suomalaisten kuolemanriskiä kuin kylmyys. Auringonvalo ja ilmanpaine puolestaan vaikuttavat itsetuhoisuuteen.

Sään ja ilmaston vaikutukset kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomessa -väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pitkiä säänvaihteluiden ja kuolinsyiden aikasarjoja. Kuolleisuutta verrattiin erityisesti lämpöolosuhteisiin.

Itsemurhien osalta tutkittiin lämpötilaa, sateisuutta ja auringonsäteilyä, joista viimeinen tekijä nousi merkittävämmäksi.

Tutkimustulosten uskotaan voivan auttaa terveydenhuoltoa varautumaan sään aiheuttamiin riskeihin.

Helleaaltoihin on syytä varautua

Ihmiset sopeutuvat ilmastonsa tyypillisiin olosuhteisiin, mutta sään ääri-ilmiöt, kuten helleaallot, voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä.

Ruuhelan väitöstyössä mallitettiin kuolleisuuden riippuvuutta lämpöolosuhteista ja arvioitiin siinä tapahtuneita muutoksia viime vuosikymmeninä.

– Kuolleisuuden lämpötilariippuvuudessa ei ole suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä. Niiden sairastavuusindeksit ja väestömäärät selittävät jossain määrin riippuvuudessa näkyviä pieniä eroja, Ruuhela sanoo.

skábma beaivváš
Vähenevä auringonsäteily altistaa etenkin miehiä itsetuhoisuuteen.Kirsti Länsman / Yle Sápmi

Sää vaikuttaa eri tavalla miehiin ja naisiin

Väitöstyössä tutkittiin myös, miten sää ja ilmasto vaikuttavat itsemurhiin Suomessa sekä itsemurhayrityksiin Helsingissä.

– Auringonvalon vähäisyys marras–maaliskuun välisenä aikana lisää itsemurhien riskiä. Tutkimuksen mukaan miehet ovat herkempiä auringonsäteilyn vaihtelulle kuin naiset, kuvaa Reija Ruuhela valon merkitystä Suomen ilmastossa.

Itsemurhayritysten riski miehillä kasvaa matalapaineen vallitessa ja naisilla taas niin käy, kun ilmanpaine kasvaa.

Tämä kävi ilmi, kun tarkasteltiin Helsingissä tehtyjä itsemurhayrityksiä. Miesten ja naisten välisten erojen taustalla voivat olla hormonaaliset syyt.

Talvet synkkenevät Etelä-Suomessa

Reija Ruuhelan mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena Etelä- ja Keski-Suomen talvet synkkenevät, kun pilvisyys ja sademäärä kasvaa eikä lumipeitekään valaise entiseen tapaan tulevina talvina.

– Mitä vähemmän valoa talvella, sitä enemmän itsemurhia. Miehillä tämä riippuvuus on suurempi kuin naisilla.

Suomessa itsemurhien piikki on keväällä, mutta pimeä talvikausi altistaa itsetuhoisuuteen. Ruuhelan mukaan ilmastonmuutos saattaakin kääntää vuodesta 1990 alkaneen itsemurhien vähenemissuunnan huonompaan suuntaan.

Talvikuukausina auringonvaloa saadaan entistä vähemmän lisääntyvän pilvisyyden ja sateisuuden sekä vähenevän lumipeitteen vuoksi.

– Pimenevien talvien vaikutus mielenterveyteen on sellainen asia, jota ei ole kovin paljon tunnistettu, Reija Ruuhela sanoo.

Maailmalla tätä ei pohdita, sillä pimenevät talvet tuntuvat enemmän pohjoisilla leveysasteilla. Sään vaikutuksista mielenterveyteen on tutkimuksia siitä, miten ihmiset ovat saaneet posttraumaattisia stressihäiriöitä jouduttuaan myrskyn tai tulvan uhriksi.

Eteläsuomalaisten kaamosoireilu saattaakin lisääntyä tulevina talvina.

Pasilan asema marraskuussa
Marraskuun harmaus enteilee joulukuun kaamosta.Markku Sandell / Yle

Sääilmiöiden vaikutuksiin alettava suhtautua vakavammin

Viime kesän hellejakso antoi viitteitä siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Lukkiutuvat sääilmiöt saattavat kestää pitkään.

Kylmyys ei Reija Ruuhelan mukaan ole niin iso riski, sillä suomalaiset ovat tottuneet elämään kylmässä ilmastossa.

– Kuumuuteen meillä ei nähtävästi ole riittävästi kykyä varautua.

Suomessa asunnoissa on esimerkiksi vähemmän jäähdytyslaitteita. Ruuhelan mielestä kuumuuden haittoihin pitäisikin alkaa suhtautua vakavammin.

Suomalaisten herkkyys helleaalloille on silti vähentynyt. Tämä näkyy pitkissä aikasarjoissa, joita Ruuhela tutki väitöstyössään.

– Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että tällainen hyvä trendi jatkuisi tulevaisuuteen, Ruuhela korostaa.

Terveydenhuollossa pitäisikin hänen mukaansa varautua siihen, että helleaallot yleistyvät ja samalla niiden terveyshaitat kasvavat.

Reija Ruuhelan väitöskirjaan voi tutusta täällä (siirryt toiseen palveluun).