Harva äänestää seurakuntavaaleissa, vaikka kannattaisi: luottamushenkilöt päättävät kirkollisverorahojesi käytöstä

Noin neljä miljoonaa suomalaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kuitenkin neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain 15,5.

seurakunnat
Äiti ja kaksi lasta istuvat seurakunnan perhekerhon lattialla
Lapsiensa Ainon ja Ellen kanssa Poltinahon perhetuvassa leikkivä Annina Alutoin on tyyväinen siihen, että kolmannes kirkollisveroista käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön.Hannu Harhama / Yle

Annina, Aino ja Elle Alutoin asettautuvat tottuneesti Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan perhetuvan leikkimatolle. Perhetuvassa käyminen kuuluu kiinteästi heidän viikkorytmiinsä.

– Nämä perhetuvat ja pikkutaaperokerhot ovat tosi oivallinen juttu. Aino leikkii ja Elle touhuilee. Minä juttelen muiden äitien kanssa ja sitten syödään vähän välipalaa. Sellaista ihan mukavaa ajanvietettä, selittää Annina Alutoin perhetuvan tapahtumia.

Ensi sunnuntain seurakuntavaaleissa valitaan kirkon luottamushenkilöt. He päättävät jatkossa juuri siitä, miten paljon rahaa käytetään esimerkiksi lasten kerhoihin ja perheiden palveluihin. Tällä hetkellä lähes kolmannes eli 29 prosenttia kirkollisveroista kuluu lapsi- ja nuorisotyöhön.

On ihan huippua, että panostetaan lapsiin ja nuoriin.

Katri Lartama

Kirkon viestinnän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan seurakuntalaiset toivovat, että lasten ja nuorten lisäksi kirkon on aiheellista käyttää verovaroja myös vanhuksille sekä muille avuntarvitsijoille.

Myös Poltinahon seurakuntatalon perhetupalaiset arvostavat satsausta lapsiin.

– On ihan huippua, että panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tässä tuetaan kuitenkin myös vanhemmuutta. Ennaltaehkäisevällä työllä eli lapsiin ja nuoriin panostamisella satsataan tulevaisuuteen, kiittelee Katri Lartama sylissään reilun vuoden ikäinen Topias Hongisto.

Vanhemmat ikäryhmät ovat edelleen innokkaimpia äänestäjiä

Kiinnostus seurakuntavaaleihin on varsin laimeaa. Lähes neljä miljoonaa suomalaista (siirryt toiseen palveluun) kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kuitenkin neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain 15,5.

Seurakuntavaaleissa äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Viime vaaleissa äänestäminen ei nuorisoa innostanut, sillä vain 10 prosenttia 16–17-vuotiaista tytöistä kävi seurakuntavaaleissa vaaliuurnilla. Samanikäisistä pojista seurakuntavaaleissa äänesti 7,8 prosenttia.

Kuvassa Hämeenlinnan kirkon etuoven yläpuolinen osa
Hämeenlinnan kirkko.Hannu Harhama / Yle

Tarkkaa tietoa seurakuntavaaleissa äänestäneiden ikäjakaumista ei ole käytettävissä, koska vain 16–17-vuotiaiden osuus tilastoidaan. Tutkija Veli-Matti Salmisen mukaan Kirkon tutkimuskeskuksen kyselytutkimukset osoittavat kuitenkin, että vanhemmat ikäryhmät ovat seurakuntavaalien innokkaimpia äänestäjiä.

Tänä vuonna 400 seurakuntaan valitaan yhteensä noin 9 000 luottamushenkilöä.

Ensimmäistä kertaa seurakuntavaaliuurnille

Kirkon viestinnän tekemän haastattelututkimuksen mukaan suurimmissa kaupunkiseurakunnissa, kuten Hämeenlinnassa, kirkko koetaan kaukaiseksi ja vieraaksi.

Hämeenlinnalaiset perhetupalaisetkin epäilevät vähäisen mielenkiinnon vaaleja kohtaan johtuvan siitä, että kirkon toimintaa ei tunneta tarpeeksi.

– Ehkä vaaleja ei pidetä tärkeänä, koska kaikki eivät käytä näitä seurakunnan palveluita. He eivät koe vaalejakaan tärkeiksi, arvelee Nooa ja Aava Kuuraan äiti Kaisa Hämäläinen.

Toivottavasti ne ihmiset, ketkä siellä sitten on päättämässä asioista, päättäisivät viisaasti.

Auni Järvinen

Moni perhetupalainen myönsi ensimmäistä kertaa aidosti harkitsevansa seurakuntavaaleissa äänestämistä.

– Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana ajatellut äänestää seurakuntavaaleissa. Siitä syystä, että ensimmäistä kertaa olen käyttänyt seurakunnan palveluita ja nämä asiat ovat tulleet ajankohtaisiksi, myöntää Annina Alutoin.

– Olen kyllä kovasti miettinyt, mutta en ole äänestänyt vielä. Saa nähdä äänestänkö, miettii Hämäläinen ääneen.

Iiris-tyttöä sylissään pitävä Auni Järvinen aikoo äänestää. Järvinen kokee, että äänestämällä hän voi vaikuttaa itselleen tärkeiden palveluiden jatkumiseen.

– Kun kerran on mahdollisuus vaikuttaa, niin täytyy käyttää se mahdollisuus hyväksi. Toivottavasti ne ihmiset, ketkä siellä sitten ovat päättämässä asioista, päättäisivät viisaasti, että tällaiset palvelut jatkuisivat, toivoo Järvinen.

Vaalit pimennossa

Nykyään kirkko markkinoi vaaleja entistä voimakkaammin myös sosiaalisessa mediassa. Kampanjapäällikkö Hanna Piira Kirkon viestinnästä kertoo, että tänä vuonna vaalien markkinoinnissa erityisenä kohderyhmänä ovat 30–55-vuotiaat, kirkosta etäällä olevat, mutta myönteisesti kirkkoon suhtautuvat kirkon jäsenet.

Hupaisa esimerkki on Facebookissa leviävä kissavideomeemi, jolla väkeä houkutellaan äänestämään. Videossa kissanpentu leikkii hellyttävästi nurmikolla. Tekstissä myönnetään, että nyt aiotaan "epätoivoisesti vedota velvollisuudentuntoosi".

Perhetupalaisten mielestä seurakuntavaalit jäävät kaikesta huolimatta pimentoon.

– Kun lehtiä lukee ja uutisia katsoo, olen vaalit huomannut, mutta eihän niistä niin paljon puhuta. Eikä niistä ole mediassakaan juttuja niin paljon kuin muista vaaleista. Voisi niistäkin vielä enemmän tiedottaa ja kirjoittaa, pohtii Kaisa Hämäläinen.

Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. marraskuuta.