Muistatko vielä, miltä kanaviillokki maistui? Kouluruokasuosikit ja inhokit kautta historian lapsiraadin testissä – kaksi kestohittiä yli muiden

Maksutonta kouluruokaa on Suomessa tarjottu 70 vuotta. Jokainen vuosikymmen näkyy nykykouluissa.

kouluruoka
Lapsia ruokailemassa Lauttasaaren koulussa vuonna 1943.
Puuro on kuulunut koulujen ruokalistoille 1950-luvulta lähtien.

Tilliliha, veriletut ja muut koululaisten inhokit ovat valtaosassa kouluista historiaa. Maksutonta kouluruokaa on Suomessa tarjottu 70 vuotta, ja vuosikymmenten aikana ruokalistaa on rukattu monta kertaa.

Jotkut ruokalajit ovat kuitenkin pysyneet. Liperissä 30 vuotta kouluruokaa laittanut Eija Leppänen nostaa kaksi kestohittiä yli muiden.

– Ohrasuurimopuuro ja lihakeitto. Niitä oli jo silloin, kun itse kävin koulua ja niitä tehdään edelleen.

Erityisesti ohrapuuro on yhä koululaisten mieleen. Leppänen arvelee suosion johtuvan siitä, että ohrapuuroa on harvoin tarjolla.

– Ohrasuurimopuuroa ei kukaan kehtaa kotona tehdä, kun sitä pitää hauduttaa niin pitkään, Leppänen sanoo.

Kasarin kanaviillokki, ysärin italianpata

Kouluissa maksutonta kouluruokaa on tänä vuonna juhlittu maistelemalla menneiden vuosikymmenten kouluruokia.

Liperissä historiallinen ruokaviikko on alussa: listalla on 1950-luvun ohrapuuron lisäksi 60-luvun nakkikastike, 70-luvun seikeitto, 80-luvun kanaviillokki, 90-luvun italianpata ja 2000-luvun hampurilaiset. Tätä päivää edustavat kasvispyörykät.

Ruoka on hyvää, eikä tämä oikeastaan voi paremmaksi enää muuttua.

Jesse Tanskanen

Ohrapuuro kuuluu koulujen ruokalistalle muutenkin, joten sen suosio ei yllätä. Kahdeksasluokkalainen Jesse Tanskanen kertoo syövänsä aina vähintään kaksi lautasellista.

– Ruoka on hyvää, eikä tämä oikeastaan voi paremmaksi enää muuttua, Tanskanen tokaisee.

Eija Leppänen ennustaa, että myös nakkikastike ja hampurilaiset maistuvat koululaisille varmasti.

– Seikeiton kanssa voi olla vähän niin ja näin. Kanaviillokki on meille suurin kysymysmerkki, Eija Leppänen miettii.

Kanaviillokin sijasta ruokalistalla on broileria niin kastikkeena kuin pyöryköinä. Kalakeitto taas tehdään Liperissä lohesta. Hampurilaisia tarjotaan satunnaisesti, yleensä koululaisten toivepäivänä.

Tarjottimella kouluruokaa: ohrapuuroa, näkkäri ja lasi vettä.
Liperin koulussa tarjoiltiin 1950-luvun hengessä ohrapuuroa marjahillolla.Jeremias Perätalo / Yle

Makkara maistuu, kasvissosekeitto ei

Jokainen vuosikymmen on jättänyt jälkensä koulujen ruokalistaan. Monet nykylasten suosikeista ovat olleet jo heidän vanhempiensa suosikkeja.

– Makkararuoat ja makaronilaatikko. Ne pysyvät kärjessä vuodesta toiseen, Eija Leppänen vahvistaa.

Ravitsemussuositusten takia makkaraa on tarjolla harvemmin kuin vielä muutamia vuosia sitten. Nyt lautasille yritetään ujuttaa entistä enemmän kasviksia.

Se harmittaa kahdeksasluokkalaista Piia Hämäläistä ja Jesse Tanskasta. Makkara maistuu molemmille, mutta kasvikset eivät niinkään.

– Kasvispyöryköistä en vaan tykkää, Hämäläinen toteaa.

Makaronivelli olisi aika kiva.

Piia Hämäläinen

Tanskanen nostaa inhokiksi kasvissosekeiton, joka on Liperissä osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi palaksi.

– Kasvisruokailijat kyllä syövät sitä, mutta kun keittoa yritetään tarjota kaikille, niin se ei millään uppoa, ruokapalvelupäällikkö Maarit Määttä kertoo.

Kasviskeitosta on tehty useita versioita, eikä vielä aiota luovuttaa. Sillä vaikka liha maistuu monelle, on suosittujen joukossa myös kasvisruokia.

– Pinaattilettuja on ollut ainakin 20 vuotta. Aiemmin sitä tarjottiin tonnikalasalaatin kanssa, nyt rinnalla on perunasalaattia. Saa nähdä, vieläkö maistuu, Eija Leppänen kertoo.

En portion köttsoppa i skolan.
Lihakeitto on toinen ruokalaji, joka on ollut koulujen ruokalistalla liki alusta asti.

Oppilaiden maku näkyy ruokalistalla

1950-luvulla ei ollut puhettakaan, että oppilaat olisivat päässeet vaikuttamaan ruokalistaan. Nyt tilanne on tyystin toinen. Koululaisten mielipiteitä kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteena on, että kaikki söisivät kouluruokaa.

Tällä hetkellä etenkin yläkoululaiset tahtovat jättää joko koko aterian tai vähintään osan siitä syömättä.

Toisinaan koululaisten toiveet yllättävät.

– Spagettia on jo, joten makaronivelli olisi aika kiva. Se on ainakin meidän perheessä ollut semmoinen perinteinen ruoka, kahdeksasluokkalainen Piia Hämäläinen sanoo.

Lue lisää:Tillilihaa, riisivelliä, kanaviillokkia – osaatko päätellä, miltä vuosikymmeneltä ovat nämä koulujen ruokalistat?