Miten käy sometileillesi ja veloillesi, jos kuolet yllättäen? Näin voit helpottaa läheistesi selviytymistä

Yksi suomalainen työikäinen ihminen menehtyy keskimäärin joka tunti. Hankalimmillaan perilliset voivat periä velkasi.

kuolema
Kaksi puuta, joiden juuret muodostavat kasvot maan alla.
Kuolema on kiinteä osa elämää. Toisinaan se pääsee kuitenkin yllättämään.Mostphotos

Moni ajattelee, ettei omaa kuolemaa tarvitse ajatella juuri nyt, vaan mielummin sitten myöhemmin. Kun elämä hymyilee, asunto on ostettu ja perhe juuri perustettu, kuolema tuntuu kaukaiselta.

Muutama ajatus kuolemalle kannattaa uhrata jo hyvän sään aikana.

Suomessa kuitenkin kuolee työikäinen ihminen keskimäärin kerran tunnissa, joka päivä, vuoden ympäri.

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) aineistosta selviää, että 18–45-vuotiaita kuolee joka päivä neljä. Kun mukaan otetaan alle 18- ja yli 65-vuotiaat, keskimäärin kuolema kohtaa jonkun kerran kymmenessä minuutissa, hieman vajaa 54 000 kertaa vuodessa.

Monelle työikäiselle kuolema tai sairauden aiheuttama kyvyttömyys hoitaa asioitaan tulee yllätyksenä. Mitä voi tehdä, että omaisilla olisi mahdollisimman helppo hoitaa asioita eteenpäin?

Hoitotahto

Miten sinua hoidetaan, jos joudut vakavaan onnettomuuteen tai sairaus vie sinut niin heikkoon tilaan, ettet pysty itse kertomaan, millaista hoitoa haluat?

Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista.

Hoitotahdon voi tehdä suullisesti, mutta parasta on tehdä se kirjallisesti ja hankkia sitä varten todistajat. Hoitotahdon voi myös merkitä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään sähköiseen tietojärjestelmään, Omakantaan (siirryt toiseen palveluun) ja mukanaan voi kantaa esimerkiksi Muistiliiton hoitotahtokorttia (siirryt toiseen palveluun).

Edunvalvontavaltuutus

Entä jos käy niin, että joudut onnettomuuden tai vaikkapa mielen tai muistin sairauden takia kuukausiksi tilaan, jossa et pysty hoitamaan asioitasi? Silloin etukäteen tehty edunvalvontavaltuutus auttaa.

Edunvalvontavaltuutus on juuri niin vahva asiakirja, millaiseksi se tehdään. Siihen voi määritellä ehtoja omaan hoitoon liittyvistä toiveista ja siitä, kuka saa tietoja viranomaisilta hoitoon liittyvistä asioista.

Siinä voi olla myös ehtoja, miten omaisuutta on käytettävä ja kenellä on oikeus saada siitä tietoa.

Valtuutukseen on määriteltävä erikseen esimerkiksi kiinteistöjen myyntiin ja omaisuuden lahjoittamiseen liittyvistä ehdoista.

Eturistiriitojen takia, esimerkiksi juuri kiinteistöjen myynnin tai lahjoitusten tekemisen mahdollistamiseksi, valtuutukseen on nimettävä myös varavaltuutettu, joka on oltava perheen ulkopuolinen henkilö.

Edunvalvontavaltuutus päättyy aina sillä hetkellä, kun valtuuttaja kuolee. Valtuutuksen tekemiseen on syytä käyttää asiantuntija-apua, esimerkiksi juristia tai julkista oikeusavustajaa (siirryt toiseen palveluun).

Sometilit, pelitilit, salasanapankki

Useimmilla on verkossa käyttäjätilien ja salasanojen takana vähintään digitaalista omaisuutta, joskus myös selvää rahaa, esimerkiksi pelitileillä.

Eri palvelujen käytännöt vaihtelevat, kuinka kuolleen ihmisen tiliä voi käyttää kuoleman jälkeen. Tileillä on usein valokuvia, videoita ja asiakirjoja, joilla on suuri muistoarvo omaisille.

Hautakiviä, joissa neuvoja digijäämistön hoitoon, grafiikka.
Digitaalinen jäämistö voi hävitä kokonaan, jos kukaan ei pääse tilillesi.Shutterstock/laschi/Kuvankäsittely Yle

Digitaalisen jäämistön salasanoineen ja toimintaohjeineen voi testamentata, kuten tässä Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) (maksumuurin takana) jutussa neuvotaan. Esimerkiksi Facebookissa voit nimetä tilillesi perintöyhdyshenkilön (siirryt toiseen palveluun) (Facebook), joka voi muun muassa päivittää profiili- ja kansikuvasi tai pyytää tilisi poistamista.

Veikkaus saa tiedon asiakkaansa kuolemasta Väestörekisterikeskukselta. Pelitilillä olevat varat ja mahdolliset avoimien pelien voitot ohjautuvat automaattisesti asiakkaan ilmoittamalle pankkitilille ja pelitili suljetaan.

Käyttämällä salasanojen hallintaohjelmaa riittää, että tietää yhden salasanan, jotta pääsee käsiksi kaikkiin palveluun liitettyihin käyttäjätileihin. Tällöin yhden salasanan testamenttaamalla omaiset pääsevät käsiksi palveluihin.

Testamentti

Omaisuutesi jaetaan lain määräämällä tavalla, jos et ole tehnyt testamenttia. Perimysjärjestyksestä löytyy tietoa esimerkiksi Oikeusministeriön (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.

Testamentti on tehtävä määrämuotoisesti (siirryt toiseen palveluun) (Suomi.fi). Siihen tarvitaan kaksi esteetöntä todistajaa, jotka ovat läsnä silloin allekirjoituksen hetkellä.

Esteetön tarkoittaa käytännössä sitä, että puoliso, lähisukulaiset, testamentin saaja tai hänen lähisukulaisensa eivät voi toimia todistajina. Todistajien on oltava myös tietoisia, että kyseessä on testamentti, mutta sen sisältöä ei tarvitse esitellä.

Testamentissa voidaan määrätä muistakin asioista kuin omaisuudenjaosta, esimerkiksi haudan hoidosta.

Testamentti pitää kirjata perukirjaan ja antaa tiedoksi perillisille.

Rintaperillisillä on joka tapauksessa oikeus lakiosaan omaisuudestasi, huolimatta siitä, mitä testamentissa määrätään. Lakiosaa vaaditaan kirjallisesti.

Tästä jutusta voit lukea, miten kuoleman jälkeen voi saada sopuisankin kuolinpesän asiat pahasti solmuun.

Velat voi tyriä perillisille

Tavallisesti Suomessa ei peritä velkaa (siirryt toiseen palveluun) (Takuusäätiö), vaan vainajan velat maksetaan ensin pesästä. Velkojen ylittäessä varat, jää loppuosa velkojan vahingoksi. Eli velkoja ei saa lainaamaansa rahaa takaisin.

Jos kuolinpesän varoja otetaan perillisten käyttöön ennen perukirjan valmistumista ja pesään jääkin velkaa, syntyy velkavastuu.

Velat voivat kuitenkin periytyä, mikäli kuolet ulkomailla, esimerkiksi Saksassa.

Euroopan Unionin kolme vuotta sitten voimaan tullut perintöoikeusasetus nimittäin määrää, että kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään sen maan lainsäädännön mukaan (siirryt toiseen palveluun), jossa viimeinen kotipaikka oli. (Asianajotoimisto Roihu)

Tältä kuitenkin voi välttyä, mikäli testamentissa on ilmaissut tahtonaan, että jäämistöön sovelletaan Suomen lakia.

Lesken toimeentulo, henkivakuutus

Lesken kohtalo voi olla karu, jos kuoleman jälkeen tulot eivät riitä maksamaan esimerkiksi asuntolainaa. Pankeilla on erilaisia lainaturvavakuutuksia, joiden tarkoitus on turvata taloutta yllättävissä tilanteissa.

Jos olet töissä, sinulla on todennäköisesti työnantajan kustantama ryhmähenkivakuutus. Sen korvaussummat eivät kuitenkaan päätä huimaa, eikä leski maksa niillä isoa asuntolainaa pois. Suurimmillaan korvaus (siirryt toiseen palveluun) on 16 550 euroa, lisäksi lapsikorotus on noin 7 500 euroa.

Henkivakuutuksen voi myös hankkia vapailta markkinoilta. Yleensä vakuutuksen hinta on sitä alhaisempi, mitä nuoremmasta vakuutetusta on kyse.

Leskeneläkettä ei yleensä saa, jos pari on nuori ja lapseton.

Oman näköiset hautajaiset

Jos haluat määritellä, miten ja millaisin menoin sinut haudataan tai tuhkataan, kannattaa se ilmaista selkeästi – mieluummin kirjallisena.

Helposti käy niin, että hautajaisjärjestelyt menevät helpoimman mukaan. Toisaalta kuolemalla ja hautajaisilla on erilaisia merkityksiä ihmisille – joskus ristiriitaisiakin.

Lilja ruumisarkun päällä
Kuolemaan liittyvät käytännöt muuttuvat ajan saatossa.Yle / Anne Hämäläinen

Tiedeykkönen -ohjelmassa kuolemantutkija, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari kertoo, että vaikka suomalaisista alle 70 prosenttia kuuluu kirkkoon, hautajaisista yhdeksän kymmenestä pidetään kirkollisen tradition mukaisesti.

Kuolemantutkijat, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari ja saattohoidosta väitöskirjaa tekevä Maija Butters keskustelevat toimittaja Ville Talolan kanssa Tiedeykkönen-ohjelmassa kuolemasta ja muun muassa kuoleman muuttuvista rituaaleista.

Lue lisää:

Muistotilaisuudet nykyään yhä vaatimattomampia – paikaksi käy huoltoasemakin

Näkökulma: Haluan hautajaiset, joista minut tunnistaa