Viisi kysymystä Ruotsin hallitustilanteesta - Miksi porvaripuolueet äänestävät porvarihallitusta vastaan?

Kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin pääministeriehdokkuus kaatuu todennäköisesti parlamentin enemmistön äänestäessä sitä vastaan.

Ruotsin politiikka
Ulf Kristersson puhumassa medialle Ruotsin valtiopäivätalolla Tukholmassa 12. marraskuuta.
Kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin esittämä kahden puolueen hallituspohja kaatunee tänään Ruotsin parlamentin äänestyksessä.AOP

Ruotsin parlamentti äänestää keskiviikkoaamuna hyväksyykö se kokoomusjohtaja Ulf Kristerssonin esittämää kahden puolueen, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien, hallitusta. Etukäteen on ollut tiedossa, että parlamentti todennäköisesti kaataa Kristerssonin hallituspohjan.

Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien hallituksen puolesta ovat ilmoittaneet äänestävänsä kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit. Niillä on yhteensä 154 paikkaa.

Vastaan ovat aikoneet äänestää puna-vihreä blokki eli sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja ympäristöpuolue. Lisäksi porvariblokista keskustapuolue ja liberaalit aikovat äänestää ei.

Vastaan äänestävillä on yhteensä 194 paikkaa. Kristerssonin esittämän hallituksen kaatamiseen riittää 175 ei-ääntä.

1. Miksi osa porvaripuoleista äänestää kahden puolueen porvarihallitusta vastaan?

Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on ollut myös keskustan ja liberaalien pääministeriehdokas. Siitä huolimatta keskiryhmät aikovat äänestää Kristerssonin esittämää hallitusta vastaan, koska niiden mielestä se joutuu tukeutumaan oikeistopopulistisiin ruotsidemokraatteihin.

Keskustapuolue ja liberaalit eivät halua antaa vaikutusvaltaa rasistisina ja kansallismielisinä pitämilleen ruotsidemokraateille. Kristersson on kiistänyt olleensa missään yhteydessä tai antaneensa mitään lupauksia ruotsidemokraateille.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi Ruotsin televisiolle saaneensa saamistaan signaaleista hyvän syyn olettaa, että hänen puolueensa saisi vaikutusvaltaa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien hallituksen myötä.

2. Onko porvareiden niin sanottu allianssi eli porvaripuolueiden liittymä nyt hajonnut?

Puolueiden suhteiden arvioidaan olevan erittäin kireät tällä hetkellä. Porvaripuolueet ilmoittivat vaalikampanjan aikana tavoittelevansa neljän puolueen porvarihallitusta, jonka pääministeri olisi Ulf Kristersson. Erimielisyydet suhtautumisesta ruotsidemokraatteihin olivat näkyvillä jo vaalien edellä.

Puoluejohtajien ja rivijäsenten tunteet ovat käyneet kuumina twitterissä ja facebookissa. Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on purkanut facebook-kirjoituksessa pettymystään keskustan puheenjohtajan Annie Lööfin ratkaisuun äänestää vastaan eikä esimerkiksi tyhjää.

Porvarileirin suurimman puolueen puheenjohtajalle Kristerssonille keskustan ja liberaalien irtautuminen on jonkinlainen arvovaltatappio, jonka nieleminen voi olla vaikeaa.

3. Jos Kristerssonin esittämä hallituspohja hylätään, mitä tapahtuu seuraavaksi?

Puhemies Andreas Norlénin odotetaan nimittävän uuden hallituksenmuodostajan jo tällä viikolla. Hän voi halutessaan kuunnella jälleen puoluejohtajia joko yksittäin tai erikseen.

Hallituksenmuodostajaksi voidaan nimittää sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven tai keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf. Molemmat ovat toivoneet, että Ruotsiin syntyisi blokkirajat ylittävä hallitus.

Annie Lööf on halunnut ryhtyä tunnustelemaan hallitusta, mutta on toistaiseksi torjunut oman pääministeriehdokkuutensa. Sitä pidetään kuitenkin yhtenä mahdollisuutena, jos Ruotsin poliittinen umpikuja ei avaudu.

Aiempi pääministeri Stefan Löfven haluaisi muodostaa hallituksen, jossa olisivat mukana porvarileiristä keskusta ja liberaalit.

4. Miksi Ruotsissa oikeiston ja vasemmiston hallitusyhteistyö on hankalaa toisin kuin esimerkiksi Suomessa?

Ruotsissa on pitkäaikainen perinne puna-vihreän ja porvarileirin valtataistelusta. Suurta koalitiota eli sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen yhteishallitusta pidetään kriisiaikojen vaihtoehtona.

Suuret puolueet, sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat tarvinneet keskinäistä vastakkainasettelua vaaleissa. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa suuret puolueet miettivät myös oppositiota. Suuri koalitio ei olisi kummankaan kannalta hyvä, jos se johtaisi siihen, että ruotsidemokraatit tai vasemmistoliitto vahvistuisivat oppositiossa.

5. Voiko Ruotsi ajautua uusiin vaaleihin?

Uusiin vaaleihin joudutaan, jos parlamentissa äänestetään nurin neljä esitettyä hallituspohjaa. Vaalit on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa viimeisestä äänestyksestä. Jos Kristerssonin esittämä hallitus kaatuu keskiviikkona parlamentissa, jäljellä on kolme äänestystä.

Monet mediat ovat teettäneet mielipidemittauksia, joiden mukaan uusien vaalien lopputulos ei juurikaan muuttaisi nykyisen eduskunnan kokoonpanoa. Vain ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on ollut halukas käymään uudet vaalit.

Vaaliviranomaisten laskelmien mukaan uudet vaalit maksaisivat noin 40 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Analyysi: Ruotsin porvariyhteistyö joutuu testiin – kokoomusjohtajan pääministeriyttä ovat ilmeisesti kaatamassa myös omat liittolaiset

Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja yrittää uudestaan hallituksen kokoamista