Liuta liigapelaajia, huippu-uimari ja SM-tason taitoluistelija – Näin pienestä asuinalueesta kehkeytyi huippu-urheilun hautomo

Lähes kymmenen eri lajien liigatason pelaajaa, kansainvälisen tason huippu-uimari ja taitoluistelun SM-mitalisti ovat lähtöisin pieneltä, muutaman tuhannen asukkaan alueelta Mikkelissä.

asuinalueet
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen ja Jukureiden maalivahti Eetu Randelin Orijärvelle tyypillisen kujan päässä.
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen ja Jukureiden maalivahti Eetu Randelin Orijärvelle tyypillisen kujan päässä.Petri Vironen / Yle

Yle uutisoi tiistaina Mikkelin Rantakylän ihmeestä. Noin 5 000 asukkaan alueelta on ponnahtanut jääkiekon SM-liigaan syksyn aikana kolme liigapelajaa, neljä nuorten maajoukkuepelaajaa ja omien ikäluokkiensa ykköset hiihdossa ja yleisurheilussa.

Liigajäillä pelanneet rantakyläläiset ovat Mikko Kokkonen ja Eetu Randelin Jukureissa sekä Leevi Aaltonen KalPassa. Heidän lisäkseen oman ikäluokkansa maajoukkueryhmään kuuluu KalPaa nykyisin edustava Veikka Hahl. Jasmin ja Jessica Kähärä ovat hallineet omia juniorisarjojaan yleisurheilussa ja hiihdossa.

Heidän lisäkseen Rantakylästä on ponnistanut urheilun parrasvaloihin taitoluistelija Lauri Lankila ja Suomen eturivin uimareihin kuuluva Iida Hulkko.

Salibandyssa A-nuorten SM-liigaa Jyväskylässä pelaavat Saukkosen sisarukset Miikka ja Meeri. Joensuun Katajan A-pojissa korisukkaa heiluttaa Rantakylän Roy Juuti.

Kaikki ovat Rantakylän kasvatteja ja suurin osa heistä on viettänyt lapsuutensa Orijärven puutaloalueella. 2000-luvun alussa rakennettu alue käsittää 150 omakotitaloa. Asukkaita puutaloalueella on vajaat 500.

Orijärven asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen on seurannut alueen nuorten esiinmarssia suomalaiselle urheiluhuipulle ihan vierestä ja osallistumalla itsekin muiden alueen vanhempien tavoin lukemattomiin höntsäpeleihin.

Saukkosen mielestä urheilumenestyksen taustalla on asuinalueen rakenne, joka on lasten kannalta ihanteellinen. Talot alueella ovat keskimääräistä isompia ja lapsia on alueella paljon.

– Käytännössä kaikki asuinkadut ovat umpikujia, joiden päässä on kääntöpaikka. Niihin on syntynyt pihapelipaikkoja, joissa lapset ovat voineet höntsäillä turvallisesti ilman pelkoa liikenteestä. Jos auto on tullut, maali on siirretty pois tieltä ja nostettu auton mentyä takaisin paikoilleen.

Yhteisöllisyys mukana alueen suunnittelussa

Orijärven asuinalue oli 1990-luvun lopun valtakunnallista Moderni puutalokaupunki -hanketta, jossa haluttiin malleja viihtyisään ja ympäristön näkökannalta korkealaatuiseen rakentamiseen. Ainakin Mikkelin mittakaavassa Orijärvessä muodostui omaperäinen alue, jollaista ei ainakaan lähiseudulla ole.

Kaupunkiin myöhemmin liittynyt Mikkelin maalaiskunta hankki vanhan ja uuden viitostien välistä maa-alueen 1990-luvulla. Asuinalueesta haluttiin tehdä uudenlainen ja erilainen perinteisiin laatikkolähiöihin verrattuna.

– Meillä oli kaavoituksessa töissä fanaattisia puurakentamisen puolestapuhujia, jotka saivat puhuttua meidät muut ympäri. Alueen lähtökohtana on perinteisen maalaiskylän yhteisöllisyys. Haluttiin tehdä alue, jossa asukkaiden vuorovaikutus syntyy luonnostaan, Mikkelin maalaiskunnan silloinen kunnanjohtaja Juhani Alanen muistelee.

– Kaikki kulkureitit suunniteltiin niin, että asukkaat joutuvat kohtaamaan toisensa arkipäivässään. Asukkaat olivat mukana vaikuttamassa tulevaan asuinympäristöönsä.

Käytännössä kaavoittajan ja asukkaiden yhteinen kädenjälki näkyy lukemattomina umpikujina. Valtaosa Orijärven 150 omakotitalosta sijaitsee umpikujan varressa. Jokaisen kujan päässä on autojen kääntöpaikka, johon on syntynyt luontainen liikuntapaikka lasten höntsäpeleihin. Myös jätepisteet on sijoiteltu yhteisiksi.

– Hieman me pelkäsimme, että syntyy turhia pussinperiä, mutta pelko oli turha, Mikkelin apulaiskaupunginjohtajana kuntaliitoksen jälkeen toiminut Alanen hehkuttaa.

– Tämä nuorten menestys, josta Yle nyt uutisoi, lämmittää aivan valtavasti. Ei voisi uskoa, miten paljon.

Atso Karhi toimi luokanopettajana vuonna 2001 syntyneille 3-6-luokilla.
Atso Karhi toimi luokanopettajana vuonna 2001 syntyneille 3-6-luokilla.Petri Vironen / Yle

Koulu ja lähiliikuntapaikat hyvässä iskussa

Myös Orijärven asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen pitää Orijärven hanketta onnistuneena, vaikka "aivan kaikki asukkaille tehtyjä lupauksia ei pystytty lunastamaan".

– Edesmenneen kaupunginarkkitehdin haave oli yhteisöllinen asuinalue ja se mielestäni toteutui. Sanoisin, että eräänlainen mahdollistaminen on poikinut tällaisen urheilullisen menestyksen. Nuoret ovat saaneet harrastaa ja höntsäillä pihoilla ja kujilla ilman, että kukaan sitä on ollut kieltämässä, Orijärven asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Saukkonen sanoo.

Rantakylässä itsekin asuva Juhani Alanen alleviivaa myös Rantakylän lähiliikuntapaikkojen ja yhtenäiskoulun roolia huikea menestystarinan taustalla.

– Rantakylä ollut aina maakunnan ykköskoulun maineessa. Opettajat ovat aina olleet innostuneita ja maan kärkikouluja esimerkiksi kirjattomassa opetuksessa ja digiopetuksessa.

Atso Karhi toimii Rantakylän yhtenäiskoulun luokanopettajana. Syksyllä 2010 Karhi sai 3. luokalleen parikymmentä lasta, joista kasvoi yläkouluun mennessä nuoria, joista monen urheiluharrastus jatkuu edelleen. Suurimmat nimet tuolta luokalta ovat liigapelaajat Mikko Kokkonen ja Leevi Aaltonen sekä yleisurheilija, nuorten olympialaisissa hiljattain pronssia lokakuussa hypännyt Jessica Kähärä.

– Kyllä tuo luokka jäi hyvin mieleen. Ehkä vielä kolmannella luokalla poikkeuslahjakkuudet eivät vielä niin erottuneet, mutta pikkuhiljaa se tuli esiin. Voitimme eri lajeissa mestaruuksia ja harrastimme liikuntaa monipuolisesti, Karhi muistelee.

– Nyt tässä odotellaan kutsua NHL-otteluihin ja Timantti-liigan osakilpailuihin. Eikös se niin mene, Karhi virnistää.

Pienen Rantakylän ihme: 5000 asukkaan taajamasta ponnahti kertarysäyksellä kuusi nuorta urheilijaa Suomen huipulle