Oranssin valon valta väistyy taajamista – kaupunkien kadut muuttuvat kirkkaammiksi ledi kerrallaan

Oranssia valoa hehkuva suurpainenatriumlamppu on edelleen yleisin valonlähde kaupunkien ja kuntien keskustoissa. Sen korvaavan ledin etuina ovat muun muassa energiatehokkuus, käyttöikä ja erilaiset säätömahdollisuudet.

katuvalaistus
Katuvaloja
Suurpainenatriumlamput valaisevat oranssilla värillä.Petra Ristola / Yle

– Mielestäni se on tosi pimeä. Jännää, että valo on niin paljon pimeämpi, kun se on tuollainen, sanoo turkulainen Tiina Häkkilä oranssista ulkovalaistuksesta.

Vaikka taajamien keskustat ovat hyvin valaistuja, tuntuu, että marraskuun pimeys ja tumma asfaltti syövät valon tehoa liikaa. Ledit lisääntyvät katuvalaistuksessa kiihtyvällä tahdilla, mutta oranssia valoa heijastava suurpainenatriumlamppu on vielä yleisin katuvalo.

Lisää valaistusta toivoo myös koiraansa ulkoiluttava Pia Herrala.

– Tuntuu, että nämä uudet katuvalot ovat parempia. Ovatko ne sitten ledejä?

Led-lampulla varustettu katuvalo.
Led-lampulla varustettu katuvalo.Petra Ristola / Yle

Kaupunkien katuvaloja muutetaan ledeiksi, kun vanhoja valaisimia vaihdetaan tai uutta valaistusta rakennetaan. Tampereella ja Turussa joka neljäs, ja Helsingissä melkein joka viides valopiste on jo ledi.

Taajamia hallitsee vielä oranssi valo

Kuluu vielä vuosia, ennen kuin kaikki katuvalot on vaihdettu ledeiksi. Oranssia valoa heijastavia suurpainenatriumlamppuja on Helsingissä, Tampereella ja Turussa noin 60–65 prosenttia valaistuksesta.

Asiakkaiden kautta tulleiden ilmoitusten ansiosta vialliset lamput korjataan nopealla aikataululla.

Olli Markkanen

Ulkovalaistuksessa käytettyjä elohopeahöyrylamppuja alettiin vaihtaa suurpainenatriumlampuiksi, kun EU päätti kieltää elohopeahöyrylamppujen myynnin. Vuoden 2015 jälkeen markkinoille ei ole saanut tuoda elohopealamppuja.

– Se on ollut erinomainen valaisin korvaamaan elohopeahöyryvalaisimia. Sen sähköntarve on noin puolet siitä, mitä elohopeahöyrylamppu tarvitsee, sanoo kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää Turun kaupungista.

Kaupunki iltahämärässä
Vallitseva valo taajamissa on suurpainenatriumlamppujen antama oranssi valo.Petra Ristola / Yle

Vaikka suurpainenatriumlampun värintoisto ei ole samaa luokkaa kuin ledin tai aikaisemmin käytössä olleen elohopeahöyrylampun, kielteistä palautetta oranssista valosta ei kaupunkeihin ole juurikaan tullut. Asiakaspalaute sinänsä on tärkeä asia, sillä sitä kautta saadaan selville vikakohteet.

– Asiakkaiden kautta tulleiden ilmoitusten ansiosta vialliset lamput korjataan nopealla aikataululla, sanoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungista.

Ledit ovat vähentäneet energiankulutusta

Suurimmissa kaupungeissa valokohteita riittää. Helsingissä valopisteitä on noin 89 000, Tampereella 42 000 ja Turussa noin 30 000.

Kaupungeilla kuluu miljoonia euroja vuosittain valaistuksen uusimiseen ja kunnossapitoon. Esimerkiksi Turussa puhutaan parista miljoonasta ja Tampereella reilusta kolmesta ja puolesta miljoonasta.

Valonlähteen vaihto lediksi kannattaa, sillä se on energiatehokas. Esimerkiksi Tampereella on syntynyt säästöä, kun elohopeahöyry- tai suurpainenatriumlamput on vaihdettu ledeihin.

Ledvalojen valaisema katu
Ledvalot antavat kadulle valkoista valoa.Petra Ristola / Yle

– Karkeasti sanottuna energiakustannuksissa on tullut noin 100 000 euroa säästöä vuosittain. Tässä vaiheessa säästöjä syntyy, kun valopisteitä vaihdetaan ledeihin, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

Hän muistuttaa, että todellisuudessa Tampereen kaupunki kasvaa koko ajan ja valopisteet lisääntyvät, kun uusia asuinalueita rakennetaan lisää. Jossain vaiheessa säästöt eivät enää ole tätä luokkaa.

Säätömahdollisuuksia ja pidempi käyttöikä

Ledin hyviä puolia ovat myös valoteho, käyttöikä ja erilaiset säätömahdollisuudet. Ledejä voi himmentää ja säätää.

Valaisinta on turha käyttää täydellä teholla, jos liikkujia eli valon tarvitsijoita on vähän.

Jussi Kulomäki

Helsingissä, Tampereella ja Turussa on käytössä valaistusvoimakkuuden säätäminen, jonka ansiosta energiaa säästyy vielä enemmän. Valaisimet säätyvät vuorokauden eri aikoina ja arvioidun käyttäjämäärän mukaan.

– Valaisinta on turha käyttää täydellä teholla, jos liikkujia eli valon tarvitsijoita on vähän, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

Uuden aikakauden älyvalaistuksen suunnittelu on jo käynnissä. Valaistus tulee olemaan osa laajempaa IoT-alustaa eli esineiden internetiä, jossa laitteita etäohjataan.

– Tässä yksinkertaisena esimerkkinä voisi olla esimerkiksi ulkokenttäkohde, jossa perheelle tarjotaan mahdollisuus katsoa kotona mobiililaitteelta mikä on kentän auraus- ja jäätilanne. Tieto voidaan tulevaisuudessa siirtää valaistusverkon avulla, sanoo Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki.

– Valaistus ja muu kaupunkitekniikka ovat kehittyvät nyt nopeasti, sanoo yksikön päällikkö Olli Markkanen Helsingin kaupungista.

Lue lisää:

Pimeys pelottaa aikuistakin, mutta valaistu puu voi rauhoittaa mielen – tulevaisuudessa led-valot mahdollistavat katuvalojen personoimisen

Älykäs valaistus pienensi hiihtoladun sähkölaskua hurjasti: "Sama tekniikka voidaan siirtää kaduille"