Yhä harvempi valitsee käsityön koulussa, vaikka oppiaine tarjoaa juuri niitä taitoja, joita työelämässä tarvittaisiin

Opetusryhmiä jää kokonaan perustamatta oppilaiden vähyyden takia. Käsityö on kuitenkin monipuolinen oppiaine.

Koulutus ja kasvatus
Yhdeksännen luokan tytöt neulomassa sukkia.
Yhdeksännen luokan tytöt neulomassa sukkia Kaarilan koulun käsityötunnilla.Anne Savin / Yle

Tamperelaisessa Kaarilan koulussa on alkamassa yhdeksäsluokkalaisten käsityötunti. Opettaja Tiina Tiitinen on levittänyt pöydälle villalankakeriä, joista oppilaat saavat tilaamansa värit. Uusi jakso aloitetaan villasukkien ja lapasten neulomisella.

Vaikka työ kuulostaakin niin tavalliselta, nykyään käsityö nähdään entistä kirkkaammin monen muun taidon peruskivenä.

– Käsityöhän opettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Motoristen taitojen lisäksi myös ajattelun taidot kehittyvät erittäin paljon. Ne ovat taitoja, jotka siirtyvät hyvin elämään: toimeen tarttuminen, oman työn suunnitteleminen, ideointipuolessa kuka tätä tuotetta käyttää, miten sitä käytetään. Käsityössä on tosi paljon sisältöjä tällä hetkellä, Tiina Tiitinen sanoo.

Käsityönopettaja Mika Leppiniemi opastaa tyttöjä teknisen työn suunnittelussa Kaarilan koululla.
Käsityönopettaja Mika Leppiniemi opastaa tyttöjä teknisen työn suunnittelussa Kaarilan koululla.Anne Savin / Yle

Oppiaineen tavoitteisiin kuuluu kehittää muun muassa ongelmanratkaisua, innovointia ja kykyä yhdistää opittuja taitoja. Moni asia kuulostaa työelämän vaatimuksilta.

– Taidot ovat tärkeitä sen takia, että maailma muuttuu. Meidän lapsemme ovat todennäköisesti isojen ongelmien edessä joskus. Heidän on hyvä oppia siihen, että kun vastaan tulee ongelma, siihen yritetään löytää ratkaisu. Ja toimitaan sen sijaan, että odottaa jonkun muun tarttuvan tehtävään, Tiitinen kuvaa.

– Monessa ammatissa ja työelämässä tarvitaan sitä, että peukalon lisäksi myös muut sormet toimivat.

Opetuksen mahdollisuus kaventunut

Käsitöiden opetus on muuttunut viime vuosina. Kaikille oppilaille on haluttu taata tasapuolinen opetus yhdistämällä tekniset työt ja tekstiilityöt yhden oppiaineen alle. Kaikki oppilaat osallistuvat nykyään niin sanottuihin koviin ja pehmeisiin käsitöihin.

Muutos on herättänyt arvostelua, mutta perinteisiin nojaava kritiikki alkaa olla jo lientymässä.

– Ajatellaankohan tulevaisuudessa sukupuolijakoa enää ollenkaan, pohtii Teknisten aineiden opettajien järjestön puheenjohtaja Jussi Karjalainen.

Lempäälän koulun apulaisrehtori Jussi Karjalainen teknisten töiden luokassa.
Lempäälän koulun apulaisrehtori Jussi Karjalainen on myös Teknisten aineiden yhdistyksen puheenjohtaja Tampereella.Jussi Karjalainen

Käsitöiden opetuksen painopiste on myös siirtynyt viime vuosina alemmille luokille. Yläasteella pakollisia käsityötunteja valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on seitsemännellä luokalla kaksi viikkotuntia aiemman kolmen tunnin sijaan.

– Käytännössä tuntimäärän vähentäminen on johtanut opetuksen yksinkertaistamiseen, koska vaikeampien töiden läpiviemiseen ei ole enää aikaa, Karjalainen harmittelee.

Myös valinnaisten aineiden määrän putoaminen kahdeksannella luokalla kolmesta kahteen on pudottanut käsityön suosiota.

– Käsityöt oli hyvin usein oppilaalle kolmas valinnainen, joka haluttiin valita. Tuntijaosta johtuen oppilaat puuttuvat luokist.

Tuntijako karsii opetusryhmiä

Valinnaisten väheneminen näkyy myös Kaarilassa, sillä käsityön valinneita kahdeksasluokkalaisia oli niin vähän, ettei opetusryhmää perustettu ollenkaan.

Käsityönopettaja Tiina Tiitinen on huolissaan opetuksesta ja ehkä hiukan tuohtunutkin tilanteesta.

– Meidän tuntikehys laahaa jonkin vanhan käsityön ajatuksissa. Siellä ei tunnettu käsityötaidon merkitystä, kun tehtiin opetussuunnitelmaa. Ajateltiin ehkä vaan pelkkiä kädentaitoja – ei ymmärretty oppiaineen syvyyttä ja laajuutta. Toivottavasti seuraavaan tuntijakoon, jonka valmistelu alkaa aika pian, nämä asiat saataisiin noille silinterimiehillekin selväksi, sanoo Tiitinen.

Ella Koivuranta sahaa käsityöluokassa.
Ella Koivuranta sahaa käsityöluokassa.Anne Savin / Yle

Yhdeksäsluokkalaisia Kaarilan koulussa käsityöluokkiin riittää vielä, sillä he ovat valinneet aikanaan painotukseksi käsityöt. Käsityötaitojen kartuttaminen tasapuolisemmin kuin ennen on monen mielestä hyvä asia.

– Minä olen aina pitänyt pehmeistä käsitöistä, kun siinä voi rauhoittua. En pidä koneiden kovasta äänestä, sanoo tällä kertaa lapasten neulomiseen keskittyvä Max Sutinen ja kertoo tehneensä pehmeitä käsitöitä ennenkin.

Selma Fält puolestaan kertoo pitävänsä enemmän puutöistä.

– Pidän puutöistä tosi paljon varsinkin kun nyt yläasteella saa tehdä kaikilla niillä koneilla, eikä vaan pelkästään jollain hiomapaperilla. Suunnittelen, että tekisin laserleikkurilla maailmankartan ja siihen tiettyjä kaupunkeja led-valoilla, Selma Fält kertoo alkavan jakson työsuunnitelmista.

Konkretiaa ja perinteitä

Käsityön opetuksella on monta tehtävää peruskoulussa. Kädentaitojen kartuttamisen lisäksi se vaatii myös suunnittelua ja toteutusta, mikä auttaa ymmärtämään erilaisia prosesseja. Samalla se antaa mahdollisuuden käyttää luovuutta ja toteuttaa itse suunnittelemiaan tuotteita.

Käsityönopettaja Tiina Tiitinen ottaa esimerkiksi alakoulun oppilaan.

– Kun oppilas aikoo leikkiä jollain ja tekee siihen leikkiin vaikka pehmokoiralle remmin, niin silloin oppilas siirtää ajattelua käsityöhön ja saa toteuttaa suunnitelmaansa ihan konkreettisesti. Asioita ja esineitä voi tunnustella livenä 3D:nä, kääntää, taivuttaa, kiinnittää ja siirtää niitä muodosta toiseen. Sitä ei voi millään tietokonejutulla kokea samalla lailla, Tiitinen selittää käsityön kokonaisuuden merkitystä.

Käsityönopettaja Tiina Tiitinen opastaa Max Sutista villasukan neulomisessa.
Käsityönopettaja Tiina Tiitinen opastaa Max Sutista villasukan neulomisessa.Anne Savin / Yle

Mutta palataan vielä niihin villasukkiin, sillä myös perinteiden siirtäminen on yhä osa käsityön opetuksen tehtävää.

– Tällaisia esiäitien kehittämiä pitkiä taitoja pitää tietysti siirtää eteenpäin niin paljon kuin vaan ehditään, mutta niihin ei saa takertua. Perinne tulee siinä mukana ja ilman muuta se kuuluu säilyttää, mutta se muuntautuu toivottavasti ajan henkeen sopivaksi, sanoo Tiitinen ja rientää opastamaan nurjan silmukan koukeroissa.

Lue myös:

Mitä käsityötunnilla kannattaa opetella? Listasimme viisi taitoa, joista on iloa läpi koko elämän

Koululaisten keppihevosilla on yltäkylläiset oltavat – näin syntyvät hepojen herkkuruuat

Käsityökisassa selvisi: Keppihevoset syövät suolakiveä ja reikäleipää