Lähes 300 000 lypsylehmän sorkkia hoitaa vain 80 ammattilaista – pahimmillaan kipeä jalka johtaa lehmän lopettamiseen

Suomessa on huutava pula sorkkahoidon ammattilaisista. Heitä on vain 80, ja moni on eläköitymässä seuraavan 10 vuoden aikana. Työsarkaa riittäisi usealle yrittäjälle.

eläinten terveys
Lehmä katsoo kun sen sorkkaa hiotaan
Riikka Pennanen / Yle

Sarveislastut lentelevät ja rälläkkä laulaa, kun Juha Ohra-aho hioo Kokkilan maitotilan lehmärouvien sorkkia. Työpäivän aikana ehtii hoitaa kymmeniä eläimiä.

– Suurin määrä yhden päivän aikana on ollut 115 lehmää. Kyllähän se pitkä päivä oli, kertoo Ohra-aho.

Ohra-aho on yksi maamme harvalukuisesta sorkkien hoidon ammattilaisista. Suomen sorkkahoitajien yhdistyksessä on 80 jäsentä, heistä vain noin 60 tekee sorkkahoitoa täyspäiväisesti.

Sorkkahoitaja työssään
Vanhemmat lehmät ovat telineessä rauhallisesti, mutta nuori saattaa pyristellä niin, että räminä käy.Riikka Pennanen / Yle

Ohra-aho tekee tällä hetkellä seitsenpäiväistä työviikkoa eläinten hyvinvoinnin eteen.

– Tekijöitä mahtuisi kentälle ainakin 40 lisää, huokaisee Ohra-aho.

Työsarkaa sorkkahoitajilla riittää, vaikka maitotilojen määrä onkin laskussa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2018 alkupuolella Suomessa oli noin 10 500 tilaa, joilla yhteensä reilu 882 000 nautaa.

Tästä eläinmäärästä 271 400 on lypsylehmiä, jotka ovat ensisijalla sorkkien hoidossa. Lihakarjan, emolehmien ja sonnien sorkkahoitoon ei tekijöitä juurikaan riitä.

Paikoin sorkkahoitajia löytyy hyvin, mutta etenkin Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalan alueilla tilat joutuvat odottamaan sorkkahoitajaa pitkiäkin aikoja.

Lehmä oireilee ontumalla

Sorkkien kunto on yksi tärkeimmistä lehmän hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kertoo sorkkiin erikoistunut eläinlääkäri ja märehtijöiden kliinisen terveydenhuollon opettaja Minna Kujala-Wirth Helsingin yliopistosta.

– Lehmä voi painaa 700–800 kiloa eivätkä sen jalat ole kovin isot, eli lehmän kintuilta ja sorkilta vaaditaan paljon. Siksi sorkat on tärkeää pitää kunnossa, sanoo Kujala-Wirth.

Sorkkahoitaja kiinnittää siteen lehmän jalkaan ilmastointiteipillä
Ilmastointiteippi on kätevää myös sorkkien hoidossa.Riikka Pennanen / Yle

Sorkkia voisi verrata ihmisen kynsiin – nekin ovat sarveisainetta, jota on säännöllisesti leikattava. Ja jokainen tietää, miten kipeä voi olla koko sormi, jos kynnen reunaan tulee pienikin vaurio.

– Lehmän martosorkka vastaa ihmisen kynnen alaosaa, ja jos siihen tulee jotakin, niin se on ihan järkyttävän kipeä, kertoo Kujala-Wirth.

Liian pitkiksi kasvaneet sorkat voivat myös muuttaa eläimen jalan asentoa ja syntyy helpommin sorkkavaurioita, jolloin liikkuminen aiheuttaa kipua. Kipeä lehmä ei halua liikkua ja jos lehmä ei käy syömässä, se ei myöskään tuota maitoa. Pahimmassa tapauksessa kipeäjalkainen lehmä joudutaan lopettamaan.

– Ennaltaehkäisevä sorkkahoito on hieman kuin auton renkaiden aurauskulman kuntoon laittaminen. Hoidolla joka sorkka pyritään saamaan mahdollisimman hyvään asentoon niin, että lehmä kävelee tasapainoisesti molemmilla jaloilla, sanoo Kujala-Wirth.

Hoitamattomat sorkat voivat tulla kalliiksi

Moni tilallinen on kurssittautunut itse sorkkien hoitoon, niin myös Kokkilan maitotilan yrittäjä Otto Kokkila.

– Meillä on oma sorkanhoitoteline, jotta akuutit tilanteet ja yksittäiset ontuvat eläimet pystyy katsomaan itse. Ammattimies käy hoitamassa koko 170-päisen karjan kolmesti vuodessa, kertoo Kokkila.

Kun lehmä ontuu, oireen syy on selvitettävä mahdollisimman pian. Hoitamattomaan sorkkaan voi tulla tulehdus, joka pahimmassa tapauksessa saattaa levitä myös muuhun karjaan.

Sorkkahoitaja hioo lehmän sorkkaa
Sorkkahoitaja Juha Ohra-ahon työpäivät venyvät usein pitkälle iltaan.Riikka Pennanen / Yle

Suomi on muiden pohjoismaiden tapaan pysynyt vielä suojassa pahimmilta epidemioilta. Karjakokojen suurentuessa on turha kuvitella, että hyvä tilanne on pysyvä, muistuttaa Kujala-Wirth.

– Toistaiseksi tarttuvien sorkkasairauksien esiintyminen on karjakohtaista ja pientä, mutta nyt meneillään olevan projektin mukaan näyttäisi siltä, että niitä on jo useammalla tilalla, mitä olisin halunnut uskoa, kertoo Kujala-Wirth.

Lehmän sorkkaa käsitellään kulmahiomakoneella
Sorkkahoitajan työvälineitä ovat kulmahiomakone ja erityinen sorkkapuukko.Riikka Pennanen / Yle

Maatiloilla tiedostetaan se, että huonojalkaiset lehmät tuottavat maitoa huonosti. Siksi myös sorkista halutaan pitää huolta, vaikka se ei mitenkään ilmaista hupia ole, toteaa Otto Kokkila.

– Kyllähän se sorkkahoitajan lasku on iso, mutta vielä isommat kustannukset tulee, jos sen työn jättää tekemättä. Sorkkaterveys on niin tärkeä asia, että siitä ei parane tinkiä, sanoo Kokkila.

On hyviä sorkkahoitajia ja huippuhyviä sorkkahoitajia

Juha Ohra-aho hakee navetasta seuraavan eläimen sorkkahoitotelineeseen tottunein ottein. Huomaa kyllä, että mies on tehnyt eläinten kanssa työtä koko ikänsä. Sorkkia Ohra-aho on hoitanut jo 28 vuotta.

– Vanhemmat lehmät tunnistavat sorkkahoidon saapumisen jo kolinasta ja yrittävät piiloutua navetan perälle. Ensikot sen sijaan ovat niin uteliaita, että ne saa helposti huijattua telineeseen, myhäilee Ohra-aho eläinten suhtautumista.

Nuori lehmä haistelee sorkkahoitajan työvälineitä
Nuoret lehmät ovat niin uteliaita, että ne saa usein helposti huijattua sorkanhoitotelineeseen.Riikka Pennanen / Yle

Auton perässä vedettävä sorkkahoitoteline keventää fyysisesti raskasta työtä. Koneessa on lehmän mahan alla liina, jonka varaan eläin nostetaan. Sen jälkeen koneen avulla nostetaan yksi jalka kerrallaan koukkuun, jotta sorkkaan pääsee helposti käsiksi. Sarveisainetta työstetään rälläkällä ja terävällä veitsellä.

Laitteisiin sorkkahoitajalta uppoaa 40 000–80 000 euroa, mutta työtä tekemällä investoinnit saa maksettua.

– Kyllä tässä omilleen pääsee, toteaa Ohra-aho.

Sorkkahoitaja Juha Ohra-aho vapauttaa lehmän telineestä.
"Onhan tämä likaista, mutta myös mielenkiintoista hommaa" sanoo sorkkahoitaja Juha Ohra-aho.Riikka Pennanen / Yle

Sorkkiin erikoistunut eläinlääkäri Minna Kujala-Wirth kertoo, että Suomesta löytyy hyviä sorkkahoitajia ja huippuhyviä sorkkahoitajia.

Kun työn tekee toiminnallisen sorkkahoidon perusperiaatteiden mukaan, niin jälki on kohtuullista. Ja sitten on sorkkahoitajia, jotka ovat äärimmäisen hyviä käsittelemään eläimiä ja tehneet paljon työtä, kertoo Kujala-Wirth.

– Huippuhyvä sorkkahoitaja on painonsa arvosta kultaa tilalle, koska hän pystyy auttamaan lehmää sekä ennaltaehkäisevästi että helpottamaan kipua, sanoo Kujala-Wirth.