Tampereen kaupunki selvittää seitsemänvuotiaan saaman porttikiellon iltapäivähoitoon: "Äärimmäinen rangaistus"

Kasvatustieteen professorin Marita Mäkisen mukaan minuutin jäähyjä voi antaa, mutta viikon porttikielto ei ole hyvä keino.

Aamu- ja iltapäiväkerhot
Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä
Tampereen kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo, että määräaikainen erottaminen iltapäivähoidosta tutkitaan.Jani Aarnio / Yle

Tampereen kaupunki aikoo selvittää, annetaanko kaupungin iltapäiväkerhoissa porttikieltoja rangaistuksena.

Yle kertoi tiistaina, että seitsemänvuotias tamperelainen poika viettää tällä viikolla aamut ennen koulua ja iltapäivät kotona. Syynä on se, että hän sai viikon porttikiellon iltapäiväkerhoon.

Kyseessä oleva Ahjolan päiväkerho on yksityinen, mutta kaupunki valvoo sitä. Kaupungille Ylen kertoma tapaus tuli yllätyksenä.

Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo, että hänen tiedossaan ei ole erottamistapauksia tai tauolle määräämisiä.

Järvelän mukaan asia on kaupungin valvontayksikössä selvitettävänä.

– Tässä vaiheessa emme kommentoi tätä yksittäistapausta tämän enempää.

Harvinainen tapaus

Iltapäiväkerho perusteli porttikieltoa sillä, että poika ei ollut totellut. Yle näki iltapäiväkerhon lähettämän viestin ja siinä luki, että poika ei rauhoittunut välipalalle, ulkona alkoi potkia ja lyödä lapiolla toista ja pojat huusivat toisilleen rumia sanoja ja kuraa lensi sisällekin.

– Puhuimme asiasta koordinaattorin kanssa ja olemme kaikki sitä mieltä, että viikon tauko on paikallaan, perheen saamassa viestissä sanottiin.

Perheen mukaan he eivät saaneet varoitusta. Iltapäiväkerhon mukaan perhe oli tietoinen tilanteesta.

Yle ei julkista perheen nimeä lapsen suojelemiseksi. Iltapäiväkerhon vanhemmille on kerrottu alkusyksyn ensimmäisessä infotilaisuudessa, että jos lapsilla on häiriökäyttäytymistä, siitä keskustellaan ja jos se jatkuu, tulee viikon tauko.

Ahjolan iltapäivätoiminnan koordinaattori Marja Ukkola sanoi tiistaina Ylelle, että tapaus on hyvin harvinainen.

– Tämä on äärimmäinen viimeinen keino. Muutaman vuoden aikana on muistaakseni annettu neljä, viisi taukoa korkeintaan. Nämä ovat kaikki olleet eri kerhoissa. Meillä on kerhoja kahdeksalla koululla ja lapsia kerhoissa 400. Tämä ei ole mikään laajamittainen asia.

Äärimmäinen kurinpitotoimi

Kasvatus- ja opetusjohtajan Kristiina Järvelän mukaan aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu perusopetuslakiin.

– Määräaikainen erottaminen on äärimmäinen rangaistus tai kurinpitotoimi, jota edellyttää pitkä prosessi.

Ennen seuraamusta pitää tarjota tukitoimia ja keskustella vanhempien kanssa.

– Jos lapsella on haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä, tulee kasvatuskeskustelut käydä ja huoltajia kuulla aivan perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Opetusta voidaan räätälöidä oppilaan jaksamisen mukaan ja aivan samoin käydään keskustelut kerhotoiminnan osalta, mutta aina ensisijaisena keinona on tuen tarpeen arviointi ja oikeanlaisen tuen tarjoaminen myös kerhotoiminnassa.

Järvelän mukaan koulunkäyntiohjaajan aikaa voi käyttää iltapäiviin, jos lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea. Tällöin kaupunki tarjoaa yksityiselle kerholle lisäresurssia.

kasvatustieteen professori.
Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen ei pidä erottamista hyvänä kasvatuskeinona.Jani Aarnio / Yle

Professori: Ei järin hyvä keino

Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen ei tunne tapausta, mutta pitää porttikieltoa äkkiseltään hurjana ratkaisuna.

– Kuulostaa siltä, että on otettu jääkiekiekkokirjan säännöt jäähyineen ja pelikieltoineen käyttöön. Pedagogisena menetelmänä se ei ole järin hyvä keino, Mäkinen sanoo.

Mäkinen ymmärtää, että iltapäiväkerhon ohjaajien näkökulma voi olla eri kuin lapsen tai perheen näkökulma.

– Tilannekuva ei ole koskaan samanlainen eri näkökulmasta katsottuna. Tilannekuva on voinut olla kaoottinen, kun on 30 lasta ja 2 vain ohjaajaa ja koulun päivän jälkeen uuvuksissa olevat nälkäiset lapset tulevat kerhoon.

Kaiken kiireen keskellä pitäisi ajatella asiaa lapsen näkökulmasta, professori sanoo.

– Tällainen erottaminen voi tuntua ja varmasti tuntuu epäonnistumiselta lapsen näkökulmasta. Se saattaa saada moninaisia tulkintoja lapsen pienessä mielessä.

– Olen kuullut yhden tapauksen, jossa lapsi luuli, että seuraavaksi poliisi tulee ja hän joutuu vankilaan. Äitinsä kainalossa hän pohti illalla asiaa ja toivoi mieluummin kuolevansa kuin joutuvansa tällaisen rangaistuksen kohteeksi, Mäkinen sanoo.

"Minuutin jäähyjä voi antaa"

30 lapsen ryhmä on suuri. Iltapäivähoitoa edeltävä koulupäivä on ollut hyvin erilainen eri lapsille. Iltapäiväkerhossa lapset purkavat koulupäivän tuntoja. Iltapäivähoidon ja koulun pitäisi professorin mukaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä ja kertoa, mitä lapsille kuuluu.

– Se linkki on usein liian löysä tai joskus jopa olematon. Koulun henkilöstö ei välttämättä tiedä, että iltapäiväkerhon henkilökunta on purjeissa, Mäkinen sanoo.

Iltapäivähoidon henkilöstöä pitäisi professorin mukaan kouluttaa eri toimintamallien käyttöön. Ryhmiä voi eriyttää ja ryhmitellä eri tavalla, jotta yhteistyö sujuisi lasten välillä. Ihan ehdoton professori ei ole jäähyjenkään suhteen.

– Toki pieniä, minuutin jäähyjä voi lapsille antaa, jos näyttää siltä, että tilanne riistäytyy käsistä. Mutta se on ihan toisenlainen toimenpide kuin tällainen viikon tauko, Mäkinen sanoo.

Lue lisää:

Seitsemänvuotias poika sai porttikiellon viikoksi iltapäiväkerhoon – lapsiasiavaltuutettu: "Tuntuu hyvin erikoiselta"