Ääni, joka tulee ei mistään ja syö hiljaisuuden: tinnitus sai hiljaisuutta rakastavan miettimään parvekkeelta hyppäämistä ja kitaristin korvat vinkumaan kahdella taajuudella

Rokkareiden itsemurhia ja jaksamisen rampauttavaa jatkuvaa melua korvissa? Tässä jutussa keskitymme siihen, millaisia tunteita tinnitus aiheuttaa ja miten vaivan kanssa voi selvitä.

tinnitus
Nainen istuu nojatuolissa
Jyväskylästä kotoisin olevan Tarja Heinon tinnituksen laukaisi todennäköisesti stressi. Tarkka syy ei ole ikinä selvinnyt. Nyt hän aistii hiljaisuuden kokonaan muuten kuin kuuloaistin avulla.Niko Mannonen / Yle

4.8.2001 klo 21:15.

Hetki ja kellonlyömä ovat piirtyneet Tarja Heinon mieleen. Sen jälkeen hän ei ole enää kertaakaan kuullut hiljaisuutta. Tyynen rauhan tilalle on tullut sirinän, suhinan ja vinkunan sekainen ääni.

– Olin vanhempieni luona yötä ja ihmettelin nukkumaan mennessäni, etten kuule olohuoneen kellon raksutusta. Huomasin, että minulla on paljon muuta melua korvissa. Silloin sen tiedostin – ja siihen se jäi.

Syntyi noidankehä.

"Ääntä ei pääse pakoon."

Hiljaisuudesta pitävä maalaistyttö ei enää metsään mennessäänkään saanut rauhaa. Ääni seurasi heräämisestä siihen saakka, kun hän painoi päänsä tyynyyn, unessakin – jos hän ylipäätänsä sai nukutuksi.

– Akuutissa vaiheessa sitä rupeaa kuuntelemaan. Sitten siihen väsyy. Tuntuu, ettei saa unta, eikä pysty olemaan. Se ajaa siihen tilanteeseen, että kynttilää poltetaan molemmista päistä.

"Väsyy, muttei pysty nukkumaan, kun ei pysty nukkumaan, niin väsyttää entistä enemmän. Siinä menee sekaisin koko pakka elämässä."

Kun ääni paheni vuonna 2015 korvatulehduksen myötä entistä sietämättömämmäksi, elämäniloinen nainen oli kuin haamu entisestään.

– Kyllä täytyy tunnustaa, että muutaman kerran neljännen kerroksen parvekkeella mietin, että tässä olisi hirmu helppo tapa päästä eroon siitä.

Jyväskyläläinen Tarja Heino istuu kotisohvallaan ja silittää Valpuri-kissaa. Hänen korvissaan suhisee, sirisee ja vinkuu, mutta ulospäin se ei näy. Ongelmasta on tullut ominaisuus, mutta matka siihen on ollut pitkä.

Kauheaa tinnitusta?

Pään sisällä kuuluva, ei mistään tuleva ääni, tinnitus, voi myllertää koko elämän uusiksi. Näin käy usein varsinkin nuorille potilaille, jotka saavat vaivan yllättäen.

Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista, joka ei johdu ulkoisesta ääniaistimuksesta (siirryt toiseen palveluun) (Tinnitusyhdistys). Se on oman kuuloradaston sähköistä kohinaa, joka tulee aivojen tietoisuuteen.

Tinnitusyhdistyksestä kerrotaan, että päivystyspuhelin soi viikoittain. Yhä useammin linjan päässä on meluvaurion vuoksi tinnituksen saanut nuori soittaja, joka kertoo olevansa jaksamisen äärirajoilla.

Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola sanoo, että nuorimmat soittajat ovat alle parikymppisiä, jopa teini-ikäisiä.

– Ne, joilla on ääniyliherkkyys, eivät uskalla lähteä edes ulos ja sulkeutuvat huoneeseen. Se on pahinta. Tinnituksen takia on tehty äärimmäisiäkin tekoja, Rekola sanoo.

naisen silmä
Tarja Heinolla on myös ääniyliherkkyys, hyperakusia. Sen ja tinnituksen yhdistelmä on välillä kivulias.Niko Mannonen / Yle

Miten opiskelut sujuvat, kun keskittyminen herpaantuu jatkuvasti? Entä miten onnistuu työnteko, kun vinkuva ääni peittää alleen asiakkaan puheen? Miten kertoa asiasta seurustelukumppanille tai puolisolle? Leviääkö pää nyt lopullisesti?

Tinnitus on ollut otsikoissa usein.

Kun tinnituksesta 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa alettiin puhua enemmän julkisuudessa, soppa oli valmis. Nousi ahdistus, pelko ja paniikki. Osa soivien korviensa kanssa pidemmänkin aikaa eläneistä ja jo vaivaan jo tottuneista ihmisistä otti hädissään yhteyttä lääkäriin.

– He pelästyivät yhtäkkiä: "Korvat ovat soineet jo vuosikymmeniä, mutten ole tiennyt, että se on tätä kauheaa tinnitusta!" Herätettiin nukkuva karhu. Ihmiset olivat pitäneet vaivansa jo vuosia ja tottuneita siihen, HUS:n neuropsykologi Päivi Yli-Pohja kertoo.

Soittorumba kesti hetkensä, sitten kansa rauhoittui.

Aihe palaa julkisuuteen edelleen tasaisin väliajoin.

Usein uutisen kärkenä ovat tinnituksen moninaiset syyt. Tinnitus voi tulla esimerkiksi korvasairauden tai meluvamman seurauksena. Joskus myös lihasjäykkyys voi saada korvat soimaan. Iän tuomana ja hiljalleen syntyvänä vaivana siihen tottuminen on helpompaa.

Ohimenevästä tinnituksesta kokemusta on jopa puolella väestöstä ja kroonisesti ongelman kanssa elää jopa puoli miljoonaa suomalaista. Aina vaivan aiheuttajaa ei edes tunnisteta.

Totta helvetissä luopuisin! Kävin yhden lääkärikierroksen viime vuosikymmenen puolella. Sen tuloksena oli se mikä tiedettiin: ei sille voi mitään.

Juho Hämäläinen

Ensimmäinen ohje akuutissa pidempikestoisessa korvien soimisessa on käydä tarkistamassa tilanne lääkärin luona. Lääkärin tutkimuksissa voidaan sulkea pois elimellisistä syistä tai sairaustilasta johtuva tinnitus. Aikaisella avun saamisella on iso merkitys myös mahdollisen hoidon onnistumisessa.

Osalle tinnituksesta jää kuitenkin elinikäinen vaiva, jota kliininen lääketiede on kykenemätön parantamaan. Vaivan kanssa voi kuitenkin elää ja tinnituksen häiritsevyyttä voidaan vähentää.

Tässä jutussa keskitymme siihen, millaisia tunteita jatkuva tinnitus herättää niille, joilla vaivaan ei ole parannuskeinoa tai varmistunutta syytä. Pilaako korvien soiminen koko elämän? Miten oppii sietämään jatkuvaa ääntä? Miten hiljaisuuden merkitys muuttuu?

Entä mistä tulevat otsikot tinnituksen vuoksi itsemurhaan päätyneistä rokkareista?

Kysymyksiin vastaavat tinnituspotilaiden kanssa työskentelevät sekä aiheen parhaat asiantuntijat: potilaat itse.

Kitaristi luopuisi seuralaisestaan: "Totta helvetissä!"

Helsingin jäähalli. Helmikuu 1988. Lavalla soitti AC/DC. Mylvivästä rock-soundista nautti myös jyväskyläläinen 17-vuotias Juho Hämäläinen – ilman korvatulppia.

Konsertti jätti jälkeensä soivat korvat.

– On vähän sellainen muistikuva, että olisivatko ne koskaan sen jälkeen lakanneetkaan soimasta, Juho Hämäläinen kertoo.

Kitaristi oli toki jo aiemmin kohdellut kuuloaan kaltoin.

– Jo tuolloin nuorena minulla oli aktiivinen bändiharrastus. Pari ensimmäistä vuotta soitettiin ilman tulppia ihan kakofonisessa metelissä.

Joho Hämäläinen
Juho Hämäläisen korvat ovat pitäneet ääntä jo kolmisenkymmentä vuotta.Niko Mannonen / Yle

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin mies istuu bändinsä Paha kaksosen treenikämpän keskellä rikkinäisen vahvistimen päällä. Pieni huone on vuorattu patjoilla, raanuilla ja matoilla. Seinän takaa kuuluu karting-autojen ääni.

– Olen käyttänyt korvatulppia varmaan 1990-luvun alusta. Aika pian havahduin siihen, että kuuloa pitää suojata, mutta se oli siinä vaiheessa jo myöhäistä, mies sanoo.

Hämäläinen on edelleen kova musiikkimies, vaikka korvissa on soinut jo liki 30 vuotta – ja välillä lujaa.

"Kaksi sellaista kimakkaa, toisistaan poikkeavaa, jatkuvaa ääntä"

Hän nostaa toisen käden selkeästi korvan yläpuolelle ja jättää toisen alemmas. Kädet kuvaavat äänten eroavia voimakkuuksia.

– Olen tottunut siihen. Se on ollut niin nuoresta lähtien, ettei minulla ole tyypillisiä tinnitukseen liittyviä lieveilmiöitä tai vaivoja: nukahtamisvaikeuksia tai pahimmassa tapauksessa mielenterveyshäiriöitä. Niiltä olen onneksi säästynyt.

"Kyllä se on sellainen seuralainen, joka on koko ajan mukana."

Hämäläinen sanoo, että luopuisi seuralaisestaan enemmän kuin mielellään.

– Totta helvetissä luopuisin! Kävin yhden lääkärikierroksen viime vuosikymmenen puolella. Sen tuloksena oli se mikä tiedettiin: ei sille voi mitään. Olen ihan menetetty tapaus, ellei tehdä jotain tieteiselokuvista tuttua harppausta teknologiassa. Tämän kanssa on vain pärjättävä.

Ääni, ahdistus, uniongelmat, stressi ja valmis noidankehä

Ahdistus on monen potilaan ensimmäinen reaktio. Tinnitukseen erikoistunut HUS:n neuropsykologi Päivi Yli-Pohja kertoo, että ahdistuksen takana on usein tietämättömyyden aiheuttama pelko.

– Nuoret ovat tässä suhteessa spesiaaliryhmä, joka tarvitsee ihan erityistä hoitoa, neuropsykologi sanoo.

Kimeää ulinaa, kilinää, kolinaa, suhinaa, veden ääntä tai sekoitus useampaa. Tinnitus voi esiintyä monella tavalla.

– Tiedän, että joku on kutsunut kotiinsa huoltomiehen ajatellessaan, että ilmastoinnissa on jotain vikaa. Ääntä ei ole kuitenkaan kuullut kukaan muu. Hänellä oli alkanut tinnittää, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen kertoo.

Ihmiset eivät kehdanneet sanoa kuulevansa korvissaan ääniä, joita muut eivät kuule.

Anna-Maija Tolonen

Korvien soimisesta on liikkeellä myös paljon virheellistä tietoa. Osa luulee äänen johtuvan aivokasvaimesta, toiset ajattelevat, että tinnitus pahenee automaattisesti hiljalleen. Harvoin näin kuitenkaan tapahtuu.

– Se on tilastojen valossakin väärä uskomus. Oikeampi uskomus on se, että aluksi ääni tuntuu ahdistavalta, mutta siihen pikku hiljaa tottuu. Häiritsevä tunne alkaa vähentyä, Yli-Pohja sanoo.

Jotkut ennakkoluulot juontavat juurensa pidemmälle.

Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola sai tinnituksen hieman yli 30-vuotiaana antibiootin yliannostuksen seurauksena. Lääke tuhosi kuulohermot. Siitä lähtien toisessa korvassa on kuulunut kirkas ja korkea sihinä – kuin painekattilasta pakeneva ilma. Toisessa korvassa on eri ääni: matala humina.

– Tinnituksesta ei vielä parikymmentä vuotta sitten puhuttu niin paljon. Olin aika lähellä masennusta. Hain apuakin, koska jäin hetkeksi työelämästä pois. En jaksanut enää, Rekola kertoo.

Tiedon lisääntyminen on tuonut helpotusta tinnituksesta puhumiseen. Vielä vuosikymmeniä sitten tinnitusta hävettiin.

– Ihmiset eivät kehdanneet sanoa kuulevansa korvissaan ääniä, joita muut eivät kuule. Se yhdistettiin mielenterveyden tilaan. Luulen, että tällainen on hälventynyt. Asioista uskalletaan puhua, koska se on aika yleistä, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen kertoo.

Tinnituspsykologi Päivi Yli-Pohja kohtaa vastaanotollaan useita kymmeniä nuoria potilaita vuosittain.

– Alkuvaiheessa on usein kohdattava potilaan ahdistuneisuus ja autettava vaiheen yli. Suurimmalle osalle riittää rauhoittava tieto, ettei taustalla ole sairautta, jo vuosikymmeniä tinnituspotilaiden kanssa työskennellyt Yli-Pohja sanoo.

Joillakin ahdistus alkaa syödä unensaantia tai nukkumista. Tilanteen äityessä pahaksi, lääkäri voi määrätä potilaalle unilääkkeet, joiden avulla selviää pahimman tilanteen yli.

– Kun nukkuu tovin huonosti, ahdistus alkaa ylläpitää itse itseään, Yli-Pohja jatkaa.

Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen tunnistaa ilmiön.

– Stressitilanteessa elimistössä käynnistyy taistele-pakene –reaktio. Silloin sympaattinen hermosto aktivoituu. Fyysinen suorituskyky nousee: verenpaine, syke, pulssi ja näkö sekä kuulo tarkentuvat, Tolonen luettelee.

Silloin luonnollisesti tinnituskin kuuluu lujempana.

– Kun saadaan sympaattista hermostoa rauhoittumaan, tinnitus vaimenee, hän sanoo.

Helpommin sanottu kuin tehty?

Pikkusiskon tinnitus – "Kertoo jotain Hämäläisten mielenhallintakyvystä"

"Mun pikkusiskoni löi joitakin vuosia sitten työkeikalla päänsä talon seinustalla olleisiin palotikkaisiin, hän sai erittäin pahan haavan ja kallovaurion. Sitä ei heti älytty, että kaiken sen muun kivun ja vaivan ohessa alkoi hyvin voimakas tinnitus. Hänellä on hyvin voimakasta kirskuvaa ääntä molemmissa korvissa eri sävelillä. Kyllä näitä kohtalotovereita löytyy, eri syistä, mutta kuitenkin. "

Juho Hämäläinen ei olisi suonut samaa vaivaa pikkusiskolleen. Kun mies puhuu siskostaan, kasvoilla viipyilevästä synkeästä ilmeestä huomaa, että pikkusiskon tilanne vaivaa häntä enemmän kuin omansa.

– Helppohan minun on puhua, kun olen niin tottunut tinnitukseen. Hänellä se on alkanut aikuisiällä kertaiskusta, kirjaimellisesti. En minäkään pysty ehkä käsittämään, millaisessa tilanteessa hän on henkisesti. Se, että hän on pystynyt jatkamaan elämää ja tekemään töitä, kertoo jotain meidän Hämäläisten mielenhallintakyvystä.

mikki
Juho Hämäläinen nauttii edelleen bänditreeneistä ja musiikin tekemisestä.Niko Mannonen / Yle

Ainoat hetket, kun Hämäläinen itse muistaa olevansa tinnituspotilas, ovat nukahtaminen ja musiikkihommissa miksaaminen sekä äänittäminen.

– Olen onnekas, että mielenhallintakykyni on hyvä. Pystyn sulkemaan äänen pois. Tähänkin haastatteluun lähteminen arvelutti siinä mielessä, että olen koittanut aika paljon olla ajattelematta tinnitusta. Jos rupean kelaamaan sitä paljon enemmän kuin normaalisti, niin saako se niskaotteen minusta henkisesti? Nyt ei vielä ainakaan tunnu siltä.

Hämäläisellä on 11- ja 15-vuotiaat lapset. Isänä hän on pitänyt huolta siitä, etteivät he hanki tinnitusta ainakaan tieten tahtoen.

– Kyllä olen omille mukuloilleni toitottanut, etteivät he halua tätä samaa vaivaa, mikä minulla on. Olen sanonut, että pitäkää se volyymi aisoissa kuulokkeissa.

Jääräpäisyyttä ja kissan kehräystä

"Mun lähtökohta oli alusta saakka se, että mä opettelen kuuntelemaan sitä. Tietysti aluksi kävi mielessä, että miten tästä pääsisi eroon. Olisko joku keino? Sitten kun niitä keinoja ei löytynyt, niin ajattelin, että tätä kuunnellaan. Päätin, että pääsen elämässäni helpommalla kun opettelen kuuntelemaan ja tulemaan toimeen sen kanssa."

Tarja Heinolla on myös ääniyliherkkyys, hyperakusia. Vähänkin korkeampi tai kovempi ääni saattaa kuulostaa täysin sietämättömältä ja tuottaa kipua molempiin korviin. Kipukohtauksen voi laukaista vaikkapa ohi kulkevan ison auton ääni.

Kun kuvioon lisätään tinnitus, olo käy meluisina hetkinä sietämättömäksi.

– Sitten sitä vain kuunnellaan ja tekee kipeää.

kirja
Kotiin tullessaan Tarja Heino ei välttämättä napsauta televisiota tai radiota päälle. Lukeminen on yksi hänen harrastuksistaan.Niko Mannonen / Yle

Heinon kivun kuvailu tekee kipeää sellaisellekin, joka tilanteeseen ei ole ikinä joutunutkaan. Nainen kertoo kokemuksistaan suoraan ja avoimesti, vaikka aiemmin puhuminen on tuntunut hankalalta.

Heino on toiminut aiemmin myös Tinnitusyhdistyksen puheenjohtajana ja osallistuu edelleen toimintaan aktiivisesti. Hänen mukaansa on tärkeää, että tinnituksesta kärsivä saa rinnalleen ihmisen, joka kuuntelee silloin kun on vaikeaa.

– Selvisin jääräpäisyydellä ja ystävien tuella, hän luonnehtii.

Hiljalleen Heino huomasi, ettei ajatellutkaan tinnitusta enää koko ajan. Silloin kun ääni muistutti itsestään voimakkaammin, se ei silti aiheuttanut enää vihaa ja ärtymystä.

Usein hän painaa päänsä Valpuri-kissan viereen. Tasainen hyrinä rauhoittaa mielen.

"On tärkeää antaa itselleen aikaa sopeutumiseen. Mihinkään ei ole kiire. Yleensä ihmisillä ensimmäinen reaktio on se, etteikö tästä pääse koskaan eroon? Minä yleensä sanon, että voi olla ettet pääse. Kun en tiedä, mikä on taustalla, en voi sitä varmaksi sanoa, mutta sen uskallan luvata, että jos et pääse eroon, niin pystyt elämään sen kanssa."

Tinnituksen ajatusmaailma? Isoin taistelu on käytävä oman pään sisällä

Helppoa ja nopeaa tietä tinnituksen hyväksymiseen ja sen kanssa elämiseen ei ole.

Anna-Maija Tolosen mukaan asia vaatii mielen sisäistä käsittelemistä. Suurimalla osalla tinnitus ei haittaa elämää. Se jää ajan myötä taka-alalle.

– Jos ihminen hakee jatkuvasti erilaisista ulkopuolisista keinoista apua, niin sekin ylläpitää tinnituksen ajatusmaailmaa. Haetaan apua, sitten aina vähän petytään, kun tinnitus ei olekaan loppunut, se jatkuu ja stressitila pysyy, hän jatkaa.

Joidenkin ihmisten kokemus tinnituksen tulemisesta elämän pilaavaksi tekijäksi on voimakkaampi kuin toisten.

– Vaivaan tottuminen vaatii aika pitkällistäkin prosessointia ennen kuin se onnistuu. Eivät ne ainakaan mitään hokkus pokkus -ratkaisuja ole, Tolonen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei elämä ei ole aina tasa-arvoista. Jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset.

– Se voi vaikuttaa niin, että tinnituskin häiritsee enemmän. Jotkut osaavat ottaa luonnostaan elämän lunkimmin. Silloin heillä on helpompaa tinnituksenkin kanssa, Tolonen huomauttaa.

Akupunktio, kuppaus, vitamiinit, hypnoosi, hieronta, uskomushoidot.

Moni tinnituksesta kärsivä on kokeillut kaikki mahdolliset keinot.

Esimerkiksi hieronta voi helpottaa tinnitusta, koska se samalla rentouttaa oloa. Joskus ihmiset saavat siitä hetkellistä apua, mutta se ei tuo välttämättä pysyvää tulosta.

Ihmiset puhuvat kyllä paljon siitä, että he ajattelevat itsemurhaa.

Päivi Yli-Pohja

Potilas voi saada avun myös erilaisista hoitomuodoista, kuten tinnituspotilaille suunnatusta TRT:stä (siirryt toiseen palveluun) tai terapeuttisesta ohjauksesta ja hoidosta, jossa opitaan siirtämään tarkkaavuutta muihin asioihin.

– Suuri osa ihmisistä oppii keinon ilman terapiaa, mutta me ihmiset eroamme toisistamme. On otettava huomioon kokonaiselämäntilanne, Päivi Yli-Pohja sanoo.

Kun tinnitus tuntuu jäävän haittaamaan, neuvotaan ottamaan yhteyttä oman kunnan kuulokeskukseen. Apua saa myös julkisen terveydenhuollon kautta. Jos ihmisen olotila kääntyy masennuksen oireisiin, hänen on saatava Yli-Pohjan mukaan asianmukaista hoitoa.

– Lääkäri arvioi masennuslääkityksen tarpeen.

Tolonen neuvoo lisäämään elämään miellyttäviä asioita, jotka saavat käyntiin soljuvan flow-tilan.

– Olen kysynyt vetämissäni ryhmissä, miten sen voi saavuttaa. He ovat kertoneet, että jos tinnitus rupeaa oikein häiritsemään, he alkavat tehdä jotain, joka vie kaiken mielenkiinnon – jotain mistä he nauttivat. He keskittyvät johonkin, mikä vie tinnituksen taka-alalle, Anna-Maija Tolonen sanoo.

Usein tinnituspotilas kaipaa rinnalleen eniten ymmärtäjää ja kuuntelijaa.

– Toivosin, että he saisivat toivoa elämään. Olisi joku, joka kertoisi, että sen kanssa selviää, Tolonen sanoo.

Rokkikukkojen vitsaus?

"Kitaristi Robert McIndoe, 52, päätti päivänsä, koska sairastui tinnitukseen rokkikeikan jälkeen."

"30 vuoden ura rumpujen takana ajoi indieyhtyeen muusikon epätoivoiseen tekoon – teki itsemurhan tinnituksen takia"

"Tinnitus teki tamperelaissäveltäjän elämästä helvetin"

Nämä kaikki otsikot löytyvät Googlesta hakusanoilla tinnitus ja itsemurha. Myös menestyselokuvassa A Star Is Born muusikko kipuilee kuulonsa ja tinnituksensa kanssa ajautuen jaksamisen reunalle.

Bändivehkeitä
Niko Mannonen / Yle

Vastaus siihen, miksi muusikolle taiteen tekijänä menetys on raskaampi kuin tavalliselle pulliaiselle, lienee ilmiselvä.

– Muusikoille ääni on ammatti ja kuulon pitää olla hyvä. Se on lopun elämän pilaaja, jos menee ammatti ja intohimo. Ärsyke on aika iso ja ahdistuksesta on vielä hankalampi päästä pois, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen sanoo.

Neuropsykologi Päivi Yli-Pohja on kohdannut työssään itsemurhan partaalle ajautuneita ihmisiä ja kuullut kohtaloista, joissa on päädytty äärimmäisiin tekoihin.

– Rock-ihmiset eivät ole tässä mikään poikkeus. Heidänkin kohdallaan pitää käydä läpi elämän kokonaisuutta. Yleensä tinnitus ei ole ainoa asia, jota niissä tapauksissa pitää hoitaa.

Jos tinnituspotilas puhuu itsemurha-aikeista, on se aina otettava vakavasti, ja potilaan psyykkinen kokonaisvointi on selvitettävä asianmukaisesti.

Tapaukset ovat harvinaisia.

– Se on paljon harvinaisempaa, mitä ihmiset luulevat ja pelkäävät. Ihmiset puhuvat kyllä paljon siitä, että he ajattelevat itsemurhaa. Puheesta on onneksi aika pitkä matka siihen, että heillä olisi siihen liittyviä suunnitelmia, Yli-Pohja toteaa.

Neuropsykologin mukaan niin äärimmäisestä teosta puhuminen on yksi keino sanoittaa omaa pahaa oloa ja tilanteen vakavuutta.

Kuuloaistimuksesta tunteeksi

"Kyllä mä löydän edelleen hiljaisuuden. Se on sikäli hauska juttu, että tinnituksen alkutaipaleella tapasin muita yhdistyksen aktiiveja ja ryhmien vetäjiä. Tutustuin siellä yhteen ihmiseen. Kerran sanoin hänelle, että en tiedä, olenkohan mä vähän omituinen, mutta metsään mennessä mä en kuuntele hiljaisuutta, vaan tunnustelen sitä. Se on muuttunut tunteeksi iholle. Hän sanoi, ettet sä oo yhtään ihmeellinen, hän tekee ihan samalla tavalla."

Kun Tarja Heino kulkee metsässä, hän tuntee huminan ja tuulenvireen poskilla. Hiljaisuudella on nyt kokonaan eri merkitys.

– Vaikka illalla nukkumaan mennessä tinnittää, en halua pistää radiota päälle. Sitten kuunnellaan vain sitä. Ei se hiljaisuuden kaipuu ole mihinkään mennyt, mutta sen kokeminen on muuttanut muotoaan, Heino tiivistää.