Hollywood-tuotannolla voi olla hurja hiilijalanjälki – Lapissa kuvaavia neuvotaan, kuinka kohdella luontoa ja poroja

Elokuva-alalla pyritään ympäristöystävällisemmäksi ja se näkyy myös Suomessa.

elokuvat
Hämähäkkimies.
The Amazing Spider-Man 2 oli ilmestymisaikanaan Sonyn ympäristöystävällisin elokuva.AOP

Hollywoodin elokuvateollisuus tuottaa muutakin kuin unelmia. Se saastuttaa. Asiaan havahduttiin Yhdysvalloissa jo yli kymmenen vuotta sitten, kun Kalifornian yliopisto UCLA:n tutkimus (siirryt toiseen palveluun) paljasti, että elokuvateollisuus oli alueen toiseksi suurin saastuttaja (siirryt toiseen palveluun).

Ja käyhän se järkeen. Elokuvia tehdessä kulutetaan valtavat määrät materiaaleja. Kaikki rakennetaan nollasta sataan: lavasteet, tarpeistot, puvut. Kuvausten jälkeen niille ei aina ole käyttöä.

Elokuva on taidetta mutta myös luksustuote, jonka pitää syntyä tiukkojen raamien puitteissa. Kun kuvataan, kuvataan. Jos kohtaukseen tarvitaan myrsky, se tehdään vaikka helikopterilla, joka pörrää ilmassa niin kauan, että lopputulos miellyttää. Näin ainakin suuren budjetin elokuvissa.

Keskellä ei mitään syntyy päästöjä

Usein elokuvat purkitetaan paikoissa, jotka ovat keskellä ei mitään. Kaikkein suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät energiankulutuksesta kuvauspaikoilla ja erityisesti ihmisten kuljettamisesta paikasta toiseen.

– Voi kysyä, onko todella tarpeen lennättää 200 ihmistä Afrikkaan tai Aasiaan tekemään lyhyitä kohtauksia vai olisiko meillä muita vaihtoehtoja. Digitaalinen jälkituotanto on nykyisin kehittynyttä ja paljon voi tehdä myös digitaalisesti, sanoo Green Film Shooting -lehden kustantaja Birgit Heidsiek.

Energiantuotanto on toinen ongelmakohta. Aina kuvauspaikat eivät sijaitse sähköverkon alueella ja silloin energia tuotetaan esimerkiksi diesel-käyttöisillä aggregaateilla. Ne ovat ilmastolle haitallisia.

– Meillä Saksassa diesel on jo kielletty eräissä suuremmissa kaupungeissa. Ennemmin tai myöhemmin tämä vaikuttaa myös elokuva- ja tv-tuotantoihin, joiden on keksittävä uusia ratkaisuja, Birgit Heidsiek sanoo.

Hämähäkkimies.
New Yorkissa kuvatussa the Amazing Spider-Man 2:ssa käytettiin ekokonsulttia.AOP

Kuvauspaikoille kimppakyyti?

Teknologiset innovaatiot voivat olla yksi keino, mutta alalle on syntynyt myös ekokonsultteja, jotka yrittävät puuttua asioihin jo alkutuotantovaiheessa. He laskevat, millaisia ympäristövaikutuksia produktiolla on ja yrittävät pienentää niitä.

Yhdysvaltalainen ekokonsultti Emellie O’Brien on ollut mukana 30 newyorkilaistuotannossa. Hän on keskittynyt erityisesti jätteiden vähentämiseen.

The Day After Tomorrow:n hiilidioksidipäästöt vastasivat noin 1 000 suomalaisen vuosipäästöjä.

O’Brien huolehtii myös siitä, että kuvauspaikoilla tarjottava ruoka on mahdollisimman kestävästi tuotettu ja tarjoiltu, että kuljetukset tapahtuvat ympäristöystävällisesti, vaikka kimppakyydeillä. Hän myös huolehtii, että se, mikä pystytään kierrättämään tuotannon jälkeen, laitetaan kiertoon tai lahjoitetaan eteenpäin.

– Kaikki tämä on sellaista, mikä on keskivertotuotannoissa liian monimutkaista ja aikaavievää, koska niissä keskitytään rakentamiseen, kuvaamisesen ja purkamiseen – mahdollisimman nopeasti.

Tuloksiakin on syntynyt. O’Brien oli mukana tekemässä Amazing Spiderman 2:sta, joka oli tuotantoaikanaan Sonyn kaikkien aikojen ympäristöystävällisin elokuva (siirryt toiseen palveluun). Hän oli mukana myös Steven Spielbergin The Post -elokuvassa, jota tähdittivät Meryl Streep ja Tom Hanks.

O’Brien laskee, että hän on onnistunut tähän mennessä välttämään 1,5 miljoonan muovisen kertakäyttöpullon hankinnan. Hän on vähentänyt jätettä 3 000 tonnia ja hiilidioksidipäästöjä yli 6 000 tonnia. Erityisen ylpeä hän on kuitenkin tästä.

– olemme säästäneet tuotannoissamme lähes miljoona dollaria. On ollut tärkeätä osoittaa, että kestävä tekeminen ei tarkoita lisähintaa, vaan voi tuoda säästöjä.

Manne Mourujärvi, Daniel Meyer ja Anssi Kantone.
Ailo on yksi niistä tuotannoista, jotka on kuvattu viimeisen vuoden aikana Lapissa. Kuvassa Manne Mourujärvi, Daniel Meyer ja Anssi Kantonen.MRP Matila Röhr Productions courtesy of Ailo’s Journey

Lappi vetää kansainvälistä elokuvaväkeä

Nyt myös Suomessa on havahduttu elokuvien ympäristövaikutuksiin. Bufo-tuotantoyhtiö on palkannut kestävyyskoordinaattorin ja Lapissakin tapahtuu.

Lappi on viime vuosina houkutellut yhä enemmän kansainvälisiä tv- ja elokuvatuotantoja. Lapin elokuvakomissio on juuri laatinut ohjeistuksen (siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään varmistamaan, että pohjoisen luonto ei kärsi tuotannoista.

Elokuvakomissaari Anna Niemelän mukaan ympäristöongelmia ei ole Lapissa vielä havaittu ja liikkeellä ollaan etukenossa.

– Olemme seuranneet maailmalla vallitsevaa trendiä. Tällainen ohjeistus on yleinen käytäntö maailmalla. Sellainen on käytössä monissa Euroopan elokuvakomissioissa ja Amerikassa. Suomessa tämä on ensimmäinen laatuaan.

Niemelä kertoo, että huolta on aiheuttanut Islannin esimerkki.

– Siellä on ollut paljon isoja Hollywood-tuotantoja ja luontoa on vaurioitunut. Tuotannoissa on myös esitetty asioita, jotka ovat luonnolle vahingollisia ja joita turistimassat ovat tulleet perässä imitoimaan, Niemelä sanoo.

Lapin elokuvakomission elokuvakomissaari Anna Niemelä, Helsinki, 9.11.2018.
– Kun tuotantoja on Lapissa koko ajan enemmän ja enemmän, meidän täytyy keskittyä kestävyyteen tulevaisuudessa, sanoo Lapin elokuvakomission elokuvakomissaari Anna Niemelä.Jari Kovalainen / Yle

Niemelä viittaa Justin Bieberin muutaman vuoden takaiseen musiikkivideoon, joka kuvattiin Islannissa. Laulaja antoi huonoa esimerkkiä kallion kielekkeillä keikkumisesta ja haavoittuvaisilla sammalilla pyöriskelystä.

– Bieberin fanit matkustivat Islantiin kuvauspaikoille tekemään samoja asioita. Islannin matkailuorganisaatio on ollut huolissaan ja ohjeistanut, että näin ei saa toimia.

Lapissa kun ollaan, ohjeistuksessa mainitaan tietysti porot. Niiden kuvaaminen kiinnostaa ulkomaisia tekijöitä.

– Monesti tuotannot ovat käsityksessä, että porot ovat villieläimiä ja niitä voi mennä luonnossa kuvaamaan. Me kerromme, että jokainen poro on jonkun omistama ja parhaiten niitä pääsee kuvaamaan farmeilla ja ottamalla yhteyttä poroisäntiin, Niemelä sanoo.

Katastrofielokuvan katastrofaaliset vaikutukset

Palataan vielä kalifornialaistutkimukseen. Siinä lasketaan ekokatastrofielokuva The Day After Tomorrow:n (2004) vaikutuksia. Elokuva käsittelee kasvihuoneilmiön seurauksia. Paradoksaalista kyllä tutkimuksessa paljastui, että juuri elokuva oli ilmastolle erittäin katastrofaalinen. Sen kasvihuonekaasupäästöt olivat 10 000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Määrä vastaa noin 1 000 suomalaisen vuosipäästöjä.

The Guardian -lehti listasi (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2007 elokuvia, jotka eivät olisi läpäisseet hiilineutraaliustestiä. Mukana ovat mm. Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt ja Oliver Stonen Platoon. Edellisessä vietnamilaiskylien tulituksessa ei käytetty erikoistehosteita. Jälkimmäinen kuvattiin syvällä viidakossa, jonka maaperä korvattiin juuri tietynlaisella punaisella maa-aineksella.

Kysytään saksalaisasiantuntijalta, mikä on hänen mielestään ympäristölle haitallisin elokuva?

– Olettaisin, että sellainen voisi olla Fast and Furious, koska siinä on tuhottu yli 160 autoa, mikä on huono juttu. Arvelen tosin, että James Bond -elokuvat ovat hyvä kilpailija tässä suhteessa. Niissäkin romutetaan paljon autoja, Birgit Heidsek sanoo.

Elokuvan kuvausta Glasgowssa.
Saksalainen elokuvien ympäristövaikutuksiin perehtynyt kustantaja Birgit Heidsiek arvelee, että The Fast and Furious -elokuvat saattaisivat olla ympäristölle haitallisimpien joukossa. – Elokuvassa on tuhottu 160 autoa, mikä on paha juttu, hän sanoo.Jane Barlow / Getty Images

Elokuvien vaikutukset riippuvat luonnollisesti elokuvan mittakaavasta. Pienet indie-elokuvat eivät ole ilmaston kannalta yhtä haitallisia kuin suuren luokan katastrofileffat.

UCLA:n tutkimuksessa päädyttiin laskennallisesti arvioon keskimääräisistä yhden elokuvan päästöistä. Laskelman mukaan ne olisivat noin 4 000 tonnia hiilidioksidia. Sekin on paljon.

Eurooppalaisetkaan eivät saa puhtaita ilmastopapereita. Ranskalainen Ecoprod (siirryt toiseen palveluun) ja brittiläinen Bafta ovat arvioineet eurooppalaisten elokuvien vaikutuksia.

– Euroopassa elokuvan hiilijalanjäki on noin 650–1 000 tonnia. Hollywood-elokuvan päästöt ovat kymmenkertaiset, koska tuotannot ovat suurempia, sanoo Birgit Heidsiek.

Paljon varaa parantaa

Tietoisuus elokuvien ilmastovaikutuksista on kasvussa, mutta ekoajattelu ei edelleenkään ole elokuva- ja tv-tuotantojen normaaliarkea. O’Brien arvioi, että New Yorkin alueen elokuvatuotannoista vasta noin kahdessa prosentissa otetaan ympäristökysymykset huomioon alusta asti.

– Esimerkiksi rakennusala on päässyt jo pitkälle kestävyys- ja tehokkuusajattelussa. Viihdeteollisuus laahaa perässä. Yksi syy siihen on, että elokuvien tekeminen on niin yksilöllistä. ratkaisujen pitää olla aina räätälöityjä. Vaikutuksista on myös vähän tilastoja.

Kasvunvaraa siis on.

– Luovalla sektorilla on valtava vaikutus yhteiskuntaan. Mielestäni ei ole vain tärkeää, vaan välttämätöntä, että me otamme näissä asioissa johtoaseman. Ilmastonmuutos on niin tärkeä asia, O’Brien sanoo.

Amerikkalaisen Earth Angel -yhtiön toimitusjohtaja ja elokuva-alan ekokonsultti Emellie O’Brien, Helsinki, 9.11.2018.
Yhdysvaltalainen Emellie O'Brien on ekokonsulttina vähentänyt ilmastopäästöjä 30 amerikkalaiselokuvassa.Jari Kovalainen / Yle

Jutun toinen kuva Amazing Spider-Man 2:sta päivitetty 16.11. kello 9.32.