EU on uuden kriisin partaalla Italian vuoksi – joutuvatko muut vielä tukemaan Italiaa?

Italia on ensimmäinen maa, joka viittaa kintaalla euromaiden yhdessä sopimille taloussäännöille. Kysyimme talousasiantuntijoilta, mitä voi olla edessä.

euroalue
Giuseppe Conte ja EU-lippuja
Italian pääministeri Giuseppe Conte vaatii EU:lta lisää apua maahanmuuttajien vastaanottoon, EU taas patistelee Italiaa hillitsemään velkaantumistaan.Ben Stansall / AFP

Aloittaako EU:n komissio rankaisutoimet Italiaa kohtaan keskiviikkona?

Italia ja komissio ovat törmäyskurssilla, jolta kummankin osapuolen on vaikea kunnialla perääntyä. Jos kumpikaan ei taivu, koko euroalue voi syöksyä kriisiin.

Törmäyskurssille on jouduttu monen yhtä aikaa vaikuttavan tekijän vuoksi.

Ensinnäkin, Italia uhmaa euroalueen yhteisiä pelisääntöjä. Säännöt velvoittavat maata pienentämään velkojaan ja pitämään budjetin kurissa. Italialla on tällä hetkellä velkaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin eurosäännöt sallivat: 133 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Euroalueen maista vain Kreikka on velkaantuneempi. Suuri vaara on, että Italian velanhoitokulut ylittävät maan maksukyvyn.

Italian tulisi leikata kulujaan, mutta se ei aio seurata pelisääntöjä. Maan populistihallitus aikoo kasvattaa budjetin alijäämää.

EU-komission puolestaan on käytännössä pakko ojentaa Italiaa jotenkin, koska muuten se antaisi muillekin jäsenmaille avoimen valtakirjan rikkoa sääntöjä. Toisaalta, mitä enemmän komissio kovistelee Italiaa, sitä enemmän se lietsoo kansallismielisiä populisteja ensi kevään eurovaalien alla.

Korkokäyrä
Sijoittajien tuottovaatimus Italian valtion joukkolainoille on kasvanut uuden hallituksen tultua valtaan. Esimerkiksi kymmenen vuoden joukkolainan korko on yli kolme prosenttia. Ongelmiin joudutaan asiantuntijoiden mielestä, jos korko nousee viiden prosentin tuntumaan: silloin Italian voi olla vaikeuksia suoriutua veloistaan.Alessandro di Meo / EPA

Nyt Italiaa uhkaavat EU:n rangaistustoimenpiteet ja pahimmillaan miljardien eurojen sakot.

Nurinkurista sakoissa olisi se, että Italia joutuisi rahoittamaan maksut mitä ilmeisimmin lainaamalla lisää – Euroopan keskuspankin piikkiin. EKP on ollut käytännössä ainoa Italian rahoittaja viime vuosina.

Soppaa hämmentää vielä sekin, että Italian varapääministeri Matteo Salvini on uhannut blokata EU:n budjettineuvottelut ensi vuonna, jos EU ei auta Italiaa Välimeren yli tulevien maahanmuuttajien vastaanotossa.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat Italiasta ja rahaliiton sääntöjen päivittämisestä maanantaina kokouksessaan. Suomi ja yhdeksän muuta maata on ehdottanut Euroopan vakausmekanismin EVM:n vahvistamista, Ranska ja Saksa taas haluaisivat alkaa rakentaa yhteistä budjettia euromaille (siirryt toiseen palveluun).

Euroalueen sääntömuutokset eivät kuitenkaan ehdi vaikuttaa Italian akuuttiin tilanteeseen. Kysyimme Italiasta viideltä talousasiantuntijalta.

Mitä Italian kanssa voi pahimmillaan tapahtua?

– Italia on iso riski kaikkien kannalta, ja siksi on todennäköistä, että EU ja komissio ovat valmiita neuvottelemaan Italian kanssa. Mutta pitkällä aikavälillä pitää pohtia euroalueen sääntöjä: miten hoidetaan tilannetta, jossa yksi maa ei noudata sääntöjä, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

Päällimmäisin pelko on Schaumanin mukaan se, että Italiaan tulee matalasuhdanne. Taantuma aiheuttaa pankkikriisin ja julkisen talouden kriisin.

– Nopein tie kriisiin on, että korot nousevat niin korkeiksi, että veloista suoriutuminen on mahdotonta.

Schaumanin mielestä Italia pelaa nyt kovaa peliä, jota EU ei voi ratkaista.

– Suurin valta on markkinoilla. Euroalueen julkisesta velasta erittäin iso osa on Italian velkaa.

Heidi Schauman ja Jan von Gerich

Samaa mieltä ovat muutkin haastatellut.

– Pahin paine tulee markkinoiden kautta. Siihen Italian hallitus reagoi, ei siihen mitä komissio sanoo. Komission kanssa se voi toki saada jonkinlaisen vesitetyn kompromissin, joka voidaan myydä ainakin askeleena eteenpäin, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi.

Kriisi syntyy, jos syystä tai toisesta markkinoilla menetetään luottamus Italian selviytymiseen.

– Jos Italian markkinarahoituksen kanava menee kiinni, silloin täytyy saada nopeita ratkaisuja aikaan, jotta pystytään ehkäisemään koko euroalueen laajuinen kriisi, von Gerich sanoo.

Edessä voi olla Kreikkaakin pahempi kriisi, jos tilannetta ei hoideta taitavasti.

– Pahimmillaan korot nousevat, Italia jättää velat maksamatta, joutuu eroamaan euroalueesta ja alkaa uusi finanssikriisi, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen pohtii.

Antti Ronkainen

Italia maksaa nyt veloistaan noin kolmen prosentin korkoa. Viisi prosenttia on Ronkaisen mielestä kipuraja. Samaa mieltä on Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

– Kun aletaan lähestyä viittä prosenttia, ollaan vaikeuksissa.

Kuka Italian joutuu pelastamaan?

Jos Italia ei kykene maksamaan velkojaan, eurooppalaisten instituutioiden pitää tulla sen tueksi.

Kreikan kriisin jälkimainingeissa perustetussa kriisirahastossa eli Euroopan vakausmekanismissa EVM:ssä rahaa ei kuitenkaan ole riittävästi (siirryt toiseen palveluun) Italialle toisin kuin Kreikalle oli. Suomi on rahoittanut EVM:ää 1,4 miljardilla eurolla.

Jäsenmaista ei myöskään löydy poliittista tahtoa tukea Italiaa samanlaisilla tukipaketeilla kuin mitä Kreikalle räätälöitiin. Käytännössä vain Euroopan keskuspankki pystyy EVM:n rinnalla auttamaan Italiaa.

– Jos tukipaketteja annetaan, niin samalla pitäisi olla ehdottomasti Italian velkojen alaskirjauksia. Italia tarvitsee elvytystä, koska se on ajautumassa taantumaan, tutkija Ronkainen sanoo.

Italia voisi hakeutua EKP:n velkakirjojen osto-ohjelmaan. Ohjelmaan päästäkseen sen pitäisi kuitenkin noudattaa EVM:n kanssa sovittua talouden sopeutusohjelmaa. Siihen maan hallitus tuskin suostuu, kun se ei halua noudattaa talous- ja rahaliiton perussääntöjäkään.

Vesa Vihriälä ja Reijo Heiskanen

EKP on lisäksi lähtenyt siitä, että jäsenmaiden velkakirjojen osto-ohjelma sopii euromaiden pelastamiseen konkurssilta vain, jos ongelmana on sijoittajien panikointi – ei valtioiden haluttomuus tai kyvyttömyys hoitaa velkaansa.

OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä Italiaa ei voi mitenkään verrata Kreikkaan.

– Italian velkataakka on niin suuri, että siinä ollaan ihan erilaisten kysymysten äärellä. Italia voi kolistella laitoja politiikassaan, mutta jos läikkyy laitojen yli, niin se joutuu nielemään sen, minkä EU sille määrää tukien vastineeksi, Heiskanen sanoo.

– Italian pitää alistua sopeutusohjelmaan, jolla varmistetaan, että valtionvelka on kestävällä uralla ja maa voi maksaa rahoitustuet takaisin. Avoin kysymys on, mihin Italian hallitus suostuu, Etlan Vihriälä sanoo.

Voiko Italia joutua eroamaan eurosta?

Antti Ronkaisen mielestä jäsenmaan eroaminen voisi Italian kaltaisessa ääritilanteessa olla kaikkien etu.

– Mutta jos halutaan mahdollisimman vähän harmia, niin ero pitäisi kyllä neuvotella yhteisymmärryksessä eikä tämmösessä keskinäisessä sodankäynnissä, Ronkainen sanoo.

Aktian Schauman pitää Italian eroamista "epätodennäköisenä, mutta ei mahdottomana".

– Ei sitä ihan kokonaan voi sulkea pois, mutta se olisi niin iso sokki Euroopan unionille ja euroalueelle, että sitä varmasti pyritään välttämään viimeiseen saakka. Italiassa on myös huomattava kansan tuki eurojäsenyydelle, Etlan Vihriälä huomauttaa.

Nordean Von Gerichin mielestä ero on periaatteessa mahdollinen, mutta Italian kohdalla käytännössä mahdoton.

– Kreikankin olisi pitänyt viimeistään kolmannen tukipaketin kohdalla lähteä eurosta. Se olisi ollut hyväksi sekä euroalueelle että Kreikalle. Iso maa kuten Italia on vaikeampi saada ulos, koska se uhkaisi ihan eri tavalla koko euroaluetta, von Gerich sanoo.

Italian erossa euroalueen tasapaino siirtyisi pohjoiseen ja saksanmielisiin maihin, mikä muuttaisi von Gerichin mielestä koko rahaliiton luonnetta. Se tekisi tilanteen vaikeammaksi myös markkinoiden kannalta.

Vanhuksia italialaisessa kylässä.
Italian huoltosuhde heikkenee, kun väki harmaantuu. Italian uusi hallitus aikoo laskea maan eläkeiän 62 vuoteen, mikä heikentää julkista taloutta. Muiden euromaiden halut laatia Italialle tukiohjelmia ovat vähissä, koska maan hallitus on EU-vastainen.Imago / AOP

Mitä pitäisi tehdä?

Tulevaisuudessa rahaliittoon pitäisi luoda säännöt siitä, miten yhteisvaluutasta pääsee tarvittaessa irtautumaan, sanoo poliittisen talouden tutkija Ronkainen.

– Jos rahaliiton sääntöjen kunnioittamista pidetään tärkeämpänä kuin sitä, mikä kulloisessakin tilanteessa on yksittäisen maan taloudelle parasta, niin silloin pitäisi voida erota.

Ronkaisen mielestä Italialle järkevintä olisi saada elvyttää talouttaan – ja rikkoa rahaliiton sääntöjä. Nykyisellä heikolla talouskasvullaan se ei pysty rahoittamaan velkojensa lyhennyksiä.

EU:n budjettikurisäännöt pitäisi miettiä uusiksi kriisien välttämiseksi.

– Suomi ajaa EU:ssa sitä, että tulevissa kriiseissä tehdään myös velkajärjestelyjä. Kun Suomi vastustaa yhteisvastuuta ja sitä, että ei anneta rahaa ongelmissa oleville maille, niin niille pitää antaa oikeus hoitaa itse itseään.

Myös Aktian Schauman antaisi jokaiselle jäsenmaalle enemmän vapautta päättää omista talousasioistaan. Hänen mielestään rahaliiton tiukat velka- ja alijäämäsäännöt voisi heittää romukoppaan. Markkinat ohjaisivat jäsenmaita budjettikuriin, kun valtionvelan korot pysyisivät ylijäämäisiä budjetteja tekevissä maissa matalina.

– Näin pääsisimme myös pois ajatuksesta, että euroalueen jäsenyys on tae siitä, että maa ei voi laiminlyödä velkojaan.

Sääntöjen muutokset eivät kuitenkaan ehdi auttaa Italian nykyisiä ongelmia.

– Perusongelma on kroonisesti heikko talouskasvu ja aikaisempina vuosina syntynyt velkataakka. Ne eivät poistu mihinkään höllentämällä sääntöjä vaan ongelmat vain pahenisivat, OP:n Heiskanen sanoo.