Opiskelijan masennus voi rajoittaa opintotukea – Miia Seppänen, 24: "Se ei ole tukikuukausien tuhlaamista, että yrittää pysyä arjessa kiinni"

Kela suosittelee, että masennukseen sairastunut hakisi sairauspäivärahaa ja säästäisi rajalliset opintotukikuukautensa täysipainoiseen opiskeluun.

masennus
Nuori nainen seisoo ja katsoo kohti kameraa
Miia Seppäsen mielestä masennuksen ei pitäisi rajoittaa opintotukea.Tapio Rissanen / Yle

Helsingin yliopistossa opiskeleva Miia Seppänen on taistellut masennusta vastaan useita vuosia. Hänellä on lääkärin vuonna 2015 toteama keskivaikea masennus.

Viime keväänä tilanne paheni jälleen niin, että 24-vuotias Seppänen joutui kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle.

– Välillä on ollut tosi raskasta. Silloin pelkkä sängystä nouseminen on ollut haastavaa, Seppänen kuvailee.

Masennus on heikentänyt esimerkiksi Seppäsen keskittymiskykyä ja vaikeuttanut uuden tiedon omaksumista. Opinnot ovat hidastuneet, eikä opintosuorituksia ole kertynyt niin paljon kuin hänen nostamansa opintotuki edellyttäisi.

Hitaat opinnot selvitettävä

Tänä syksynä Miia Seppänen joutui vastaamaan Kelan selvityspyyntöön.

– Jouduin tekemään selvityksen, koska opintopisteitä oli kertynyt viime lukuvuonna vain 30 eikä 45 kuten Kela edellyttää.

Seppänen viittaa yleisimpään tilanteeseen, jossa opiskelija nostaa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta.

Korkeakouluopiskelijan opintotuen edellytys (siirryt toiseen palveluun) (Kela) on, että opintopisteitä kertyy keskimäärin viisi jokaista tukikuukautta kohti. Lisäksi on koko lukuvuotta koskeva yleissääntö, jonka mukaan opintopisteitä on kerryttävä vähintään 20 riippumatta nostettujen tukikuukausien määrästä. Jos nämä ehdot eivät täyty, Kela lähettää opiskelijalle selvityspyynnön.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lukuvuosittain opintotuen saajia noin 160 000. Selvityspyyntö lähtee Kelan mukaan joka syksy suunnilleen 15 000 opiskelijalle.

– Se on paljon, mutta määrä on ehkä hiukan pienentynyt viime vuosina, sanoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä.

Kela voi muuttaa opintotuen (siirryt toiseen palveluun) (Kela) määräaikaiseksi tai lakkauttaa sen, jos opiskelija ei edisty opinnoissaan riittävästi. Tuki voidaan myös periä takaisin. Selvityspyyntöön kannattaakin aina vastata, sillä esimerkiksi mielen sairaus on usein hyväksyttävä syy opintojen hidastumiselle.

– Meillä aina ihminen arvioi ihmisen tilannetta. Jos selviää, että siihen opiskelemattomuuteen on ollut hyväksyttävät syyt, puhumattakaan jos pystyy kertomaan, että on yrittänyt opiskella mutta ei ole saanut tenttejä läpi, ei ole pelkoa esimerkiksi takaisin perinnästä, Lahtinen kertoo.

– Eikä Kelalle tarvitse itse jaaritella niin pitkästi, kun hankkii tilanteestaan lääkärin, psykologin tai sosiaalipuolen lausunnon.

Tekstiä kelan paperilla.
Kela päätti myöntää opintotuen Miia Seppäselle vain määräaikaisena.Miia Seppänen

Ymmärrys koetuksella

Vuosittain opintotuki lakkautetaan noin 3 000 opiskelijalta, jotka eivät ole vastanneet Kelan selvityspyyntöön. Noin 1 500 on niitä, joiden tuki lakkaa, koska selvitystä ei hyväksytä.

Miia Seppänen kertoo toimittaneensa Kelaan lääkärinlausunnon sekä tiedot käymästään kuntoutuspsykoterapiasta, jota sama maksaja eli Kela tukee. Vastaus oli, ettei Seppäsen opintotukea voida jatkaa selvityksessä esitettyjen syiden perusteella. Tuki myönnettiin vain määräajalle eli kevään 2019 loppuun saakka.

– Käytännössä minulta lähtisi sellaiset viisi opintotukikuukautta ihan savuna ilmaan, jos tukea ei määräaikaisuuden jälkeen päätettäisikään jatkaa.

Seppänen on laskenut, että hänellä olisi normaalisti opintotukikuukausia jäljellä ainakin 2019 loppuun saakka.

Kelan vastaus yllätti hänet täysin.

– Iso yllätys oli se, että virkamiehetkään eivät ota masennusta vakavana sairautena, ainakin sellaisen tunteen päätös tuo. Sitä pitää itsestään selvänä, että masennus, ihan todettu sairaus, olisi tarpeeksi pätevä syy sille, että opintotukiaikaa jatkettaisiin normaalilla tavalla, Seppänen sanoo.

Silmälasipäinen mies katsoo suoraan kameraan.
Vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta muistuttaa, ettei opiskelijan kannata tuhlata rajallisia tukikuukausiaan sairastamiseen.Kela

Tukikuukausien tuhlausta

Miksei Seppänen ole sitten sairauslomalla, jos hän lääkärin mukaan on sairas?

– Sairauslomasta tulee sellainen olo, että on vaan sairaana. Siinä ei ole samanlainen toipumisen meininki. Kun identifioit itsesi opiskelijaksi, on helpompi myös ajatella, että olet kykenevä toipumaan kuin silloin, jos identifioit itsesi pelkästään masentuneeksi, Seppänen tiivistää.

– Lisäksi, jos olisin sairauslomalla masennuksen takia, sairauslomani olisi kestänyt jo neljä vuotta.

Kelassa asia nähdään niin, ettei opintotukikuukausia tulisi tuhlata sairastamiseen, vaan esimerkiksi masennuksesta kärsivän opiskelijan kannattaisi anoa sairauspäivärahaa (siirryt toiseen palveluun) (Kela). Se ei nykyään enää estä myöskään pienimuotoista opiskelua.

– Siirtyminen sairauspäivärahalle on tehty helpoksi. Ei ole pelkoa, että jäisi tyhjän päälle. Opintotuki kyllä jatkuu siinä tapauksessa, jos päivärahaa ei myönnetä. Opinnot voi aloittaa jo sairauspäivärahalla, ja kun suorituksia alkaa normaaliin tahtiin kertyä, voi hakea taas opintotukea, kertoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelasta.

Kelassa on havaittu, että opiskelijoilla tuntuu olevan henkinen kynnys hakeutua muiden etuuksien piiriin.

– Opintotuen saaminen yhdistyy itsearvostukseen. Halutaan pitää kiinni opiskelijastatuksesta. Toivoisin kuitenkin, että tällaisilla asioilla ei päätä vaivattaisi tilanteessa, jossa on muutenkin vaikeaa. Kannattaa hakeutua muiden etuuksien piiriin, jotta opintotukikuukaudet säästyvät, Lahtinen summaa.

Seppänen on halunnut pitäytyä opiskelijana, koska se pitää masentuneen niin sanotusti poissa peiton alta.

– Se ei todellakaan ole tukikuukausien tuhlaamista, että yrittää pysyä arjessa kiinni. Se on ainoa mahdollisuus, kun yrittää rakentaa elämää uudelleen ja saada jaksamisen entiselle tasolle.

nainen istuu tuolilla kirja kädessä
JAMKin opintopsykologi Heini-Maria Pietilä tuntee opiskelijoiden paineet.Riika Raitio / Yle

Masennusdiagnoosit yleistyvät

Masennus- ja ahdistusdiagnoosien yleisyydestä kertoo Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 (siirryt toiseen palveluun) (YTHS). Tutkimuksen mukaan näiden diagnoosien osuus on lähes kolminkertaistunut opiskelijoilla vuodesta 2000 alkaen. Noin 30 prosentilla korkeakouluopiskelijoista on ylipäätään psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä haasteita.

– Opiskeluelämässä on kovasti paineita, koska opiskeluaika on säädelty niin, että tietyssä ajassa pitää saada tietyt asiat tehtyä. Opiskelijat ovat aika tiukilla, kuvailee opintopsykologi Heini-Maria Pietilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Pietilä auttaa opiskelijoita vaikkapa juuri silloin, kun Kelalle pitää tehdä selvitys opintojen edistymisestä tai kirjoittaa lausunto opintotukihakemukseen. Henkilökohtaiselle tuelle ja neuvonnalle on kova tarve.

Kela arvioi, että sen selvityspyyntöihin vastanneista opiskelijoista noin kymmenesosa vetoaa masennukseen.

– Osalla on lääkärin, psykologin tai hoitajan todistus, josta diagnoosi ilmenee. Osa kertoo olevansa hoidon piirissä, mutta eivät ole toimittaneet Kelaan todistuksia. Osa kertoo, että eivät ole syystä tai toisesta halunneet tai pystyneet hakeutumaan hoidon piiriin, Ilpo Lahtinen Kelasta sanoo.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat opintojen edistymiseen eri tavoin. Osa opiskelijoista suorittaa vaadittavat 5 opintopistettä tukikuukautta kohti diagnoosista huolimatta, joillakin opintopisteet jäävät sairauden vuoksi nollaan usealtakin vuodelta.

Oma masennus saa myös Miia Seppäsen pohtimaan syitä siihen, miksi niin monen opiskelijan mieli järkkyy.

– Työtahti on tosi kova. Yliopisto-opiskeluun liittyy paljon paineita ja stressiä. Joutuu miettimään esimerkiksi tulevaisuuden työllistymistä, koska monilla aloilla kilpailu työpaikoista on koko ajan kovempaa.

Seppänen on tällä hetkellä opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa viestintätehtävissä. Nuori nainen toivoo toipuvansa masennuksesta.

– Hankala sanoa milloin, mutta toivon, että pian. Ei ole oikein luottoa, koska sairaus on useamman kerran uusinut. Tämä on vähän sellaista päivä kerrallaan -menoa, hän toteaa.

piirretty pupu julisteessa
Pupu pitää hyvinvoinnin puolta JAMKin julisteessa.Riika Raitio / Yle