Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

Sähkön hinta putoaa tuulivoiman ansiosta ja autoilun kokonaiskulut laskevat sähköautojen ansiosta, arvioi Sitran tilaama raportti.

ilmastonmuutos
Tuulimyllyjä.
Remko de Waal / EPA

Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana.

Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna.

Taustalla ovat erityisesti sähkön halpeneminen muun muassa merituulivoiman lisääntymisen vuoksi sekä autoilun kokonaiskustannusten putoaminen sähköautojen yleistyessä.

Tällaisia johtopäätöksiä tehdään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaamassa raportissa (siirryt toiseen palveluun), jonka on laatinut perinteikkään amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen-toimisto.

Raportin mukaan Suomen tulee leikata päästöjä 60 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta, mikäli päästövähennysten halutaan olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä tarkoittaisi vuotuisten päästöjen putoamista 27 miljoonalla tonnilla.

Tätä nykyä Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen, selvästi pienempään tavoitteeseen, jonka mukaan päästöt putoavat 40 prosenttia 2030 mennessä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Selvityksessä käytiin läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi päästöjä vähentää. Tältä pohjalla rakennettiin polku, jota kulkemalla Suomen päästöt putoaisivat 60 prosenttia mahdollisimman halvalla.

Tarkastelu rajattiin neljään eniten päästöjä aiheuttavaan sektoriin: teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen sekä rakennusten energiankäyttöön.

Tulosten mukaan noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, jotka eivät aiheuta järjestelmätasolla lisäkustannuksia tai tuovat jopa säästöjä verrattuna nykykehitykseen.

Sitran projektijohtaja Janne Peljo pitää havaintoa merkittävänä.

– Tältä osin ajattelu ilmastonmuutoksen torjunnan kalleudesta on alkanut osoittautua vääräksi, Peljo sanoo.

Kuvassa Sitran projektijohtaja Janne Peljo
Suomi voisi leikata päästöjä tuntuvasti kaavailtua nopeammin - ja halvemmalla kuin on tiedetty, arvioi Sitran projektijohtaja Janne Peljo.Jani Saikko / Yle

Merituulivoima murtautuu markkinoille

Suomessa maalle rakennettava tuulivoima on jo alkanut kannattaa taloudellisesti ilman tukia parhailla sijainneilla.

Raportti arvioi, että ensi vuosikymmenellä myös merituulivoima murtautuu Suomen energiamarkkinoille.

– Merituulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee nousemaan 19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja se on merkittävä lisäys, Peljo sanoo.

Tämä tarkoittaisi sitä, että maa- ja merituulivoima yhteenlaskettuna nousisivat Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen.

Kehitystä ajaa erityisesti teknologian halpeneminen, jonka myötä merituulivoiman tuotantokustannus putoaa 2030 mennessä kilpailukykyiselle tasolle, noin 30–35 euroon megawattitunnilta (nk. LCOE-hinta, levelized cost of energy).

Vertailun vuoksi: Fennovoima arvioi, että Hanhikiven ydinvoimalaitos tuottaa valmistuessaan sähköä hintaan 50 euroa per megawattitunti.

tuulivoimaloita merellä
Merelle sijoitettujen tuulivoimaloiden lavat yltävät 103 metrin korkeuteen.Antti Haanpää / Yle

Lisäksi Suomen merialueet soveltuvat raportin mukaan hyvin merituulivoiman tuotantoon, sillä rannikot ovat matalia, mikä tarkoittaa maltillisia rakennuskustannuksia. Lisäksi Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja suht kovaa.

Raportti arvioi, että järjestelmätasolla ja myös sähkönkäyttäjille syntyy säästöjä, kun lisääntyvä tuulivoima painaa sähkön tukkuhintaa alas.

Raportissa tosin huomautetaan, että tuollainen määrä uutta tuulivoimaa vaatii tuntuvia investointia verkkojen vahvistamiseen ja siirtoyhteyksiin muiden Pohjoismaiden välillä.

Myös sähkön varastoinnin täytyy olla laajasti käytössä ja kulutuksen oltava joustavaa tuotannon vaihtelun tasaamiseksi.

Mallinnuksessa on huomioitu näiden aiheuttamat kustannukset.

Sähköautoja rajusti lisää

Raportin mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää Suomen päästöjä on bensalla ja dieselillä kulkevien polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla.

Sähköistyminen etenisi liikenteessä vaiheittain. 2020-luvun alkupuolella pienet sähköautot ohittavat vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot kokonaiskustannuksissa. Keskikokoisissa autoissa muutoksen arvioidaan tapahtuvan 2020-luvun puolivälissä.

Raportti ennustaa, että täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaisi nykyisestä noin 11 000:stä jopa 800 000:een 2030 mennessä.

Tämä tosin edellyttäisi sitä, että latausverkosto olisi riittävän laaja ja että kuluttajat tekisivät autojen hankintapäätökset autoilun kokonaiskustannusten perusteella.

Sähköauto latauksessa.
Mårten Lampén / Yle

Kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan kaikki auton elinkaaren aikaiset kulut hankinnasta, polttoaineisiin ja muihin käyttökuluihin.

Raportissa arvioidaan, että sähköautojen hankintahinta on vielä 2030 kalliimpi kuin vastaavilla polttomoottoriautoilla.

– Ihmisten tulisi kiinnittää huomiota auton kokonaiskustannuksiin, eikä ainoastaan hankintahintaan, Peljo sanoo.

Sähköautojen elinkaarikustannuksiin on laskettu mukaan myös kotilatauspisteen hankinta sekä akuston vaihto kahteen otteeseen.

Raportin mukaan autokannan sähköistäminen aiheuttaisi noin 12–15 miljardin euron lisäinvestoinnit verrattuna uusien, vastaavan tason polttomoottoriautojen hankkimiseen.

Yksityisten latauspisteiden lisäksi Suomeen olisi asennettava yli 100 000 uutta julkista latauspistettä. Tähän kuluisi rahaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Lisäkuluista huolimatta päästöjen vähentäminen sähköautoilla tulisi raportin mukaan selvästi halvemmaksi kuin esimerkiksi biopolttoaineilla.

Raportin mukaan sähköistämisen avulla yhden hiilidioksiditonnin vähennys maksaisi järjestelmätasolla -130 euroa, eli se säästäisi rahaa.

Biopolttoaineilla päästötonnin leikkaus maksaisi arviolta 110 euroa per tonni.

Kiinnostava havainto se, että myös raskas liikenne näyttää raportin mukaan sähköistyvän voimakkaasti.

Suomen teillä olisi 2030 mennessä arviolta 200 000 sähköistä rekkaa ja pakettiautoa sekä 8 000 sähköbussia.

Päättäjiltä pikaisia toimia

Keskustelu päästövähennysten kiristämisestä kiihtyi aiemmin syksyllä, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraporttinsa koskien maapallon keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.

Raportin perusteella ihmiskunnalla on erittäin painavat syyt ponnistella 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

EU pohtii paraikaa omia pitkän aikavälin ilmastotoimiaan Puolassa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.

Myös Suomi joutuu ottamaan kantaa päästövähennysten kiristämiseen viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Sitra patistaa päättäjiä laatimaan Suomelle kansallisen polun kohden hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomi tuottaa päästöjä vain sen verran kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät sitomaan.

Janne Peljo arvioi, että teknologian ja markkinoiden kehitys vie nyt hyvään suuntaan lähes itsestään.

– Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa.

Lue myös:

Cost-efficient Emission Reduction Pathway to 2030 for Finland (koko raportti englanniksi) (siirryt toiseen palveluun)

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti