Puun paksuus vaihtelee luultua paljon enemmän – Korjuuhetki voi tuoda satoja euroja paksumman tai ohuemman tilin hehtaarilta

Kaksi säätilaltaan lähes vastakkaista kesää näyttäisivät kumoavan vanhan käsityksen siitä, että havupuun kuori kutistuu ainoastaan kuivina pakkaspäivinä.

puut
Puun paksuus voi vaihdella 1-2 millimetriä saman vuorokauden sisällä.
Esa Huuhko / Yle

Kaksi perättäistä, sääolosuhteistaan vastakkaista kesää ovat tuoneet uutta tietoa puiden paksuuskasvusta. Luonnonvarakeskuksen pantapuututkimuksen tuloksilla on rahallista merkitystä metsänomistajille puukaupan yhteydessä.

Havupuiden eli kuusen ja männyn paksuus vaihtelee luultua enemmän kosteusoloista riippuen. Sadesäällä puu turpoaa ja kuivalla kelillä vastaavasti kutistuu. Vaihteluväli voi olla jopa kaksi millimetriä.

– Näitä havaintoja on ollut aiemminkin, mutta ne on pantu mittaustavan epäluotettavuuden nimiin. Nyt voidaan sanoa, että puun paksuuden vaihtelu on systemaattista ja äkillistä kosteuden mukaan, tutkija Pentti Niemistö Luonnonvarakeskukselta sanoo.

Millimetrin tai kahden heitto puun paksuudessa voi merkitä puukaupan yhteydessä jopa useiden kuutioiden eroa hehtaaria kohti. Rahassa ero voi olla useita satoja euroja.

– Omassa metsässäni näkisin hakkuukoneen mieluummin syksyn sateisena aamuyön tunteina kuin paukkupakkasilla tai vapun jälkeisinä päivinä. Hehtaarilla millin kahden vaihtelu puun tilavuudessa tekee useita kuutioita hehtaarilla. Useita satoja euroja siis, Pentti Niemistö muistuttaa.

Puiden kokonaiskasvuun kutistumis- ja turpoamisilmiöllä ei ole merkitystä. Vaikutus tasaantuu pitkällä aikavälillä. Käytännössä havainnolla on merkitystä puukaupassa.

Luken pantaseuranta tuo erilaista tietoa

Luonnonvarakeskus on seurannut vuodesta 2009 lähtien puiden kasvua ja käyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa viidellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kasvupannat on viritetty 45 männyn, 30 kuusen ja 10 koivun ympärille.

Tarkkaa metsien kasvua seurataan valtakunnallisella metsäinventoinnilla, jossa koealoja on paljon ja puiden kasvua analysoidaan muun muassa koeporausten avulla.

Kasvupantojen avulla on haettu enemmänkin tietoa puiden päivittäisestä elämästä kuten kasvusta, kuoresta ja olosuhteiden vaikutuksesta yksittäisiin puihin.

– Ilmiö näyttäisi koskevan nimenomaan havupuita ja sen kuoriosaa. Koivulla samaa ilmiötä ei ole havaittavissa, koivun kuori on rakenteeltaan aivan erilaista, Pentti Niemistö muistuttaa.

Kuusen runko.
Esa Huuhko / Yle

Puiden kasvutiedot tulevat vasta viiveellä

Tuoreita tietoja Suomen metsien kokonaiskasvusta saadaan tammikuussa. Viime vuosien tietoja ja erityisesti kahden perättäisen sääoloiltaan lähes vastakkaisen kesän 2017 ja 2018 kasvutuloksia odotetaan suurella mielenkiinnolla. Keskustelu metsien hakkuutavoista, hiilinielusta ja kestävästä kasvatuksesta käy kuumana.

– Aivan varmasti näin on, että kasvu luvut kiinnostavat. Esimerkiksi hakkuutavat ovat vapautuneet metsälainsäädännössä: metsän voi päätehakata minkä ikäisenä vaan ja voi käyttää jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Nämä molemmat tekijät voivat aiheuttaa kasvun pienenemistä, jos puustopääoma pienenee. Metsien kasvulla on tietysti suora vaikutus hiilinielunkin suuruuteen, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Korhonen kuitenkin muistuttaa, että valtakunnallisen metsien inventoinnin tulokset vuoden 2018 valmistuvat vasta vuoden 2020 puolella.

– Olemme harkinneet kasvutietojen julkaisemista, mutta se vaatisi lisärahoista 70 000 euron verran. Tämä edellyttäisi, että tieto koettaisiin niin tärkeäksi, Kari T. Korhonen sanoo.

Pantapuuseurannassa olevien puiden kasvu kärsi sekä kesien 2017 ja 2018 sääilmiöistä.

– Taustalla oli 2017 viileys ja pilvisyys, tänä kesänä taas kuivuus, tutkija Pentti Niemistö sanoo.

Pantapuiden kasvu jäi molempina kesinä 2010-luvun alkuvuosien keskiarvosta. Vaihtelu eri puulajien ja paikkakuntien välillä oli suurta. Kuusi kasvoi kosteilla kasvupaikoilla hyvin, mutta mänty näyttäisi kärsineen kuivuudesta yleisesti.

– Pantapuiden perusteella kuuma kesä 2018 ei ollut puiden kannalta mitenkään erinomainen. Mielenkiinnolla odotan, vahvistuuko tulos valtakunnan metsien inventoinnin tuloksissa, vai oliko kyse sittenkin kuoren kuivumisesta, Kari T. Korhonen pohtii.

Kuusen kuoriosa koortuu useammasta osasta - kaarnasta sekä nila- ja jälsikerroksesta.
Esa Huuhko / Yle