Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt?

Katso, miten puolueiden kannatus on muuttunut kuukauden aikana ja viime vuosina. Tältä sivulta löydät myös tietoja puolueiden kannattajakunnasta sekä arvion eduskunnan paikkojen jakautumisesta.

puolueiden kannatus

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuinka hyvin kyselyt ovat täsmänneet vaalitulosten kanssa?

Puoluekannatusmittaus ei ole ennuste. Yllä oleva kuva kertoo kuitenkin, miten kaukana tai lähellä vaalitulokset ovat olleet kyselyjä. Pylväistä näet vuoden 2015 eduskuntavaalien, vuoden 2017 kuntavaalien ja vuoden 2019 eduskuntavaalien tulokset. Käyrä näyttää puoluekannatusmittausten tulokset. Näet myös vaalituloksen ja sitä edeltävän kannatusmittauksen erotuksen prosenttiyksikköinä.

Puolueiden kannatuksen kehitys viime vuosi­kymmeninä – vertaa puolueita itse

Valitse näytettävät puolueet

    Valitse alkukohta

    Yllä oleva kuvio näyttää puolueiden kannatuksen kehityksen valitsemastasi vuodesta lähtien. Pisimmillään näet kehityksen vuodesta 1994 lähtien. Voit valita tarkasteluun myös vain osan puolueista.

    Keväällä 2019 julkaisimme myös simulaatioita eduskunnan paikkajakaumasta sekä tietoja puolueiden kannattajien ikä- ja sukupuolijakamausta. Voit perehtyä tietoihin tässä. Osiota ei toistaiseksi päivitetä.

    Miten eduskunnan paikat jakautuisivat?

    Miesten ja naisten osuudet puolueiden kannatta­jissa

    Alle 35-vuotiaat kannattajat – millainen on ikäjakauma puolueiden kannattajissa?

    Näin tehdään Ylen puoluekannatusmittaus

    Miten suomalaiset äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt? Tämän kertoo Ylen puoluekannatusmittaus. Kysely kertoo siis puolueiden suosiosta mittaushetkellä. Puoluekannatusmittaus ei kuitenkaan ole vaalituloksen ennuste.

    Tämä artikkeli kertoo, miten Taloustutkimus tekee Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn: miten kyselyn haastateltavat valitaan ja miten suosikkipuoluetta kysytään. Jutun lopussa kerrotaan korjauskertoimesta. Sitä tarvitaan, koska haastatteluissa ihmiset saattavat unohtaa tai jopa valehdella, miten he ovat aiemmin äänestäneet.

    Ylen puoluekannatusmittaussivun ovat tuottaneet Heli Suominen, Teemo Tebest, Juha Rissanen ja Eetu Pietarinen. Onko sinulla ehdotuksia tai toiveita siitä, miten kertoa puolueiden kannatuksesta? Haluatko lähettää palautetta meille? Ota yhteyttä jutun lopusta löytyvästä valikosta!

    Näin haastateltavat valitaan

    Taloustutkimus varmistaa, että kyselyn otos antaa edustavan kuvan suomalaisista äänestäjistä. Siksi kyselyssä etsitään vastaajiksi tietynlaisia ihmisiä.

    Kyselyssä on aina esimerkiksi väestömäärää vastaava osuus 35–49-vuotiaita Länsi-Suomessa asuvia naisia tai 18–24-vuotiaita Etelä-Suomessa asuvia miehiä.

    Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon vastaajan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Asuinpaikka perustuu Tilastokeskuksen suuraluejakoon: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä yhdistetty Pohjois- ja Itä-Suomi.

    Ylen kyselyssä Taloustutkimuksen tutkimushaastattelija soittaa vastaajille. Tutkimushaastattelija käyttää tietokoneohjelmistoa, joka etsii vastaajat ja johon kirjataan vastaukset. Kun puhumme Ylen tammikuun puoluekannatusmittauksesta, tarkoitamme tammikuussa julkaistua mittausta. Kyselyjä on saatettu tehdä myös joulukuun aikana.

    Haastatteluihin valitaan 18–79-vuotiaita ihmisiä Suomesta Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

    Haastateltavat valitaan satunnaisotannalla Bisnode Oy:n Ihmiset-palvelusta, joka on väestötietojärjestelmän kaltainen henkilörekisteri. Ihmiset, jotka ovat kieltäneet puhelinmarkkinoinnin, eivät päädy kyselyyn vastaajaksi.

    Kun ihminen on valittu satunnaisesti mukaan kyselyyn, hänelle etsitään puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä: matkapuhelinnumero, kiinteä puhelinnumero tai samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

    Näin vastaajilta kysytään suosikkipuoluetta

    Taloustutkimus ei luettele puhelinhaastatteluissa vastaajille puolueiden nimiä, vaan vastaaja ilmoittaa äänestämänsä puolueen ilman vihjeitä. Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä.

    • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2017 kunnallisvaaleissa?
    • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?
    • Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

    Sen jälkeen, kun Sinisen tulevaisuuden kansanedustajat erosivat Perussuomalaiset-puolueesta, tutkimushaastattelija on tarvittaessa varmistanut kumpaa puoluetta vastaaja tarkoittaa. Jos vastaus on epäselvä, tutkimushaastattelija varmistaa, tarkoittaako vastaaja Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia vai Sinistä tulevaisuutta.

    Puolueita ei luetella tai listata vastaajille esimerkiksi nettikyselyiden tapaan, koska vastaajilla on taipumus valita jokin tarjotuista vaihtoehdoista. Nettikyselyissä saadaankin usein huomattavasti suurempi osuus äänestysaikeensa ilmaisseita kuin puhelinhaastatteluissa, joissa puolueita ei luetella.

    Kyselyn tulos käytännössä virhemarginaalia luotettavampi

    Mikään kannatusmittaus ei voi aina olla täysin oikein. Käytännössä kysely on kuitenkin jopa ilmoitettua virhemarginaalia luotettavampi, koska puoluekannatusmittauksessa käytetään edelliseen vaalitulokseen pohjautuvaa korjauskerrointa. Korjauskerroin parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

    Mikäli kyselyssä puoluekantansa ilmoittaneiden määrä on esimerkiksi 1 200 vastaajaa, mittauksen virhemarginaali on suurten puolueiden (kannatus noin 20 prosenttia) kohdalla ±2,3 prosenttiyksikköä.

    Jos puolueen kannatukseksi mitataan 22 prosenttia, kannatus on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 19,7–24,3 prosenttia. Todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22 prosenttia.

    Jos virhemarginaali ilmoitettaisiin koko otoksesta, esimerkiksi 2 433 vastaajasta eikä vain puoluekantansa ilmoittaneista, virhemarginaali olisi suurilla puolueilla pienempi, noin ±1,6 prosenttiyksikköä.

    Pienten puolueiden virhemarginaali on pienempi

    Puoluekannatusmittauksessa virhemarginaali vaihtelee puolueen saaman kannatuksen suuruuden mukaan. Suurten puolueiden kohdalla virhemarginaali on suurempi kuin pienten puolueiden kohdalla.

    Selkeyden vuoksi Yle kertoo jutuissaan yhden luvun, jossa virhemarginaali on kyselyssä suurimmillaan.

    Jos puolueen kannatus on 20 prosenttia, kannatusmittauksen virhemarginaali on ± 2,3 prosenttiyksikköä, jos puoluekantansa ilmoittaneiden määrä kyselyssä on 1 200 vastaajaa.

    Jos puolueen kannatus on 15 prosenttia, virhemarginaali on ±2,1 prosenttiyksikköä, 10 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ±1,7 prosenttiyksikköä ja 5 prosentin kannatuksella virhemarginaali on ±1,3 prosenttiyksikköä.

    Virhemarginaali on siis sitä suurempi, mitä lähempänä puolueen kannatus on 50:tä prosenttia. Vastaavasti virhemarginaali pienenee koko ajan kannatuksen lähestyessä nollaa prosenttia.

    Ylen Taloustutkimuksella teettämässä puoluekannatusmittauksessa virhemarginaali on ilmoitettu koko otoksen perusteella syyskuuhun 2016 asti. Lokakuusta 2016 alkaen virhemarginaali on kerrottu puoluekantansa ilmoittaneiden vastaajien määrän perusteella.

    Muutos tehtiin, koska vuosien 2015 ja 2016 aikana puoluekantaansa kertomattomien vastaajien osuus kyselyissä kasvoi selvästi. Mittausten epävarmuus lisääntyi, joten virhemarginaalin laskemisperustaa muutettiin.

    Uusi tapa kuvaa myös paremmin todellista vaalia, jonka tulos lasketaan vain kantansa ilmoittaneista eli äänestäneistä.

    Muutoksen vuoksi puoluekannatuskyselyssä ilmoitettu virhemarginaali siis suureni.

    Korjauskerroin tarkentaa haastattelujen tulosta

    Puolueiden kannatusmittaus perustuu kunkin tutkimuskerran haastattelujen tulokseen. Haastattelujen antamaan raakatietoon tehdään kuitenkin korjauksia, jotta kysely kuvaisi suomalaisten todellisia äänestysaikeita paremmin.

    Tutkimuksissa on todettu todellisen äänestämisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelukyselyissä.

    Haastatteluissa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

    Ihmiset myös muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta, liioittelevat tai jopa valehtelevat äänestämisestään. Haastatteluissa hieman todellista suurempi osa vastaajista ilmoittaa äänestäneensä edellisissä vaaleissa.

    Edellä luetelluista syistä Taloustutkimus käyttää lopullisen kannatusmittauksen laskemiseen aikaisemmista vaalituloksista johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia. Korjauskertoimien avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä.

    Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskertoimessa täytyy käyttää aikaisempia vaaleja. Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

    Korjauskertoimessa huomioidaan eduskuntavaalit

    Haastattelututkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

    Ylen puoluekannatusmittauksessa käytettiin elokuusta 2012 alkaen korjauskertoimen määrittelyssä sekä edellisten eduskuntavaalien että edellisten kuntavaalien tulosta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen käytäntö on muuttunut. Korjauskertoimessa otetaan nyt huomioon ainoastaan vuoden 2019 eduskuntavaalit.

    Muutos oli luontevaa tehdä heti vaalien jälkeen, jolloin korjauskertoimet vaihtuivat joka tapauksessa. Kuntavaalien tulos poikkeaa nyt useilla puolueilla merkittävästi eduskuntavaalien tuloksesta, joten Taloustutkimus arvioi, että korjauskertoimen kiinnittäminen vain viime eduskuntavaaleihin antaa tarkimman kuvan puolueiden kannatuksesta.

    Tällä korjauskertoimella jatketaan toistaiseksi.

    Niin sanotut uudet äänet (vastaaja ei äänestänyt eduskuntavaaleissa, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin on kaikille puolueille sama.

    Miten arvio eduskunnan paikkojen jakautumisesta lasketaan?

    Tammikuusta 2019 lähtien Taloustutkimus on laskenut Ylelle myös arvion eduskunnan paikkajaosta eli vaalipiirikohtaisista puoluekannatuksesta. Arvio tehdään yhdistämällä puoluekannatusarvioiden data julkaisuhetkeä edeltävältä puolelta vuodelta, jotta kokonaisotos on riittävän suuri. Kokonaisotos on tällöin noin 15 000–17 500 vastaajaa.

    Tuloksissa otetaan huomioon puolueiden kannatus eri vaalipiireissä. Kannatusarvio lasketaan kaikista vaalipiireistä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

    Lue lisää uutisia ja analyyseja puolueiden kannatuksesta: