Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu

Kiinalaiset voivat rynniä risteilyalusbisnekseen. Siinäkö vastaus Helsingin telakan myyntiyrityksiin?

telakkateollisuus
Helsingin telakka pilvisellä säällä.
Mårten Lampén / Yle

Helsingin telakan tilanne näyttää tällä hetkellä enemmän kuin tukalalta. Telakalla on tekeillä vain yksi alus, joka valmistunee heti ensi vuoden alkupuolella.

Rakenteilla oleva, yli 229 metriä pitkä ja 32,5 metriä oleva suurtankkeri on levein alus, mitä Helsingissä on koskaan rakennettu. Sitä viimeistellään sisätiloissa loppumetreille asti, koska uusia projekteja ei kuulu ei näy. Kiirettä ulkoilmaan ei ole.

Tilauskirjat typötyhjiä

Helsingin telakan tilauskirjat näyttävät ilmeisesti pyöreää nollaa eli telakka ei ole onnistunut myymään uusia laivoja kenellekään, vaikka neuvotteluja tiettävästi käydään jatkuvasti. Kykyä laivojen rakentamiseen Helsingissä olisi, mutta ongelma on telakan omistus.

Omistaja, venäläinen telakkayhtiö OSK eli United Shipbuilding Corporation USC haluaa Helsingin telakasta eroon, koska Yhdysvaltojen Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat tehneet sen toiminnasta käytännössä mahdotonta. Laivojen mahdolliset tilaajat eivät hyväksy myyjää, koska rahoituksen järjestämisestä on tullut ylivoimaista.

Helsingin telakka pilvisellä säällä.
Mårten Lampén / Yle

Rahoituksen järjestäminen vaihtelee alustyypeittäin, mutta kärjistäen voidaan sanoa, että rakentava telakka järjestää 70–80 prosenttia laivan rakennusaikaisesta rahoituksesta, ja tilaaja loput 20-30 prosenttia.

Pankit eivät voi tai halua lähteä rahoittamaan Venäjän valtion omistamaa telakkayhtiötä, sillä ne joutuisivat itse vaikeuksiin omissa bisneksissään.

Pakotteet haittaavat rahoituksen saannin lisäksi rahaliikennettä. Vaikka telakalla olisikin rahaa, sitä ei onnistuta siirtämään esimerkiksi alihankkijoille, koska pankit kieltäytyvät siirtämästä rahoja.

Satojen miljoonien eurojen rakennusaikaisten summien siirtely pitäisi tehdä tuhannen mutkan kautta, mikä on mahdotonta. Sitä paitsi koko toiminnan pitäisi olla voitollista, jotta rahoittajat innostuisivat mukaan telakkabisnekseen.

Venäjä tekee sota-aluksia

Suurin osa Venäjän telakoista on kerätty OSK:n alle. Venäjän laivanrakennus on suurelta osin sota–alusten valmistusta, vaikka mukaan mahtuu myös siviilipuolen tuotantoa.

Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund muistuttaa, että OSK on ollut suuren aikaa hyvä omistaja Helsingin telakalle. Venäläisiä tilauksia suorastaan sateli Suomeen, ja OSK myös rahoitti telakkaa.

– Korealaisen STX:n jäljiltä opittiin, että omistajuudella on laivanrakennuksessa suuri merkitys, erikoistutkija Eklund huomauttaa. Nyt se tosin nähdään myös OSK:n osalta.

Helsingin telakka pilvisellä säällä.
Mårten Lampén / Yle

Uusi omistaja toisi tilauksia

Helsingin telakalla työskentelee tällä hetkellä tilanteessa riippuen noin 800 työntekijää. Heistä arviolta pari sataa on alihankkijoiden palveluksessa. Vuosi sitten työntekijöitä oli noin 1 200.

– Työntekijöiden puolesta ei voi kuin toivoa, että telakalla löytyisi uusi omistaja. Uskon, että omistajan vaihtuminen merkitsisi myös uusia tilauksia. Muutoin edessä on vähintään lomautuksia ensi vuonna, Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sanoo.

Suomen telakkateollisuus työllistää tällä hetkellä arviolta noin 6 000 ihmistä päivittäin. Luvussa ovat mukana telakan omat työntekijät ja toimihenkilöt sekä telakoilla työskentelevät alihankkijat.

Kiinasta voi tulla telakkamahti

Etenkin Turun telakalla menee nyt erittäin hyvin, joten periaatteessa Helsingin telakalta löytyisi ammattiväkeä auttamaan risteilijöiden tekemisessä. Risteilyaluksia valmistavilla telakoilla on muutenkin maailmalla hyvä tilaustilanne. Tankkereita ja rahtialuksia tekevillä tilanne ei ole yhtä hyvä.

Erikoistutkija Timo Eklund sanoo, että Euroopassa telakoiden tilanne on parempi kuin esimerkiksi Aasiassa. Tilanne oli päinvastainen vielä muutama vuosi sitten.

– Ennustan, että jollakin aikavälillä kiinalaiset nousevat kilpailemaan myös risteilyalusten markkinoille. Jo nyt he imevät osaamista Euroopasta ja käyttävät aktiivista valtiojohtoista teollisuuspolitiikkansa markkinoiden valtaamiseksi. Jos yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, se on uhka myös suomalaiselle telakkateollisuudelle, erikoistutkija Eklund sanoo.

Tosin Suomen arktista laivanrakennustaitoa on vaikea ohittaa. Helsinki ja Hietalahden telakka ovat siinä lajissa ykkösiä.

Telakka: omistusjärjestely on kesken

Helsingin telakan ostajiksi on veikkailtu milloin venäläisiä liikemiehiä, milloin kroatialaisia tai norjalaisia. Entäpä jos ostajia ovatkin kiinalaiset, jotka ostaisivat nimenomaan osaamista?

Kiinalaiset voisivat yhdistää eurooppalaisen osaamisen, valtion rahoitusavun, halvan työvoiman ja omasta maasta omille telakoille ohjatut tilaukset.

Yle kysyi Arctech Helsinki Shipyard Oy:ltä, miten yhtiöllä menee ja vaihtuuko telakan omistus.

Vastaus tuli sähköpostilla Venäjän pääkonsernin ja Helsingin telakan kautta.

– Yhtiön omistusjärjestely on kesken emmekä sen vuoksi kommentoi telakan asioita. Omistusjärjestelyä hoitaa United Shipbuilding Corporation.

Lue myös:

Helsingin telakka myyntiin vuoden loppuun mennessä

Helsingin telakan myynti Kermasille varmistumassa