Kuntoa vaativissa töissä jopa 200 000 työntekijää – Työterveyslaitoksen tutkija: "Palautumiseen pitää kiinnittää huomiota nykyistä enemmän"

Palautuminen raskaasta työtehtävästä voi kestää jopa 30 tuntia.

työhyvinvointi
Miten fyysisestä työstä palautuu?
Miten fyysisestä työstä palautuu?

Fyysisen työn rasituksista toipumiseen on kiinnitetty liian vähän huomioita. Tätä mieltä on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Oksa.

– Avainkysymys on palautuminen työpäivien välillä. Siihen pitää kiinnittää huomiota paljon enemmän kuin mitä on aikaisemmin tehty. Sen avulla jaksetaan töissä pitkäkestoisesti paremmin, Oksa totesi Aamu-tv:n haastattelussa torstaina.

Fyysisissä töissä ahertaa noin 200 000 ihmistä: tyypillisesti rakennus-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa, huoltotöissä ja hoiva-alalla. Yksittäisiä, fyysisesti raskaita ammatteja ovat palomiehet ja mastotyöntekijät.

– Mastotyöntekijöillä on koko ajan suhteellisen reipasta kuormitusta. Palomiehillä taas on isoja rasituspiikkejä, mutta aika lailla rauhallisempaa tehtävien välissä, Oksa luonnehtii.

Kuuntele itseäsi

Oksan mukaan väsymys on tyypillisin työn rasitusoire. Lihasvoima heikkenee hetkellisesti ja fyysisesti väsyttää. Oleellisinta työn rasituksista toipumisessa on Oksan mukaan palautumisen riittävän pitkä kesto.

–Esimerkiksi palomiehellä palautuminen raskaasta työvaiheesta saattaa kestää jopa 30 tuntia. Mutta palautuminen on tietenkin yksilökohtaista. Siihen vaikuttaa ihmisen oma kunto, työn laatu ja itse käytetyt palautumismenetelmät.

Oksan mukaan työntekijän on tärkeää kuunnella itseään myös palautumisessa.

– Jos takana on useita raskaita työpäiviä, yötyötä ja niin edespäin, niin äärimmäisen kova lenkki ei ole silloin paikallaan, vaan jotain kevyempää. Esimerkiksi kevyt, palauttava luontoliikunta on nostanut päätänsä, sillä on vaikutuksia myös henkiselle puolelle. Sitten on kirjo erilaisia palauttavia menetelmiä, vesialtistuksia, venyttelyä. Näistä pitää koittaa kaivaa itsellensä sopivat, Oksa sanoo.

Kunto omissa käsissä

Hyvä fyysinen kunto edesauttaa jaksamaan töissä, mutta työnantaja ei pääsääntöisesti voi velvoittaa ihmistä huolehtimaan kunnostaan. Ammattialakohtaisia kuntovaatimuksia on hyvin vähän, esimerkiksi palomiehillä ja mastotyöntekijöillä. Muilla aloilla on lähinnä vain suosituksia.

– Työnantaja voi kannustaa ja luoda edellytyksiä. Vastuu omasta fyysisestä kunnosta on ihmisellä itsellään.

– Fyysisellä työllä pysyy suurinpiirtein kunnossa, mutta se ei yleensä kohota kuntoa. Kunto kohenee vapaa-ajan liikunnalla, sitäpitää ehdottomasti korostaa, Oksa päättää.