Suomessa on huutava työvoimapula, mutta työnantajilla on ennakkoluuloja maahanmuuttajista – tämä leipomoyrittäjä palkkaa heitä mielellään

Ulkomaalaiselle on vain eduksi, ettei hän ole aikaisemmin tehnyt karjalanpiirakoita, sanoo leipomoyrittäjä.

maahanmuuttajat
Kotileipomo A-L Sorsan työntekijöitä marraskuussa 2018.
Phenphon Makkonen (vas.), Piyamat Soininvaara, Jelina Kartonen sekä Anna Chingina tekevät töitä englanniksi ja suomeksi. Leipomossa työkielenä on myös kreikka, sillä leipomoyrittäjän mies on kotoisin Kreikasta.Annika Martikainen / Yle

Tässä leipomossa työnjako on selvä: miehet kaulivat karjalanpiirakan ruispohjia eli kakkaroita. Viereisellä pöydällä naiset täyttävät kakkaroita riisipuurolla ja rypyttävät karjalanpiirakat muotoonsa.

Kotileipomo A-L Sorsassa on töissä kuutta eri kansalaisuutta: Thaimaasta, Venäjältä, useampi työntekijä Kreikasta, Filippiineiltä, Romaniasta ja on muutama työntekijä Suomestakin. Sitä voi Pohjois-Karjalan pienellä Liperin kirkonkylällä kutsua jo monikulttuuriseksi työpaikaksi.

Yrittäjä Anna-Liisa Karpathakis palkkasi ensimmäisen maahanmuuttajan kymmenen vuotta sitten, kun taas yksi suomalainen työntekijä oli päättänyt lähteä. Leipomosta oli tullut kiertopaikka: yhden jalat eivät kestäneet, toiselle leipomo oli liian kuuma paikka.

– Moni täällä kokeillut työntekijä mielsi tämän halpa-arvoiseksi työksi eikä se sitten kiinnostanut. Se oli minulle suurin ongelma, sanoo Karpathakis.

Yrittäjää rassasi alati vaihtuvat työntekijät, sillä rekrytointi ja perehdyttäminen vievät aikaa. Sitten paikallinen työ- ja elinkeinotoimisto vinkkasi filippiiniläisestä työnhakijasta Jelina Kartosesta. Kartosta ei leipomon kuumuus haitannut, ja hän on edelleen töissä Liperin piirakkapajalla.

Lassila & Tikanoja saa paljon epävirallisia vaatimuksia siitä, millaista työvoimaa meillä saisi olla. Asiakkaan pelkona on, että ulkomaalainen työntekijä ei pärjää kohteessa

Jorma Mikkonen
Kotileipomo A-L Sorsan yrittäjä Anna-Liisa Karpathakis Liperin keskustassa sijaitsevassa leipomossa marraskuussa 2018.
Yrittäjä Anna-Liisa Karpathakiksen mukaan sana on kiirinyt maahanmuuttajien keskuudessa: Kotileipomo Sorsa saa kyselyistä suoraan ulkomaalaisilta, jotka etsivät töitä.Annika Martikainen / Yle

Pohjois-Savon ely-keskuksen aluekoordinaattori Tanja Mannerin mukaan ulkomaalaisten työllistymisen esteenä ovat useimmiten suomen kielen taidon puute – sekä suomalaisten työnantajien ennakkoluulot.

– Suomalaisten asenteet maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita kohtaan vaikeuttavat työllistymistä sekä sitä kautta kotouttamista, sanoo Manner.

Ulkomaalaisten työllisyydessä on suuria eroja eri kaupungeissa. Sorsan kotileipomosta on 30 kilometriä Joensuuhun, jossa puolet ulkomaalaisista oli työttömänä viime vuoden syksyllä. Se on tuplasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin.

Samaan aikaan Suomessa kärsitään kasvavasta työvoimapulasta. Kyse on kohtaanto-ongelmasta eli avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa: Yhtäältä työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työnantajan vaatimuksia. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri puolilla Suomea.

Manner arvelee, että työnantajilla on Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa vielä pinttyneemmät ennakkoluulot kuin muualla Suomessa. Karpathakiksen mukaan suomalainen työnantaja pelkää kielimuurin ja kulttuurierojen olevan kompastuskiviä ulkomaalaisen palkkaamiselle.

Grafiikka ulkomaalaisten työttömyydestä eri kaupungeissa.
Matti Myller / Yle

Filippiineiltä kotoisin oleva Kartonen ei ollut tehnyt yhtään karjalanpiirakkaa ennen kuin aloitti työt Kotileipomo Sorsassa. Ja se on hyvä asia, sanoo Karpathakis. Suomalaisilla on usein oma vahva näkemys siitä, millainen karjalanpiirakan tulisi olla: kuinka paljon täytettä tulisi olla ja millainen koostumus kuoressa on.

– Olen usein joutunut muistuttamaan suomalaista työntekijää, että täällä tehdään Sorsan karjalanpiirakoita, ei sinun mummisi, sanoo Karpathakis.

Siivousalalla on huutava pula tekijöistä

Kotileipomo Sorsa ja sen kuusi kansallisuutta on ehkä Pohjois-Karjalan mittakaavassa kansainvälinen työyhteisö, mutta monikulttuuriset työpaikat ovat olleet arkipäivää Suomessa jo vuosia. Esimerkiksi kiinteistö- ja ympäristöpalveluja tarjoavan Lassila & Tikanojan pääkaupunkiseudun siivoojista lähes 60 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Lassilan & Tikanoja on entistä riippuvaisempi maahanmuuttajista, sillä työvoimasta on jo nyt jatkuva pula, sanoo yhteiskuntajohtaja Jorma Mikkonen. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä on Lassi & Tikanojalla noussut tasaisesti 15 viime vuoden aikana, niin työntekijöissä kuin esimiehissä.

Vaikka Lassila & Tikanojalla monikulttuurinen työporukka olisi arkipäivää, näin ei välttämättä ole asiakasyrityksissä. Asiakkailla ja asiakasyrityksillä on edelleen ennakkoluuloja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Lassila & Tikanoja saa paljon epävirallisia vaatimuksia siitä, millaista työvoimaa meillä saisi olla. Joudumme taistelemaan sen kanssa, että kaikki työvoima olisi yhdenvertaisessa asemassa sukupuolesta ja kansallisuudesta riippumatta. Asiakkaan pelkona on, että ulkomaalainen työntekijä ei pärjää kohteessa, sanoo Mikkonen.

Liperissä tehtyjä Kotileipomo A-L Sorsan karjalanpiirakoita myydään pakasteena ravintoloille, kauppahalleille ja kahviloihin.
Kotileipomo A-L Sorsan piirakat ovat tuttuja esimerkiksi Hakaniemen hallista.Annika Martikainen / Yle

Mikkosen mukaan suomalaisten ennakkoluulot hälvenevät pikkuhiljaa. Kulttuurinmuutos tapahtuu yksilön tasolla, kun suomalaiset kohtaavat ulkomaalaisia työkaverina, esimiehenä tai alaisena.

Suomi seuraa perässä muita Pohjoismaita ja Eurooppaa sekä maahanmuuttajien määrässä ja monikulttuurisuudessa. Mikkonen nostaa esimerkiksi Ruotsin, jossa on paljon pidempi historia maahanmuuttajien kanssa.

– Ruotsissa on vastuullisuusteko palkata ulkomaalaisia. Suomessa ollaan vielä jäljessä tämän asian kanssa, sanoo Mikkonen.

Tässä vinkit maahanmuuttajan palkkaamiseen

Mitä ulkomaalaistaustaisen rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä pitää sitten ottaa huomioon? Leipomoyrittäjä Anna-Liisa Karpathakis ja yhteiskuntajohtaja Jorma Mikkonen myöntävät, että alkuun pääseminen vaatii työnantajan tukea.

Ensin pitää saada perusasiat kuntoon: työlupa, asunto, pankkitili ja henkilötodistus. Työnantajan ei ole pakko auttaa niiden järjestämisessä, mutta ainakin Lassila & Tikanojalla on huomattu, että työnteko lähtee paremmin liikkeelle, kun muut asiat elämässä on hoidossa.

– Maahanmuuttajan työnteko karahtaa yleensä alkuvaiheessa, jos kaikki pitää järjestää itse, Mikkonen sanoo.

Esimerkiksi Lassila & Tikanojalla on monikulttuurisuuteen ja kotouttamiseen erikoistunut henkilöstökonsultti, joka on itse maahanmuuttajataustainen. Kun isompi ryhmä ulkomaalaisia aloittaa töissä, saavat he tuekseen kummin, joka auttaa käytännön asioissa.

Mikkonen toivoo, että maahanmuuttajien kotouttamisen olisi asiakaslähtöisempää.Maahanmuuttaja joutuu nyt asioimaan monella luukulla saadakseen oleskeluluvan, avatakseen pankkitilin ja hankkiakseen lapselle päivähoitopaikka.

Kotileipomo A-L Sorsan työntekijöitä tekemässä karjalanpiirakoita marraskuussa 2018.
Piirakkakakkaroita kouliva kreikkalainen Alex Salich Mola (vas.) on asunut Suomessa vuodesta 2004. Töiden löytäminen ei ole ollut hänelle koskaan ongelma – varsinkaan sen jälkeen, kun hän oppi puhumaan suomea. "Jos on ahkera ihminen, kyllä töitä löytyy", sanoo Mola.Annika Martikainen / Yle

Sitten päästään töihin: Karpathakiksen kokemuksen mukaan maahanmuuttajataustainen työntekijän perehdyttämiseen kannattaa varata hyvin aikaa. Hän kehottaa varmistamaan, että aloittava työntekijä on ymmärtänyt ohjeet. Tarvittaessa Karpathakis opastaa työtehtävään kädestä pitäen ja useampaan kertaan, kunnes homma sujuu.

Työnantajan tulisi osata edes auttavasti englantia, suosittelee Karpathakis. Lassila & Tikanojalla englannin kielen perusteista on tullut vaatimus myös suomalaisille työntekijöille, koska kaikki sen työntekijät eivät osaa suomen kieltä.

Mikkosen mukaan monella työvoimavaltaisella toimialalla ei ole vielä täysin ymmärretty, että kantasuomalaisen työväestön määrä vähenee tulevaisuudessa.

– Tulevaisuudessa tarvitaan todella järeitä toimenpiteitä, että työpaikat saadaan täytettyä.

Juttua päivitetty 23.11.2018 klo 10:16: Lisätty tieto siitä, että työvoimapulassa on kyse kohtaanto-ongelmasta, eli avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa.

Lue lisää:

Yle Uutiset: Sadat yrittäjät paljastavat: näille töille ei löydy tekijää – katso lista

Yle Uutiset: Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

Talouselämä: Työvoimapula jo lähes kaksinkertaistunut – katso lista 15 ammatista, joiden tekijöistä eniten pulaa (siirryt toiseen palveluun)