Ihmiskaupan uhreja tunnistetaan Suomessa yhä heikosti – "Huumeidenkäyttäjä voi olla ihmiskaupan uhri, jos hänet pakotetaan tekemään rikoksia"

Ihmiskaupan tunnistamisen edellytyksenä on hyväksikäyttöön johtavien piirteiden tunnistaminen.

ihmiskauppa
Silhouettimainen hahmo pyyhkii seinää hämärässä valossa.
Ihmiskaupassa on monenlaisia muotoja.Yle

Ihmiskauppa on aseiden ja huumeiden myynnin ohella yksi kolmesta suurimmasta rikollisen toiminnan muodosta maailmassa. Pelkästään työvoiman hyväksikäytön ja pakkoavioliiton uhreja arvioidaan olevan maailmassa noin 60 miljoonaa.

Myös Suomessa ihmiskaupan uhrien määrä kasvaa voimakkaasti. Ihmiskaupan uhrien määrä on nelinkertaistunut Joutsenon vastaanottokeskuksen alla toimivassa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä vuoden 2015 jälkeen. Uhrit ovat suurilta osin vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden joukosta tai Suomessa tapahtuvasta ihmiskaupasta löydettyjä.

Ihmiskaupan uhrien lisäksi auttamisjärjestelmässä on myös noin 90 ihmiskaupan uhrien lasta, jotka tarvitsevat vanhempansa uhriksi joutumisen vuoksi erityistä tukea.

– Vanhemman huono vointi ja traumat vaikuttavat voimakkaasti varsinkin pieniin lapsiin, jotka ovat voineet pahimmassa tapauksessa jopa todistaa vanhempansa hyväksikäyttöä, kertoo auttamisjärjestelmässä työskentelevä projektipäällikkö Veikko Mäkelä.

Grafiikka liittyen aiheeseen "ihmiskauppa".
Myös Suomessa ihmiskaupan uhrien määrä kasvaa voimakkaasti.Yle Uutisgrafiikka

Hyväksikäytön piirteet tunnistettava ensin

Suomessa koulutetaan parhaillaan poliiseja ja rajavartijoita tunnistamaan ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppa on haasteellinen ilmiö, sillä uhrien tunnistamisessa ei ole valmista rasti ruutuun -listaa.

– Koulutettavat perehtyvät siihen, miten ihmiskaupan voi tunnistaa, miten uhrit tulee kohdata, mikä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on ja millaista yhteistyötä esitutkintaviranomaiset ja uhreja auttavat toimivat voivat ihmiskaupan ehkäisemiseksi tehdä, Mäkelä luettelee.

Poliisit ovat koulutuksen jälkeen kertoneet arvioivansa ihmiskaupan mahdollisuutta työtilanteissaan uusin silmin. Koulutus on auttanut ottamaan paremmin huomioon ihmiskaupan mahdollisuuden, kun aiemmin ajatus on voinut käväistä mielessä vain nopeasti.

– Esimerkiksi rajatarkastuspisteellä mahdollisen uhrin kohtaaminen rajavartijan kanssa on todella lyhyt. Uhri ei välttämättä edes tiedä olevansa ihmiskaupan uhri tai hän ei pysty kertomaan siitä, Mäkelä kertoo.

Koulutettavat ovat kokeneet hyötyneensä siitä, että koulutuksen myötä erilaiset ihmiskaupan muodot ovat nyt selkeästi mielessä.

– Esimerkiksi huumeidenkäyttäjä voi olla ihmiskaupan uhri, jos hänet pakotetaan tekemään rikoksia, varastelemaan tavaraa tai kuljettamaan huumeita. Uhrit eivät usein pysty itse määräämään, tekevätkö he rikoksia vai eivät, Mäkelä toteaa.

Ihmiskauppa
Ihmiskaupan uhri ei välttämättä tiedosta olevansa uhri.Yle

Pienet vihjeet voivat johtaa jäljille

Ihmiskaupan eri muodot ovat yleistyneet myös Suomessa. Samalla niitä tunnistetaan aiempaa paremmin. Työvoiman hyväksikäyttöä on tunnistettu Suomessa perinteisesti suhteellisen hyvin ja esimerkiksi pakkoavioliittoja on alettu tunnistaa entistä paremmin.

– Jos perheväkivalta alkaa muistuttaa tilannetta, josta toista ei päästetä pois ja olosuhteet rikkovat räikeästi hänen oikeuksiaan ja ihmisarvoaan, voidaan puhua esimerkiksi pakkoavioliiton kaltaisesta ihmiskaupasta, Mäkelä kuvailee.

Toisaalta Suomessa ei oikeastaan tunnisteta vielä ollenkaan rikollisuuteen pakottamista tai kerjäämään pakottamista tai niissä hyväksikäyttöä. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan meillä vielä melko heikosti.

– Ihmiskauppa voi olla myös elinkauppaa, Mäkelä muistuttaa.

Ihmiskauppaa voi tunnistaa myös tavallinen ihminen, sillä ihmiskaupassa on syvimmillään kyse hyväksikäytöstä. Lähisuhdeväkivalta tai seksuaalirikokset voivat johtaa ihmiskauppaan.

– Pienet teot, esimerkiksi seurusteluväkivalta nuorilla saattaa johtaa siihen, että toista ihmistä voidaan käyttää hyväksi, Mäkelä toteaa.

Ihmiskauppaepäilyissä kannattaa olla yhteydessä poliisiin tai ihmiskaupan auttamisjärjestelmän työntekijöihin Yksin toimiminen voi olla vaarallista. Myös valtakunnallisilta ihmiskauppa.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivuilta löytyy tietoa ihmiskaupasta ja uhrien kohtaamisesta.

Keittiön tiskipöytä.
Ihmiskauppaa voi tapahtua esimeriksi ravintoloissa.Tommi Parkkinen / Yle

Katse kulutustottumuksiin

Ihmiskauppaan liittyvien oikeustapausten määrä on kasvanut Suomessa. Uhrit saavat ilmaisen oikeudenkäynnin. Uhri saa apua ilmaiseksi, mutta rikosprosessit ovat haastavia, sillä niissä uhrien kertomukset ovat keskeisessä roolissa.

– Rikosprosessissa tilanne on usein uhrin sana tekijän sanaa vastaan, kertoo auttamisjärjestelmässä työskentelevä projektipäällikkö Veikko Mäkelä.

Ihmiskaupan ehkäisemisessä ratkaisevat myös tavallisen ihmisen arjen ja kulutustottumusten valinnat.

– Mitä halvemmalla ja enemmän haluamme esimerkiksi vaatteita, sitä enemmän työvoimakustannukset alenevat. Tai jos pitseriassa väännetään viiden euron pitsoja, on syytä miettiä, saavatko työntekijät sellaista palkkaa, johon he ovat Suomen lakien mukaan oikeutettuja. Omilla kulutusvalinnoillaan voi vaikuttaa asioihin, Mäkelä sanoo.