Monet näkivät riesan, Paavo Vallas tilaisuuden – 25-vuotias diplomi-insinööri tekee nyt bisnestä roskakaloilla

Särkikalojen suosion lisääminen suomalaisten ruokalautasilla vaatii uusia tuoteideoita ja investointeja kalankäsittelyyn.

särkikalat
Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas
Kalajauhelihaa paistava Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas kuvailee itseään laiskaksi ruuanlaittajaksi.Heikki Kiseleff/Yle

Yrittäjä Paavo Vallas, 25, paistaa lahnasta valmistettua kalajauhelihaa. Ruoka on Särkifoodin toimitusjohtajan parin vuoden tuotekehittelyn tulos. Idea syntyi yrittäjyyskurssilla Aalto-yliopistossa, kun opiskelijoilta kysyttiin liikeideoita.

– Tuli mieleen Suomen särkikalaongelma. Särkiä on äärimmäisen paljon ja niitä jopa hoitokalastetaan pois ja sitten vaikka kompostoidaan. Tämä tuntui järjettömältä. Ajattelin, että on pakko löytää fiksumpiakin tapoja ja samalla siitä voi tulla liiketoimintaa.

Diplomi-insinööriopiskelijoiden ryhmä paneutui kurssilla särkien hyödyntämiseen. Opiskelijat pohtivat muun muassa entistä automatisoidumpaa kalan perkaamisesta. Edullisempi perkaus mahdollistaisi tuontitonnikalan korvaamisen särjellä esimerkiksi pikaruokapaikoissa.

Opiskelijoiden idea voitti Sitran (siirryt toiseen palveluun) Ravinnekierto Challenge -kisan vuonna 2016. Palkintorahaa tuli 10 000 euroa. Samalla syntyi Särkifood-yritys ja Vallaksen tie yrittäjäksi alkoi.

– Ideoita oli paljon, mitä särjestä voisi tehdä. Käytiin noin kymmenen liiketoimintasuunnitelmaa läpi. Olin muun muassa kaksi viikkoa yliopiston laboratoriossa keittelemässä lahnojen ja särkien uimarakkoja ja eristämässä niistä gelatiinia. Liiketoiminnan kehittäminen tästä prosessista oli kuitenkin liian haastavaa.

Parin vuoden aikana Vallas testautti ja kehitti reseptejä. Särkikala lahnasta valmistettu kalajauheliha valikoitui tuotteeksi viimeistään, kun kalanjalostamo Uusikaarlepyystä innostui yhteistyöstä.

– Alihankkijoiden käyttö on tässä vaiheessa järkevämpää kuin investoiminen omaan laitokseen ja laitteisiin.

Toimitusjohtajan työsarkana on pitää yhteyttä kalastajiin, markkinoida tuotteita ja huolehtia tilauksista. Hän on toistaiseksi yrityksensä ainoa työntekijä.

Vajaasti hyödynnetty kala kaipaa investointeja

Suomessa on tällä hetkellä muutamia isompia elintarvikeyrityksiä, jotka tekevät esimerkiksi särkisäilykkeitä (siirryt toiseen palveluun)tai lahnasta kalamassaa muun muassa suurtalouskeittiöiden tarpeisiin.

Yritysten omien hankintakanavien lisäksi järvien rehevöitymistä hillitsevät hoitokalastajat tuottavat lisää raaka-ainetta elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna Lahdessa hoitokalastuksista nousi särkikalaa jalostajille noin 60 000 kiloa.

Särkikalaa on Suomen järvissä kuitenkin yhä runsaasti, mutta investointihaluisia kalanjalostajia kaivataan lisää.

– Tarvitaan yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida massauskoneisiin ja tiloihin, jolloin siitä saadaan kannattavaa kaupallista toimintaa. Pieniä määriä perkaa kuka tahansa, mutta kun puhutaan tuhansista kiloista, niin se vaatii koneellista käsittelyä, Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen sanoo.

Ruokolainen uskoo, että kun tuotantoketjun eri osat saadaan kuntoon, niin uusia toimijoitakin alkaa tulla alalle.

– Osassa Itä- ja Keski-Suomea sekä Kainussa särki on muikun jälkeen toiseksi tärkein kaupallinen kalalaji. En puhu roskakalasta, vaan vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista.

Särkien kalastus parantaa myös vesistön tilaa, sillä jokaisen kalan mukana tulee ravinteita kuten fosforia pois järvestä.

Särvin on lahnasta valmistettua kalajauhelihaa
Lahnasta valmistettu kalajauheliha lanseerattiin markkinoille elokuussa.Petri Niemi/Yle

Kalajauheliha ei kilpaile ruokahifistelijöiden makuhermoista

Ympäristöhallintaa opiskellut diplomi-insinööri ja Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas haluaa yhdistää bisneksen ja maailman parantamisen.

– Koen, että yrittäjyys on paras ja konkreettisin tapa vaikuttaa maailmaan. Haluan parantaa ympäristöä ja tuoda työpaikkoja Suomeen.

Turussa asuva toimitusjohtaja haluaa tuotteellaan haastaa jauhelihan ja broilerisuikaleet suomalaisten ruokapöydissä.

– Kalajauhelihasta tehtiin arkiruoka, jota lapsiperheet voisivat käyttää viikottain. Näin päästään suuriin määriin kalojen käytössä ja saavutetaan maksimaalinen ympäristöhyöty. Tämä on myös kotimaiseen kalaan pohjautuva vaihtoehto kalapuikoille.

Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty.

Paavo Vallas

Yritys pystyy tällä hetkellä tuottamaan noin 25 000 kiloa tuotetta markkinoille. Vallaksen tulevaisuuden visio on, että yritys hyödyntäisi miljoona kiloa särkikaloja vuodessa.

Pakasteena myytävää kalajauhelihaa markkinoidaan kotimaisen nettikaupan kautta. Vallas on käynyt keskusteluja myös suurten kotimaisten kauppaketjujen kanssa.

– Neuvottelut ovat käynnissä, mutta se on aika pitkä prosessi näiden isojen toimijoiden kanssa. Esimerkiksi hinnasta riittää keskusteltavaa.

Nuori yrittäjä ei halunnut perheyrityksen valmista pakettia

Hollolalaislähtöinen Paavo Vallas aikoo edetä yrityksensä kanssa maltillisesti, eikä suunnittele suuria investointeja, vaan luottaa alihankkijoihin kalankäsittelyssä.

– En usko, että Suomessa on henkilöä tai tahoa, joka haluaisi antaa minulle esimerkiksi kolme miljoonaa euroa, joten näillä on nyt mentävä.

Nuori yrittäjä on saanut henkistä tukea ja kannustusta isältään, joka pyörittää merikonttikuljetuksiin erikoistunutta logistiikkayritystä.

– Särki-ideani oli yllätys isälleni, mutta ei se vaatinut kuin yhden tarkemman keskustelun isän kanssa, niin kyllä hän heti ymmärsi.

Isänsä yritykseen Vallas ei haikaile töihin.

– Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty.

Paavo Vallaksen yrittäjän tarinasta myös Yle Areenassa.

Lue myös:

Roskakala kelpaa nyt koululaisillekin: Katso laskurista, kuinka monta särkeä tarvitaan ruokkimaan sinun koulusi

Kaverukset ryhtyivät syömään järveä tyhjäksi roskakalasta – "Katiskoja viedään niin paljon kuin on tarve"

Näitä kaloja pidettiin ennen herkkuna, mutta nyt ne kelpaavat vain harvalle – testaa, tunnetko järvien "roskakalat"