Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella? Paljon parjatulla Tallinnanaukiolla kohoaa arkkitehtuurin helmi

Kauppakeskus odottaa suojelumääräysten valmistumista, että julkisivun korjaustyöt voidaan aloittaa.

Itäkeskus
Kauppakeskus Itiksen vanhin osa on 80-luvun merkittävää arkkitehtuuria.
Kauppakeskus Itiksen vanhin osa on 80-luvun merkittävää arkkitehtuuria.Ronnie Holmberg / Yle

Helsinkiläinen kauppakeskus Itis on yksi Suomen suurimmista ostoskeskuksista ja vetää yli 17 miljoonaa kävijää vuosittain. Sen edessä sijaitseva Tallinnanaukio on vilkas läpikulkupaikka, jonka ilmettä on toisinaan kritisoitu nuhjuiseksi.

Kaikki aukion halki kulkevat eivät ehkä tiedä, että paikalla kohoaa yksi suomalaisen 1980-luvun arkkitehtuurin merkkiteoksista. Se on kauppakeskuksen vanhin osa, joka on arkkitehti Erkki Kairamon suunnittelema.

Kun rakennus valmistui vuonna 1984, se noteerattiin myös kansainvälisellä tasolla.

– Itäkeskuksen kauppakeskus on yksi harvoista aikansa suomalaisista rakennuksista, joista on julkaistu näyttäviä juttuja ulkomaalaisissa arkkitehtuurilehdissä, kertoo Aalto-yliopiston arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa.

Kristo Vesikansan taustalla näkyy teräsrakenteita, jotka luovat rakennuksen jälkikonstruktivistisen ilmeen.
Kristo Vesikansan taustalla näkyy teräsrakenteita, jotka luovat rakennuksen jälkikonstruktivistisen ilmeen.Ronnie Holmberg / Yle

Vesikansa on Rakennustaiteen seuran hallituksen jäsen. Seura huolestui Itiksestä kolme vuotta sitten, kun kauppakeskus suunnitteli remontoivansa vanhan osan julkisivua.

Tarkoituksena oli vaihtaa seiniin kiinnitetyt teräksiset rakenteet uusiin, koska ne olivat huonossa kunnossa.

– Turvallisuus on kauppakeskuksessa yksi tärkeimmistä asioista. Jos henkilöstömme havaitsee rakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita, joita pitäisi korjata, niin totta kai ne on tehtävä, sanoo kauppakeskusjohtaja Johanna Haltia.

Itiksen kauppakeskusjohtajan Johanna Haltian mielestä on tärkeintä, että kaupunki ja kauppakeskus tekevät yhteistyössä Tallinnan aukiosta viihtyisän paikan.
Kauppakeskusjohtaja Johanna Haltian mielestä on tärkeintä, että kaupunki ja kauppakeskus tekevät yhteistyössä Tallinnan aukiosta viihtyisän paikan.Ronnie Holmberg / Yle

Kauppakeskus odottaa lupaa korjaustöille

Rakennustaiteen seuran mukaan teräsrakenteiden uusiminen olisi muuttanut liikaa kauppakeskuksen alkuperäistä ilmettä. Seura teki suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle, joka päätyi lausunnossaan suosittelemaan rakennuksen julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksen kautta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tällä viikolla, ja myöhemmin se etenee vielä kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Kauppakeskus joutuu odottamaan kaavaprosessin valmistumista ennen kuin korjaustyöt voidaan aloittaa.

Arkkitehtuurihistorian lehtorin Kristo Vesikansan mukaan nimenomaan julkisivun teräsrakenteet luovat rakennukselle sen ominaisen ilmeen.

– Erkki Kairamon arkkitehtuurille oli tyypillistä, että rakennukset olivat selkeitä ja laatikkomaisia, mutta hän sijoitti niiden ulkopuolelle portaikkoja, parvekkeita ja mainoslaitteita. Ne jakavat isoja rakennuksia pienipiirteisemmiksi osiksi. Siitä syystä teräsrakenteet pitäisi säästää.

Arkkitehti Erkki Kairamo oli ihastunut venäläiseen 1920-luvun avantgardeen ja teki siitä omia tulkintojaan.
Arkkitehti Erkki Kairamo oli ihastunut venäläiseen 1920-luvun avantgardeen ja teki siitä omia tulkintojaan.Ronnie Homberg / Yle

Leikkipaikka ja jouluvalot saavat kiitosta

Arkisena aamupäivänä Tallinnanaukiolla liikkuvia ihmisiä tuntuu kuitenkin kiinnostavan aivan muut asiat kuin julkisivun teräsrakenteet.

Ritva Isotalus käy pienen Joose-poikansa kanssa päivittäin Itiksessä asioilla. Samalla he piipahtavat keinumassa leikkipaikalla, joka on pystytetty Tallinnanaukiolle hiljattain. Hänen mielestään leikkipaikka ja jouluvalaistus parantavat aukion ilmapiiriä.

– Täällä on pyörinyt monenlaisia porukoita, mutta leikkipaikka on tehnyt paikasta paljon viihtyisämmän.

Isotalus ei ole tietoinen kauppakeskuksen arkkitehtonisesta arvosta. Hän huvittuu tiedosta, että kaupunki aikoo suojella julkisivun.

– Tämä rakennus on aika karu. Aika jännä idea, että se pitäisi suojella. Ei se suoraan sanottuna ole niin hieno.

Ritva Isotalus antaa Jooselle vauhtia keinussa.
Ritva Isotalus antaa Jooselle vauhtia keinussa.Ronnie Holmberg / Yle

Linda Kankainen on niin ikään tullut leikkipaikalle lastensa Ilonan ja Taikan kanssa. Kaupungin suojelusuunnitelmat saavat myös Kankaisen nauramaan makeasti.

– En tiedä, onko tuo niin kaunis, että se on suojelemisen arvoinen, mutta ilmaston kannalta on hyvä, ettei aina pureta ja tehdä uutta.

Linda, Ilona ja Taika Kankainen nauttivat Tallinnan aukion jouluvalaistuksesta.
Linda, Ilona ja Taika Kankainen nauttivat Tallinnan aukion jouluvalaistuksesta.Ronnie Holmberg / Yle

Victor Rämöllä on tapana tuoda lapsenlapsensa leikkipaikalle kiipeilemään. Hänen mielestään julkisivua voisi muuttaa nykyistä värikkäämmäksi, jotta Tallinnanaukio olisi vielä enemmän lasten mieleen.

– Rakennus on aika erikoinen, koska se on pelkkää metallia ja lasia. Värit puuttuvat.

Victor Rämön mielestä kauppakeskuksen julkisivu voisi olla värikkäämpi.
Victor Rämön mielestä kauppakeskuksen julkisivu voisi olla värikkäämpi.Ronnie Holmberg / Yle

Itäkeskus on aikansa kauppakeskusten esikuva

Kaupunginmuseon lausunnon mukaan julkisivun alkuperäinen väritys on kuitenkin säilytettävä. Itäkeskus ei suinkaan ole ainoa 80-luvulla rakennettu ostoskeskus Suomessa, mutta sen erityisyys johtuu siitä, että se on ollut esikuvana monien muiden kauppakeskusten ja esikaupunkialueiden rakentamisessa.

– Kun kaupungistumisen nopea aalto oli ohitse, esikaupunkeihin rakennettiin työpaikkoja, asuntoja ja palveluja julkisten liikenneväylien yhteyteen. Itäkeskus oli tällaisen aluekeskusrakentamisen pioneeriesimerkki Suomessa, arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa sanoo.

Lasi ja teräs ovat hallitsevia elementtejä Itiksen vanhan osan julkisivussa.
Lasi ja teräs ovat hallitsevia elementtejä Itiksen vanhan osan julkisivussa.Ronnie Holmberg / Yle

60- ja 70-lukujen rakennuksia on purettu kovaa vauhtia Suomessa. Vesikansa pelkää, että seuraavaksi ovat vuorossa 80-luvun rakennukset. Itäkeskuksen ympäristöön on jo tehty uusia suunnitelmia, kuten Itäväylän kattamista ja tornitalojen rakentamista.

– Kauppakeskus, samoin kuin Erkki Kairamon suunnittelema Itäkeskuksen maamerkki, on tämän aluekeskuksen ensimmäisen vaiheen persoonallisimpia rakennuksia. Ne pitäisi säilyttää, koska alue voi muuttua radikaalisti tulevaisuudessa.

Kauppakeskuksen sisätiloissa kaupunki haluaa suojella pasaasikäytävän lasikaton. Sen suunnittelussa Kairamo otti vaikutteita Pariisin 1800-luvun pasaaseista.
Kauppakeskuksen sisätiloissa kaupunki haluaa suojella pasaasikäytävän lasikaton. Sen suunnittelussa otettiin vaikutteita Pariisin 1800-luvun pasaaseista.Ronnie Holmberg / Yle