Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

Talous kasvaa ja työllisyysaste paranee, mutta yhä useamman suomalaisen velat päätyvät ulosottoon. Syitä kehitykseen on monia.

ulosotto
En sedel och några få slantar i händerna.

Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä ulosottoon on päätynyt 462 000 suomalaisen velat. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kuluva vuosi ei ole poikkeus. Suunta on kasvanut tasaisesti ainakin vuosikymmenen ajan.

Helsinkiläisen Martin-Éric Racinen velkaantuminen alkoi kymmenen vuotta sitten. Ensin hän menetti työpaikkansa. Sitten hän juuttui paperisotaan TE-toimiston kanssa, joka ei suostunut puoltamaan työttömyyskorvausta. Kun Racine viimein alkoi saamaan työmarkkinatukea, hän oli elänyt luottokorttinsa varassa puoli vuotta.

Töitä ei kuitenkaan löytynyt. Racine yritti löytää halvempaa asuntoa, mutta ne ovat Helsingissä kiven alla. Toiseen kaupunkiin muutto ei olisi helpottanut tilannetta, sillä asumistuki laskee vuokran mukana, ja halvemman vuokratason kunnissa tuelle on asetettu matalammat enimmäismenorajat. Velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi.

– Tuntuu epätoivoiselta, kun haluaisi päästä hommiin, haluaisi maksaa velan pois, mutta ei pääse alkuunkaan. Mutta jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, tarvitaan mahtavat ponnistukset jotta työnantaja ottaisi riskin ja palkkaisi, Racine kertoo.

Racinen laskut päätyivät ulosottoon, vaikka hänellä ei ollut palkkatuloja tai omaisuutta, eikä siten mitään ulosmitattavaa. Perintätoimiston muistutusmaksut, viivästyskorot ja lopulta oikeudenkäyntikulut kasvattivat summaa entisestään.

Tilasto kuvaa velallisten määrää riippumatta siitä, päätyykö yksittäisellä henkilöllä ulosottoon yksi vai useampi velka. Kun jokainen velka otetaan huomioon, luku kasvaa huomattavasti. Tänä vuonna velkoja on tullut vireille ulosottoon 603 243 lokakuun loppuun mennessä. 
LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.
Tilasto kuvaa velallisten määrää riippumatta siitä, päätyykö yksittäisellä henkilöllä ulosottoon yksi vai useampi velka. Kun jokainen velka otetaan huomioon, luku kasvaa huomattavasti. Tänä vuonna velkoja on tullut yhteensä vireille ulosottoon 603 243 lokakuun loppuun mennessä. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.
Suurin osa ulsoottoon päätyneistä veloista on suhteellisen pieniä. Vuonna 2017 lähes joka kolmas velka oli alle 500 euron suuruinen. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto
Suurin osa ulosottoon päätyneistä veloista on suhteellisen pieniä. Vuonna 2017 noin joka kolmannella velallisella oli ulosotossa velkaa alle 500 euroa. LÄHDE: Valtakunnanvoudinvirasto.

Mistä ulosottovelallisten määrän kasvu johtuu? Nythän on nousukausi ja työllisyysaste paranee.

Racinen mielestä yksi syy on se, että yhteiskunnan tukien varassa eläminen on yhä vaikeampaa. Huono yhdistelmä on tilanne, jossa kallista vuokraa maksavan työttömyysturva yllättäen katkeaa tai pienenee.

– Jos joutuu nostamaan monia tukia ja jos on korkea vuokra, mikä on aika yleinen tilanne etenkin Helsingissä, niin ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja se on siinä. Velkakierre lähtee. Olen nähnyt tällaisia tapauksia ja niin on käynyt itsellenikin.

Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön neuvontapalvelussa on tehty sama havainto.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole rahaa elämiseen ja perusturva on aika pieni, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Lähes joka kolmas ulosottoon päätynyt velka on alle 500 euron suuruinen. Ulosottoon päätyy paljon pienituloisia, jotka eivät selviä muutaman sadan euron velasta. Tästä kertoo myös se, että ulosottoon päätyy joka vuosi satoja tuhansia (siirryt toiseen palveluun) sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksuja.

Joka kolmas ulosottoon päätyneistä asuu Uudellamaalla.

– Helsingin alueella asuminen on kallista. Ja täällä on työtä. Kun on palkkatuloja, ihmiset uskaltavat ottaa luottoa, Mattila sanoo.

Toinen syy on se, että luotolla eläminen ylipäänsä lisääntyy. Ongelmaa pahentavat voimalla markkinoidut ja korkeakorkoiset pikavipit, joita myönnetään myös maksukyvyttömille.

– Kyllä me on kuultu täällä, että ihan peruspäivärahalla olevat ihmiset saavat luottoa markkinoilta, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Mattila.

Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.

Martin-Éric Racine

Pikavippien markkinointi on ollut agressiivista ja tehokasta, sanoo Valtakunnanvoudinviraston päällikkö, valtakunnanvouti Juhani Toukola. Lopputuloksena niiden osuus velkatyypeistä on kasvanut nopeasti.

– Takavuosina kulutusluottoa ja pikavippiä oli noin kymmenen prosenttia. Nykyisin noin kolmannes, Toukola sanoo.

Rahatilanteen hallinta tuntuu olevan monella nykyisin vaikeaa, kun suuri osa menoista koostuu pienistä digitaalisista maksuista, Toukola huomauttaa.

– Ennen vanhaan kun rahan käyttö oli seteleitä ja lantteja, niiden loppumisen näki konkreettisemmin. Luotolla pelaaminen vaatii enemmän seurantaa.

Kolmas syy ongelmiin on se, että velkaongelmaa ei haluta myöntää ajoissa.

– Nähdään ihan parin sadan tuhannen velkapotteja, joita kolmen, neljän tonnin tuloilla elävät edelleen maksavat. Mutta lakipiste tulee jossain kohtaa kuitenkin vastaan, sanoo Takuusäätön Mattila.

Haluttomuus ottaa vastaan tukea vaikeutti myös Martin-Éric Racinen tilannetta.

– Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.

Martin-Éric Racine seisoo Koivusaaren venesatamassa.
Martin-Éric RacineKristiina Lehto

Racine suosittelee kaikkia hakemaan toimeentulotukea heti, kun sille tulee tarve. Racine ei niin tehnyt, vaikka olisi ollut siihen oikeutettu. Se tosin johtui miehen mukaan siitäkin, että hän ei tuntenut Suomen tukijärjestelmää.

– Jälkikäteen ennaltaehkäisevä toimeentulotuki olisi ollut mainio ratkaisu, mutta en silloin edes tiennyt tästä tuesta.

Hallitus haluaa suitsia ongelmaa ja esittää (siirryt toiseen palveluun) korkokattoa pikavippeihin. Takuusäätiön näkemys kuitenkin on, että ulosottojen määrä tulee kasvamaan tasaisesti.

– Meillä on tuntuma, että pinnan alla on paljon velallisia, jotka eivät vielä näy ulosottotilastoissa, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Martin-Éric Racinen velkakierre on ohi. Aiempaa valoisampi tilanne on seurausta mediamyllytyksestä, johon Racine joutui vuosi sitten. Racine pani aluille hallituksen aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen, joka keräsi hetkessä kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta.

– Se on iso helpotus. En tarvitse toimeentulotukea enään mihinkään.

Kokeile Ylen tekemää perusturvapeliä:

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

Juttua korjattu 19.11.2018 klo 14:59: "Laskupino kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi" muutettu muotoon "velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi".

Juttuun tehty muutoksia Martin-Éric Racinen tilanteeseen liittyen. Jutussa luki: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä Racine sai eräältä säätiöltä tukea, ja velkansa maksettua". Muutettu muotoon: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta".

Juttua muokattu 19.11.2018 klo 16:44: Jutussa luki: "Racine ei halunnut muuttaa pois Helsingistä halvemman asunnon perässä". Muutettu muotoon: "Racine yritti löytää halvempaa asuntoa, mutta ne ovat Helsingissä kiven alla. Toiseen kaupunkiin muutto ei olisi helpottanut tilannetta, sillä asumistuki laskee vuokran mukana, ja halvemman vuokratason kunnissa tuelle on asetettu matalammat enimmäismenorajat".