Suomalaisen tapa ostaa ruokaa muuttuu hitaasti: verkkoruokakaupassa käy edelleen vain harva, mutta itsepalvelukassaa käytetään jo ahkerasti

Päivittäistavaraostosten nouto- ja kuljetuspalveluja kehitetään jatkuvasti. Markettikävijätkään eivät voi välttyä ostoksilla kaupankäynnin uusilta tuulilta.

vähittäiskauppa
Prisman Kauppakassi-palvelun Noutopiste Turun Itäharjun Prismassa.
Ari Welling / Yle

Turkulainen Mikko Pohjola on perheineen testannut K-ketjun Ruoka-palvelua muutaman viikon ajan. Tilaus tehdään sunnuntai-iltana ja maanantaina kuski tuo koko viikon ruokatarpeet ovelle asti.

– Olimme vähän niin kuin pakkotilanteessa, sillä mursin sääriluuni pyöräilyonnettomuudessa. Pakko oli keksiä jotain ja päädyimme tähän ratkaisuun.

Pohjola kertoo, että palvelun käyttö jatkuu, vaikka jalka tuleekin aikanaan kuntoon. Kokemukset palvelun käytöstä ovat hyviä ja aikaa säästyy muuhun perheen kanssa puuhasteluun.

Mikko Pohjola.
Mikko Pohjola.Ari Welling / Yle

– Tilaaminen on helppoa. Tavara tuodaan yleensä tunnin sisällä siitä, kun kuski ilmoittaa olevansa matkalla.

Suuret keskusliikkeet ovat lähteneet mukaan kilpailuun

Uudenlaiset palvelukonseptit rantautuvat verkkaisesti suomalaisiin ruokakauppoihin. Silti sekä S- että K-ryhmä ovat lanseeranneet omat palvelunsa, joissa asiakas voi tilata ostoksensa valmiiksi ja lastata kassit suoraan autoonsa noutopalvelusta.

Palvelut laajenevat vauhdilla, mutta kaupan kokonaissummiin verrattuna puhutaan vielä vaatimattomista osuuksista, sanoo tutkimusjohtaja Aki Koponen Turun kauppakorkeakoulusta.

– Suomen ruokakaupan kokonaismarkkinaan nähden osuudet ovat vielä häviävän pieniä. Puhutaan joistakin kymmenistä miljoonista euroista ja osuuksissa muutamista prosentin desimaaleista.

Suomen katsotaan olevan naapurimaa Ruotsia perässä noin kymmenen vuotta. Ruotsissakin ennakkoon tilattavien kauppakassien osuus kokonaismarkkinoista on kuitenkin vain muutamia prosentteja.

Turussa Itäharjun Prisma lähti mukaan Kauppakassi-palveluun kaksi vuotta sitten. Prismajohtaja Ville Ämmälän mukaan palvelu on löytänyt paikkansa.

Jos me laitamme kasseihin huonoa tavaraa, niin se asiakkuus loppuu nopeasti siihen. Siitä lähdetään, että kasseihin laitetaan aina tuoreimpia tuotteita ja parhaita päiväyksiä.

Ville Ämmälä

Vaikka noutopalvelun kautta kulkee vain muutaman prosentin osuus marketin kokonaismyynnistä, on käyttäjämäärä huomattavassa kasvussa.

– Summista emme halua puhua, mutta kyllä noutopisteen kautta menee jo saman verran tavaraa, kuin kokonaismyynti pienemmissä ruokakaupoissa. Tämä on meille merkittävä osa bisnestä.

Ruokamarketin vihanneshylly.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Itäharjun Prisma on lähikuukausina lanseeraamassa noutopisteen rinnalle myös kotiinkuljetuspalvelun. Sitä on Ämmälän mukaan kyselty ja asiakkaat ovat valmiita siitä myös maksamaan.

Suomessa kauppa kokee logistiikan rasitteena

Verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsama näkee logistiikan suurimmaksi esteeksi ruuan verkkokaupan kehittymiselle Suomessa. Parsaman mukaan kauppa Suomessa näkee logistiikan pelkästään kulueränä ja rasitteena.

Toisinkin voisi olla. Parsama nostaa esimerkiksi Picnicin eli hollantilaisen ruuan verkkokaupan, joka on tehnyt jakelusta kilpailuedun itselleen.

– Picnic palkkaa jakeluun maailman mukavimpia ihmisiä. He ovat kuin vanhojen hyvien aikojen kauppa-autokuskeja ja talkkareita, joiden vierailu lähiöissä on viikon kohokohta. Aina löytyy aikaa rupatteluun, samalla kastellaan kukat ja lapsillekin löytyy jakeluautosta ylimääräiset jäätelöt, kuvailee Parsama Picnicin toimintatapaa.

Myös kauppakorkeakoulun Aki Koponen pitää jakeluverkoston kehittämistä suurena haasteena kaupalle.

– Tällä hetkellä päivittäistavarakauppa on optimoinut oman liiketoimintamallinsa tiettyyn muotoon. Nykyisen jakeluinfran muokkaaminen vaatii aika suuria panostuksia.

Myös markettien sisälle tuodaan uutta

Samalla kun kauppa kehittää noutopisteitään ja kotiinkuljetusta, tuodaan myös markettien sisälle uusia sovelluksia. Kaupan ostoskärryihin voidaan lisätä tabletti, joka esimerkiksi kertoo asiakkaalle missä tuotteet kaupassa sijaitsevat.

Ei tarvitse juuri koskaan jonottaa ja jos tulee ongelmia, on tässä aina henkilö valmiina auttamaan.

Virpi ja Jarmo Tuovinen

Myös itsepalvelukassat ovat tuttuja useissa marketeissa. Tällä hetkellä niitä on esimerkiksi lähes sadassa S-ryhmän myymälässä ja lähes 140:ssä K-ruokakaupassa.

Porilaisessa K-Citymarket Mikkolassa asioineet harjavaltalaiset Virpi ja Jarmo Tuovinen kertovat aloittaneensa pikakassojen käytön heti, kun niitä alkoi ilmestyä.

– Suurin syy on asioimisen nopeus. Ei tarvitse juuri koskaan jonottaa ja jos tulee ongelmia, on tässä aina henkilö valmiina auttamaan.

Tuoviset kertovat valitsevansa perinteisen kassan ainoastaan siinä tapauksessa, että itsepalvelukassoja ei ole tarjolla. He uskovat, että marketit tulevat vielä lisäämään kassojen määrää roimasti.

– K-ruokakaupoissa itsepalvelukassoilla asioi noin puoli miljoonaa asiakasta viikossa, kertoo johtaja Jani Karotie Keskosta.

Hänen mukaansa erilaisia ratkaisuja asiakkaiden asioinnin sujuvoittamiseksi itsepalvelukassoilla tutkitaan jatkuvasti. Vauhdikkaasti etenevän kehityksen keskellä pyritään muistamaan se mikä on lopulta tärkeintä.

– Uusien teknologioiden täytyy aidosti parantaa asiakaskokemusta sekä tuoda lisäarvoa asiakkaan tai kaupan toimintoihin, Karotie sanoo.

Lapsiperheet haluavat säästää aikaa muuhun elämiseen

Kauppakassien noutopalveluissa asioi paljon lapsiperheitä. Moni perheellinen haluaa säästää kaupan hyllyjen välissä muutoin kuluvat pari tuntia illan muihin puuhiin.

K-ryhmän ruokakuljetuslaatikko.
Ari Welling / Yle

Turun kauppakorkeakoulun tutkimusjohtaja Aki Koposen mukaan palvelun ovat löytäneet myös sellaiset kuluttajat, jotka ovat toki kiinnostuneita ruokaostoksista, mutta haluavat ulkoistaa perusruokaostoksensa.

– Monet ajattelevat oman ajankäyttönsä optimointia. Aikaa jää erikoiskaupoissa asiointiin ja voidaan tilata erikoisruokia tilatuottajilta. Tällaiset kuluttajat panostavat miellyttäviin sosiaalisiin ruokailukokemuksiin.

Keskiostos tilauksissa on aika suuri eli muutamaa maitopurkkia ei lähdetä tilaamaan. Siinä on usein vaikkapa koko viikonlopun ruuat.

Ville Ämmälä

Myös Itäharjun Prisman noutopisteen asiakkaissa korostuvat lapsiperheet. Prismajohtaja Ville Ämmälän mukaan suuri osa palvelua kokeilevista myös jää asiakkaiksi.

– Hyvin paljon meillä on samoja vakiasiakkaita, mutta toki aina tulee myös uusia kokeilijoita. Keskiostos tilauksissa on aika suuri eli muutamaa maitopurkkia ei lähdetä tilaamaan. Siinä on usein vaikkapa koko viikonlopun ruuat.

Kauppa-autossa on tarjolla myös tuoreita vihanneksia.
Esa Huuhko / Yle

Koponen jaottelee uusien palveluiden käyttäjät karkeasti ottaen neljään eri ryhmään. Ensimmäisenä tulevat innostujat, jotka haluavat kokeilla kaikkea uutta. Heidän vanavedessään tulevat ensimmäisen vaiheen omaksujat, joka on verrattain pieni ryhmä vielä sekin.

Kolmantena mukaan lähtee suuri massa, joka on havainnut palvelun olevan luotettava ja mukaan lähtemisen olevan turvallista. Neljäntenä palvelun käyttäjiksi tulevat niin sanotut vastarannan kiisket eli jarruttelijat, joiden on lopulta pakko tunnustaa uusi tilanne ja sopeuduttava siihen.

Uusia palveluita kohtaan on pelkoja ja ennakkoluuloja

Markettien nouto- ja kuljetuspalveluihin liitetään useita pelkoja ja harhakäsityksiä. Yleisin niistä lienee se, että kauppiaat pyrkisivät pääsemään vanhentuneista tuotteistaan eroon. Sekä tutkija että kauppias tyrmäävät nämä olettamukset.

– Kaupalla on tässä iso riski. Heidän pitää toimittaa vähintäänkin yhtä hyvää tavaraa, kuin mitä asiakas itse olisi ottanut. Muuten bisneksen kehittyminen tyssää, sanoo tutkimusjohtaja Aki Koponen.

Prismajohtaja Ville Ämmälä todistaa samaa.

– Jos me laitamme kasseihin huonoa tavaraa, niin se asiakkuus loppuu nopeasti siihen. Siitä lähdetään, että kasseihin laitetaan aina tuoreimpia tuotteita ja parhaita päiväyksiä.

Nouto- ja kuljetuspalveluiden tulevaisuus on vielä arvoitus

Markettien tarjoamia nouto- ja kuljetuspalveluita tulee tasaisesti lisää. Prisma Itäharjun Prismajohtaja Ville Ämmälä sanoo, että juuri suurempaan kasvuun ei heillä oli mahdollisuuksiakaan. Osaavaa väkeä koulutetaan niin paljon kuin ehditään ja pystytään.

Kauppakorkeakoulun tutkimusjohtaja Aki Koponen on äärimmäisen varovainen arvioissaan siitä, miten paljon uudenlaiset palvelut kasvavat vaikkapa tulevan viiden vuoden aikana.

– Nouto- ja kuljetuspalvelut kasvavat merkittävästi ja kasvu tulee varmasti olemaan kymmeniä prosentteja. Toisaalta kun lähdetään nollasta, kasvu voi olla jopa satoja prosentteja, eikä lopputulos ole silti kovinkaan suuri. Saattaa myös olla, että olen täysin väärässä, naurahtaa Koponen.

Asiakkaita Prisman liha- ja kalatiskillä.
Julia Sieppi / Yle