Suomen suurimmassa valtuustossa lähes joka viides on rikas eläkeläinen: "En vain makaa uimarannalla Portugalissa – tässä työssä saan auttaa ihmisiä"

Helsinki päättää kuun lopussa, miten 4,5 miljardia euroa jaetaan kaupungissa ensi vuonna. Budjettisopua on ollut tekemässä joukko hyvätuloisia ihmisiä. Jutussamme voit katsoa valtuutettujen verotietoja asuinalueittain.

Helsinki
Pentti Arajärvi ja Sirpa Asko-Seljavaara heittävät yläfemmat.
SDP:n Pentti Arajärvi ja kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara pitävät yhteisten asioiden hoitamisesta. Mukana myös havannalainen sylikoira Rapsu.Nella Nuora / Yle

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sirpa Asko-Seljavaara ja SDP:n Pentti Arajärvi tapaavat toisensa Helsingin Tuomiokirkolla.

Heidät on pyydetty paikalle sen takia, että he edustavat hyvätuloisten eläkeikäisten joukkoa Helsingin valtuustossa. Pienituloisia eläkeläisiä Helsingin kaupunginvaltuustossa ei olekaan.

Helsingin kaupunginvaltuuston eläkeläiset – 1955 ja ennen syntyneet.

Viidentoista eläkeikäisen valtuutetun keskiarvotulot olivat valtion verotuksessa 114 000 euroa. Se on huomattavasti enemmän kuin tavallisen helsinkiläisen eläkeläiset keskitulot, jotka olivat vajaat 34 000 euroa vuonna 2016.

Hyvätuloiset eläkeläiset ovat siis runsain mitoin valtuustossa edustettuna. Ja heillä on valtaa.

Nytkin Asko-Seljavaara, 79, käyttää tilaisuuden heti hyväkseen ja alkaa tehdä politiikkaa. Hän pyytää Arajärveä, 70, puhumaan järkeä puolueensa jäsenille Lauttasaaren sillasta.

Suunnitelmat poistaa sillalta ajoväyliä ei saa lauttasaarelaiselta Asko-Seljavaaralta kannatusta. Asiasta on tullut hänelle ainakin viisi viestiä tunnissa viime päivinä.

Asko-Seljavaara pyytää Arajärveä, että SDP lähtisi tukemaan "järjen ääntä" asiassa.

Arajärvi sanoo, että hän voi viedä sanaa eteenpäin ryhmän nykyiselle puheenjohtajalle Eveliina Heinäluomalle, 30. Kumpikin arvioivat Eveliina Heinäluoman järkeväksi ihmiseksi.

Katso valtuutettujen tulot

Vaikka Helsingin eläkeläisvaltuutetut eivät yllä Suomen tai Helsingin parhaimpien tienaavien joukkoon, hyvätuloisia ja hyväosaisia Helsingin valtuuston väki on yhtä kaikki.

Yle Uutiset keräsi kaikkien Helsingin kaupunginvaltuutettujen julkiset verotiedot vuodelta 2017. Verokoneesta pääsee katsomaan Helsingin valtuutettujen verotietoja postinumeron mukaan.

Lisäksi valtuutettujen tietoja voi hakea puolueen tai nimen avulla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kirjasimme niin julkiset ansiotulot kuin pääomatulotkin. Vertasimme valtuutettujen yhteenlaskettuja tuloja yli 18-vuotiaiden keskivertotuloihin postinumeroalueilla. Tilastoista jätimme pois laitoksissa ja ulkomailla asuvat.

Valtuutettujen postinumerot saimme Helsingin kaupungilta. Osa tarkistettiin valtuutetuilta itseltään. Pari valtuutettua ei halunnut kertoa asuinaluettaan. Heidät laitettiin asumaan siihen kaupunginosaan, jonka he ovat aiemmin julkisuudessa maininneet.

Pienituloisia vain pari

Vertailu todisti, että hyvätuloisten eläkeläisten lisäksi Helsingin kaupungin rahoista päättää myös joukko hyvätuloisia työikäisiä.

Melkein kaikkien valtuutettujen tuloilla voi tehdä ulkomaanmatkoja jopa miettimättä ja ostaa ruokakaupasta mitä mieli tekee.

Suurin tulonsaaja vuonna 2017 oli nykyinen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok.). Hänen verotettavat tulonsa vuonna 2017 olivat 254 603 euroa.

Tuosta summasta vain osa on tullut Helsingin kaupungilta, sillä Pakarinen siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen apulaispormestariksi kesken vuotta.

Tämän takia Pakarisen verotettavat tulot olivat vuonna 2017 suuremmat kuin nykyisen pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.), jonka tuloista osa on vuonna 2017 tullut edelleen Luxemburgista eikä näy Suomen verotuksessa. Ennen Helsingin kaupungille siirtymistään Pakarinen oli johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa. Lisäksi hän maksoi itselleen palkkaa käännöstoimisto PianCo Oy:stä.

Helsingin kaupunginvaltuuston tulokuningatar Pia Pakarinen ja tulokuningas Paavo Väyrynen.

Pienituloisia on vain muutama 85 valtuutetusta.

Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavia on viisi. Heistäkin vihreiden Atte Harjanne ja SDP:n Ville Jalovaara eivät täytä pienituloisen määritelmää, sillä verotettavien tulojen lisäksi heillä on ollut vuonna 2017 verotuksessa näkymättömät apurahat väitöskirjojen ja tutkimusten tekemiseen.

Feministipuolueen Katju Aro taas kertoo, että 27 000 euron vuositulojen taustalla on "tietoinen downshiftaus" uuden puolueen perustamista varten.

Valtuuston nuorin, kokoomuksen Dani Niskanen, 24, tienasi vain 9 711 euroa vuodessa, mutta hän on vielä opiskelija.

Sami Muttilainen (vas.) taitaa olla ainoa oikea pienituloinen. Hänen tulonsa olivat 21 633 euroa. Sekin on kuitenkin yli kaksituhatta euroa enemmän kuin hänen postinumeroalueen keskivertoihmisellä.

Hän on siis omalla asuinalueellaan hieman keskivertoa parempituloinen, vaikka verotettavat tulot olivatkin vuonna 2017 alle helsinkiläisen mediaanin 26 282 euroa.

Muttilainen näyttää kuitenkin olevan 85 valtuutetun joukossa ainoa, joka elää samassa tulotodellisuudessa keskivertohelsinkiläisen kanssa.

Pääomat kokoomuksella

Silmiinpistävää Helsingin valtuutettujen joukossa on myös, että kymmenen parhaiten tienaavan joukossa on kuusi naista.

Naiset jyräävät miehet – 10 hyvätuloisinta valtuutettua.

Verotietoja Ylelle kommentoinut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Johannes Kananen huomauttaa, että naiset toisaalta puuttuvat kovatuloisimpien suomalaisten joukosta yritysjohdosta. Kaikkein kovatuloisimpia miehiä taas ei politiikassa enää näy.

Mutta kaikenlainen hyväosaisuus näkyy valtuustossa myös muutoin. Yli puolella valtuutetuista on ansiotulojen lisäksi pääomatuloja. Tämä on enemmän kuin suomalaisella tai helsinkiläisellä yleensä. Helsinkiläisistä alle puolella on pääomatuloja.

Helsinkin kaupunginvaltuuston pääomakuninkaalliset 2017.

Pääomatulot ovat valtuustossa kasaantuneet kokoomuksen naisille. Kiistaton pääomakuningatar on Terhi Koulumies. Hän sai 214 705 euroa pääomatuloja vuonna 2017.

Kokoomuslaiset pärjäävät tulotiedoissa muutenkin hyvin. Helsingin valtuustossa istuva kokoomuslainen tienaa vuodessa keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin vasemmistoliittolainen.

Yli kolmen hengen valtuustoryhmien vuositulojen mediaani 2017.

Eläkeläiset puolustautuvat

Tuomiokirkolla tuulee kovasti ja on todella kylmä. Viima kylmettää hetkessä kankeaksi.

Sirpa Asko-Seljavaara on selvästi vähän tuohtunut. Kaikenlaista sitä kirjoitetaan. Hän haluaa puolustaa omia tulojaan. Hän on toiminut kirurgina yli 30 vuotta. Ja 20 vuotta ylilääkärinä ja professorina.

Sirpa Asko-Seljavaara Helsingin kaupungintalon edessä.
Sirpa Asko-Seljavaara.

– Olen päivystänyt satoja öitä. Julkisen terveydenhuollon palkat ovat pieniä verrattuna vastuuseen ja verrattuna liike-elämän palkkoihin, Asko-Seljavaara sanoo.

– En vain makaa uimarannalla Portugalissa ja nauti rahoistani. Teen tätä työtä niin kauan kuin ihmiset haluavat. Että saan auttaa ihmisiä.

Arajärvikin puolustautuu.

– Kansa on puhunut. Pulinat pois. Yleisesti ottaen pyrimme ajamaan kuitenkin kaikkien asiaa.

Pentti Arajärvi Aleksanterin torilla.
Pentti Arajärvi.

Mutta Arajärvi myöntää, että jos tulotaso on päättäjillä korkealla, se saattaa vääristää ajatuskulmaa.

– Olihan meillä apulaiskaupunginjohtajana ihminen, joka ei tiennyt, kuinka paljon meillä on Suomessa alle 2 600 euroa kuukaudessa tienaavia ihmisiä, Arajärvi sanoo ja viittaa entiseen apulaiskaupunginjohtajaan ja sosiaali- ja terveysministeriin Laura Rätyyn (kok.).

Asko-Seljavaara ei kuitenkaan usko, että kaikilla on valtuustotyöhön edes mahdollisuutta.

– Meillä on sen verran omaa varallisuutta, että me voidaan tehdä tätä. Jos on oikein köyhä ihminen, niin ei sille tule mieleenkään mennä valtuustoon tai pyrkiä eduskuntaan. Heidän suurin ponnistelunsa on se, että he pysyvät hengissä.

Juttua muokattu 21.11.2018 klo 7:47: Korjattu Pentti Arajärven iäksi 70, ei 80.

Lue myös:

Ymmärtääkö päättäjä kaupunkilaisen rahahuolia? Helsingin valtuutetuista valtaosa tienaa enemmän kuin rividuunari (1.11.2017)