Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Moni puolue lupaa pidennyksiä perhevapaisiin. Ratkaisuja odotetaan ensi kevään hallitusneuvotteluista.

perusturva
Kuvakollaasi
Yle Uutisgrafiikka

Seuraavan hallituksen on tarkoitus aloittaa sosiaaliturvaremontti. Ylen tuki- ja turvakyselystä selviää, että puolueiden välillä on eroja niin eri tukimuotojen yksityiskohdissa kuin peruslinjauksissakin.

Yle kysyi yhdeksältä eduskuntapuolueen puheenjohtajalta puolueiden näkemyksiä tulevaisuuden sosiaaliturvasta.

Kyselyssä paljastuu kaksi jyrkkää jakolinjaa: sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo.

Vastikkeellisuus tarkoittaa, että esimerkiksi työttömän pitää tehdä jotain, jotta hän saisi työttömyysturvan.

Puoluejohtajakysely

Kokoomus kannattaa vastikkeellista sosiaaliturvaa

Kokoomus on puolueista ainoa, jonka mielestä sosiaaliturvan pitää olla kokonaan vastikkeellista. Siis tuen saajan oletetaan tekevän aina jotakin tuen vastineeksi.

Kokoomus täsmentää vastauksessaan, että vastikkeellisuus koskisi erityisesti työttömyysturvaa, ei kuitenkaan sairauspäivärahoja tai muita vastaavia etuuksia.

– Aktivoiva vastikkeellinen sosiaaliturva ehkäisee syrjäytymistä huomattavasti tehokkaammin kuin vastikkeeton ja passivoiva perustulo, kirjoittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastauksessaan.

Päinvastoin ajattelevien vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä sosiaaliturva ei saisi olla osittainkaan vastikkeellista.

Vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat vastikkeellisuutta

Vihreiden mielestä vastikkeeton perustulo varmistaisi, että kaikki saisivat heille kuuluvat etuudet myös silloin, kun omat voimat eivät riitä tukien hakemiseen ja edunvalvontaan.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto arvioi, että vastikkeeton perustulo olisi nykyistä tukijärjestelmää oikeudenmukaisempi ja yksinkertaisempi. Etuuspäätösten sijaan tuista päättävät voisivat keskittyä hakijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen.

Vasemmistoliiton mielestä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta pitäisi keventää ja luopua rangaistusluontoisista pitkistä karenssiajoista sekä siirtyä vastikkeettomaan perustuloon.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin perustelu on täysin päinvastainen kuin kokoomuksen Petteri Orpon.

– Toimeentulon rangaistusluontoinen evääminen ei monissa tapauksissa aktivoi ihmisiä vaan päinvastoin syrjäyttää ja syventää sosiaalisia ongelmia.

Muut puolueet kannattavat sosiaaliturvan osittaista vastikkeellisuutta.

Keskusta tukee perustuloa ja vaatii osittaista vastikkeellisuutta

Keskusta kannattaa perustuloa, mutta puolue haluaa silti, että sosiaaliturva olisi osittain vastikkeellista.

Keskustan mielestä sosiaaliturvan vastikkeellisuus sopii työ- ja opiskelukykyisille ihmisille. Vastikkeellinen turva ei kuitenkaan sovi ihmisille, joilta ei voi sairauden tai iän perusteella aktiivisuutta edellyttää.

SDP:n lähtökohta sosiaaliturvan osittaiseen vastikkeellisuuteen on nykyinen käytäntö.

Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvasta ei saa tulla normaali toimeentulon muoto ja vaihtoehto työnteolle.

Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä ongelma korostuu heikosti kotoutuvien maahanmuuttajien lisääntyessä.

Tosin jo nyt esimerkiksi työttömyysturvaa saava on velvollinen hakemaan töitä tai osallistumaan koulutukseen.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely
Yle Uutisgrafiikka

Perustuloa kannattavat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto

Toinen sosiaaliturvaremontin periaatteellinen jako kulkee perustulon ja syyperusteisen turvan välillä.

Keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat perustuloa. Ehdotukset perustulon kuukausimääräksi vaihtelevat 300 – 800 euron välillä.

Hallituksen tänä vuonna päättyvässä kaksivuotisessa kokeilussa perustulon suuruus on 560 euroa kuukaudessa. Työtön saa rahan ilman ehtoja tai tarveharkintaa.

Keskusta kannattaa perustuloa, koska sosiaaliturvaa pitää yksinkertaistaa. Työtä pitää aina uskaltaa tehdä ilman pelkoa toimeentulon heikkenemisestä.

Vihreät yksinkertaistaisi tukiviidakkoa perustulon avulla.

Vasemmistoliiton mielestä perustulo turvaisi ihmisten vähimmäistoimeentulon ja mahdollistaisi samalla lyhytaikaisen työnteon. Yhä usempi hankkii tuloja lyhytaikaisten töiden ja keikkatöiden avulla sekä palkansaajana että itsensä työllistäjänä.

Muut puolueet kannattivat syyperusteista sosiaaliturvaa. Tuen saannille pitäisi aina olla joku syy, kuten työttömyys.

Kokoomus kutsuu omaa sosiaaliturvamalliaan yleistueksi. Puolue yhdistäisi asumistuen, Kelan maksamat työttömyysetuudet sekä toimeentulotuen.

SDP:n sosiaaliturvamalli on kolmiportainen yleisturva. Puolueen mukaan yleisturva helpottaisi työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista niin, että työtä kannattaa ottaa aina vastaan eikä sosiaaliturvan saamiseen synny katkoja.

Siniset ehdottaa sosiaaliturvaksi käänteistä tuloveroa. Eli sosiaaliturva vähenisi, kun palkkatulot lisääntyisivät. Lisäpalkasta jäisi aina enemmän käteen kuin sosiaaliturvasta.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pitävät perustuloa liian kalliina järjestelmänä.

RKP haluaa sosiaaliturvan, jossa työn vastaanotto on aina kannattavampaa kuin se, että ei ota työtä vastaan.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Perustuloksi ehdotetaan 300 – 800 euroa kuukaudessa

Vasemmistoliitto esittää korkeimman tavoitteen perusturvan tasoksi, 800 euroa.

Vihreiden mukaan perustulon taso voisi olla 560 euroa tai 600 euroa.

Keskusta kannattaa perustuloa, mutta ei ehdota euromäärää, koska puolue vielä valmistelee linjauksiaan.

Kokoomus ei kannata perustuloa, mutta vastaa sopivaksi summaksi yhdelle henkilölle kuukaudessa noin 300–560 euroa.

Kokoomuksen mukaan vastikkeettoman perustulon tasosta olisi pakko tinkiä. Järjestelmä ei saisi tulla liian kalliiksi eikä saisi houkutella ketään jäämään tahallaan työttömäksi.

– Realistinen perustulo jäisi epäinhimillisen pieneksi, ja siksi en sitä kannata, vastaa kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Osa puolueista ei kannattanut perustuloa eikä ilmoittanut sopivaa summaa perustuloksi. Perussuomalaiset ilmoitti, ettei kannata perustuloa ja kertoi sopivaksi summaksi nolla euroa kuukaudessa.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

PS: Suurituloisille korotus hoitomaksuun, keskustakin harkitsisi

Moni puolue porrastaisi päivähoitomaksuja nykyistä enemmän perheiden tulojen mukaan. Vastaus tarkoittaa useimmiten pieni- ja keskituloisten maksujen alentamista.

Perussuomalaiset olisi valmis korottamaan suurituloisimpien perheiden päivähoitomaksuja.

Suurituloisimpien maksujen korottamisen lisäksi perussuomalaiset alentaisi keskituloisten maksuja etenkin monilapsisissa perheissä.

Keskusta harkitsisi suurituloisimpien perheiden päivähoitomaksujen korotusta.

Puolue tekisi tulevaisuudessa kaikkein suurituloisimmille uuden maksuluokan, jossa varhaiskasvatusmaksut olisivat isoimmat.

– Tehdäänkö se sitten niin, että seuraava alennusvara käytetään siihen, että otetaan sinne väliin yksi maksuluokka vai nostetaan sitten sitä suurinta luokkaa, pohtii keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä.

Jos uusi maksuluokka tehtäisiin keskituloisille, se merkitsisi keskustan mallissa joillekin perheille päivähoitomaksujen alennusta.

Puolueet eivät ilmoita rajaa suurituloiselle perheelle.

SDP vastaa, että kenenkään maksuja ei tulisi korottaa.

Siniset alentaisi pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksuja, jos maan taloustilanne sen sallisi.

Kristilisdemokraattien mielestä nykyistä suurempi päivähoitomaksujen porrastus vain lisäisi kannustinloukkuja. Eli perheiden ei siis kannattaisi hankkia lisätuloja, koska lisätulot nostaisivat päivähoitomaksuja.

Moni puolue ilmoittaa tavoittelevansa joko osa-aikaisesti tai kokonaan maksutonta päivähoitoa jossakin vaiheessa.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Asumistuen kiristykseen tukea kolmelta puolueelta

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kiristäisivät asumistuen saamisen ehtoja.

Kokoomus arvioi, ettäasumistukimenoja säästyisi ja kannustinloukkuja poistuisi, jos toimeentulotuesta ei korvattaisi pitkäaikaisia asumismenoja. Muutos olisi osa kokoomuksen ehdotusta yhdistellä eri tukia yleistueksi.

Kannustinloukku tarkoittaa, että lisätulojen hankkiminen ei kiinnosta ihmistä, jos lisätulot merkitsevät asumistuen alenemista tai menetystä – sekä käteen jää saman verran tai vain vähän enemmän rahaa kuin aikaisemmin.

Perussuomalaisten mukaan asumistuki nostaa vuokrahintoja. Seurauksena on, ettei työssäkäyvillä pienituloisilla ole varaa asua kaupungeissa, joissa suurin osa työpaikoista on.

Perussuomalaisten mielestä asumistuella ei pidä edistää työttömien maahanmuuttajien muuttoa Suomen kalleimmille alueille eli pääkaupunkiseudulle.

Kristillisdemokraattien mielestä asumistukeen pitäisi palauttaa varallisuusehto eli omaisuuden pitäisi vaikuttaa yleisen asumistukeen. Omaisuusrajat poistettiin asumistuesta vuoden 2015 alusta.

Sen sijaan omaisuudesta saatava tuotto, esimerkiksi korko- tai osinkotulot lasketaan nykyisinkin mukaan, kun päätöstä asumistuen määrästä tehdään.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Vain RKP lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa

RKP on ainoa puolue, joka olisi valmis lyhentämään ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksimikestoa 400 päivästä. Puolueen pakettiin kuuluu, että samalla työvoimapalveluja parannettaisiin.

RKP ehdottaa, että tuen tasoa porrastettaisiin niin, että se olisi työttömyyden alkupäässä nykyistä korkeampi.

–Tanskassa kokemukset tällaisesta mallista ovat hyvät. Suomessa tutkimukset osoittavat, että suurin osa uudelleentyöllistyneistä saa työpaikan päivärahan ansainta-ajan alussa tai lopussa, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Kokoomuksessa pohditaan, miten ansioturvan saisi kannustavammaksi heti alusta asti, mutta malli ei ole valmis.

Vihreät kysyvät, voisiko ansioturva kestää taantuman aikana pidempään, kun työpaikkoja on vähän tarjolla. Ja voisiko vastaavasti ansiosidonnainen työttömyysturva olla lyhyempi nousukaudella, kun työtä on tarjolla.

SDP veisi mallia päinvastaiseen suuntaan. Antti Rinteen mukaan ansiosidonnaisen leikkaukset eivät juuri paranna työllisyyttä, mutta heikentävät työttömien ihmisten toimeentuloa.

– Ihmiset eivät tarvitse enää yhtään keppiä vaan palveluita, joiden avulla he löytävät uuden työn nopeammin ja tehokkaammin. Työvoimapolitiikka pitää uudistaa ja sen resursseja vahvistaa. Tärkeää on löytää hyvä kokonaisuus julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistyöllä, Antti Rinne sanoo.

Siniset laajentaisivat ansiosidonnaisen kaikille.

Kristillisdemokraatit ei lyhentäisi ansiosidonnaista, mutta porrastaisi työttömyysturvaa nykyistä voimakkaammin RKP:n tavoin. Työttömyyden alussa tuki olisi suurempi Tanskan mallin mukaisesti.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

RKP ja siniset antaisivat ensimmäiselle lapselle paremman lapsilisän

Osa pariskunnista ei hanki ensimmäistäkään lasta.

Tänä vuonna Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Syntyvyys on laskenut poikkeuksellisen alas.

Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,87 vuonna 2010. Viime vuonna sama luku oli Suomen historian matalimmalla tasolla: 1,49. Siis keskimäärin naiset saavat elinaikanaan puolitoista lasta.

Ylen kyselyssä tarjottiin yhdeksi vaihtoehdoksi edes ensimmäisen lapsen hankkimiseksi lapsilisän periaatteen kääntämistä nykyisestä: ensimmäisen lapsen lapsilisä olisi suurempi kuin seuraavien lapsien.

RKP ja siniset kannattivat perheen ensimmäiselle lapselle suurempaa lapsilisää kuin seuraaville.

Siniset ei kuitenkaan usko, että lapsilisäperiaatteen kääntämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia syntyvyyteen tai ensimmäisen lapsen hankkimiseen.

Keskusta ei muuttaisi lapsilisien periaatetta. Lapsiköyhyys on suurinta monilapsisissa perheissä.

Kristillisdemokraatit tekisi mieluummin lapsilisään tasokorotuksen, koska indeksijäädytys on leikannut lapsilisää.

Perussuomalaiset pohtisi myös tuloverotuksessa käänteistä lapsilisää. Palkkatulojen verotus laskisi merkittävästi, kun perheen lapsimäärä kasvaisi.

Vasemmistoliitto vastasi, ettei osaa sanoa. Perusteluissa vasemmistoliitto kertoi, että suurimmat kulut perheelle tulee yleensä ensimmäisen lapsen myötä, mutta köyhyyttä on enemmän monilapsisissa perheissä.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Vihreät ja RKP lyhentäisivät kotihoidon tukea

Kotihoidon tuki antaa mahdollisuuden hoitaa lasta kotona, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Tuen oletetaan hidastavan ja vaikeuttavan äitien paluuta työtön.

Vihreät ja RKP ovat puolueista ainoat, jotka ilmoittavat kannattavansa kotihoidon tuen keston lyhentämistä. Molemmilla puolueilla vastaus sisältää ehdon, että lyhennys tehtäisiin osana perhevapaauudistusta.

Vihreät korvaisi kotihoidon tuen hoitorahalla, jota voisi nostaa kuukausittain joko täysimääräisenä tai puolikkaana. Puolikkaana nostettuna hoitorahan taso olisi sama kuin kotihoidontuki nyt. Puolikasta hoitorahaa voisi nostaa korkeintaan vuoden ajan.

Vihreiden ajama perhevapaiden pidennys sekä puolikkaana nostettu hoitoraha kestäisivät yhteensä 27 kuukautta eli kunnes lapsi olisi hieman yli kaksivuotias.

RKP:n mallissa kotihoidon tuki päättyisi lapsen ollessa kaksi ja puolivuotias nykyisen kolmevuotiaan sijaan. Puolue edellyttää, että lapsiperheiden ansiosidonnaisia vapaita pidennetään, jos kotihoidon tukea lyhennetään.

Keskusta ei lyhentäisi kotihoidon tuen kestoa. Puolueen mukaan keston leikkauksella ei saavuteta merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

SDP ei lyhentäisi kotihoidontukea nykyisessä tilanteessa. Puolue arvioi, että nykymuotoinen kotihoidon tuki käy tarpeettomaksi, kun varhaiskasvatus muutetaan maksuttomaksi, perhevapaajärjestelmä on uudistettu ja perhettä tukevat palvelut ovat kunnossa.

Siniset korottaisi kotihoidon tukea.

Perussuomalaisten mielestä kotihoidon voi nähdä ongelmana maahanmuuttajaäitien kohdalla. Puolue vastaa, että kotihoito pitää maahanmuuttajaäidit poissa työelämästä, ehkäisee kielenoppimista ja vaikeuttaa lasten sopeutumista.

Vasemmistoliitto ei lyhentäisi kotihoidon tuen kestoa. Sen sijaan puolue poistaisi kotihoidon tuen sisaruslisät samassa yhteydessä, kun ansiosidonnaista perhevapaata pidennettäisiin.

Kristillisdemokraatit arvioi, että kotihoidon tuki lisää vanhempien mahdollisuuksia valita lapsille sopivin hoitomuoto. Kotihoidon tuen saa, vaikka lasta hoitaisi joku muukin kuin lapsen vanhempi.

Kokoomus vastasi en osaa sanoa. Kokoomuksen mielestä perhevapaat on uudistettava kokonaisuutena, ei yksittäisiä tukia muokkaamalla.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Puoluejohtajakysely

Isät perhevapaille kannustamalla – ei pakolla

Isät käyttävät edelleen vähän vanhempainvapaan sitä osaa, joka on tarkoitettu molemmille vanhemmille. Puolueet eivät kuitenkaan ohjaisi isejä vanhempainvapaan ahkerampaan käyttöön nykyisiä ehtoja tiukentamalla.

Yksikään puolue ei kyselyssä halunnut lisätä nykyiseen vanhempainvapaaseen uutta isäkiintiötä, jota äiti ei voisi käyttää. Ratkaisu olisi merkinnyt nykyjärjestelmässä vanhempainvapaan lyhenemistä, jos isä olisi jättänyt uuden kiintiönsä käyttämättä.

Sen sijaan useimmat puolueet kannattavat vanhempainvapaan isäkiintiön pidentämistä osana tulevaisuuden perhevapaauudistusta.

Keskusta, kokoomus ja SDP vastasivat, että ne ovat valmiita pidentämään isäkiintiötä perhevapaauudistuksessa.

Myös vihreät, vasemmistoliitto ja RKP uudistaisivat ansiosidonnaiset perhevapaat tulevaisuudessa niin, että isän kiintiö pitenisi nykyisestä.

Perussuomalaisten mielestä taloudelliset kannustimet ovat ehdottomasti parempia vaihtoehtoja kuin perheiden rankaiseminen vääränlaisista valinnoista. Myös perussuomalaisilla on tulevaisuuden perhevapaamalli, jossa isäkiintiö pitenisi nykyisestä.

Siniset ei kannata ratkaisua, jossa kiintiöillä lyhennettäisiin aikaa, jonka vanhemmat voivat hoitaa lastaan. Puolueen mukaan kaikissa perheissä toinen vanhempi ei välttämättä voi käyttää kiintiövapaita perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Kristillisdemokraattien mielestä perheen tulee voida itse päättää vanhempainvapaan jakamisesta.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä (siirryt toiseen palveluun)

Ylen kyselyssä esitettiin myös muita kysymyksiä kuin tässä jutussa listatut. Kerromme lisää kyselystä myöhemmin.

Juttua täsmennetty 22.11. 2018 klo 16.40: Suurituloisimpien perheiden päivähoitomaksujen korotus on keskustalle vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on tehdä yksi uusi maksuluokka keskituloisille, jolloin suurituloisimmat jäisivät omaan maksuluokkaansa, mutta ilman maksukorotusta.

LUE LISÄÄ:

Puolueiden puheenjohtajien vastaukset Ylen tuki- ja turvakyselyyn (siirryt toiseen palveluun)

Analyysi: Seuraava hallitus kasataan SDP:n ja kokoomuksen ympärille, jos se on sosiaaliturvan mallista kiinni

Miltä tuntuisi olla työtön ja rahaton yksinhuoltaja? Kokeile Ylen pelillä, selviätkö vuoden tukiviidakossa

Näin puolueet muovaisivat Johanna Laakson sosiaaliturvaa seuraavalla vaalikaudella – Oman vaihtoehtonsa ovat esitelleet muun muassa demarit, kokoomus ja vihreät

Pitääkö jokainen tukipennonen ansaita vai irtoaako apu myös toimettomalle? Sosiaaliturvan täysremontissa ollaan peruskysymysten äärellä

Perhevapaauudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella